Siis onko lapseni muka paljo hoidossa?!

Kuuli mummoni narisseen, että poikani on liikaa hoidossa!!
Ipana on kohta 1v. ja oli ekaa kertaa yöhoidossa mummolla 4kk ikäisenä.
Se jälkeen on ollut mummolassa yökylässä n. kerran kuussa tai harvemmin.
KErran tai pari viikossa on kauppareissujen ajan mummolassa ja viikonloppuisin saattaa olla esim 6h, joskaan ei joka viikonloppu.
Mummolassa kyläillään päivittäin et vat tosi läheisiä pojan kanssa mun vanhemmat. Musta kun toi hoitomäärä ei mikään kauhea ole niin ihmettelen vaan et mitä se mummoni narisee :kieh: Ja siis hän ei poikaani hoida vaan mun äitini.

Mä en ikinä pitäis lapsiani noin paljon hoidossa vaikka olis mahdollisuuskin.Yksvuotiaan paikka on omien vanhempien kanssa aina kun mahdollista.Meillä lapset 5 ja 2 eivätkä oo vielä ikinä olleet yökylässä missään. 5 vuotiaan voisin jo antaa mummolle,jos mummola olis lähempänä(matkaa sinne 350km)mutta 2 vuotiasta en ikimaailmassa muutoin kuin painavasta syystä(jos joutuisin sairaalaan tms).Mä en yhtään tajua ihmisiä jotka tekee lapsia ja hoidattaa ne sitte omilla vanhemmillaan.Mun mielestä riittävä hoitomäärä olis maksimi kerran viikos pari kolme tuntia ja vain todellises hätätilantees enemmän.Ja mitä yökyläilyyn tulee niin lastenpsykologit ja psykiatrit on sanoneet että lapsi voi olla öitä erossa vanhemmistaan niin monta yötä kuin lapsella on ikävuosia.eli alle vuoden vanha ei yhtään,1v max yhden yön,2v 2 jne.

No,tapansa kullakin,mutta mä kyllä peesaan sun mummoas ja paheksuisin moista hoitomäärää.Lapsenkin kanssa voi hyvin käydä siellä kaupassa,ei se sitä varten hoitopaikkaa tartte.

Millä sä perustelet että tässä tapauksessa lapset hoidatetaan mummulassa?

vaikka mummo asuis naapurissa eikä tuolla kaukana niin en veis niitä hoitoon kuin todela pakottavista syistä(sairaalareissu,lääkäri tms jonne ei yksinkertaisesti voi ottaa lasta mukaan).Yökylään voisin antaa 5v mutten ikimaailmas 2vuotiasta.Miks 2vuotiaan pitäis olla erossa vanhemmistaan enempää kuin pari kolme tuntia viikossa??eri asia on jo isompi,esim tuo 5v,mutta kyllä mun mielestä 1vuotiaan hoidattaminen mummolla vähän väliä on aika törkeetä.

 

ap:n kysymykseen vastaisin, että äkkiseltään kuulostaa minulta paljolta. Paljon enemmältä ainakin kuin meidän lapset on hoidossa, vaikka katson että meilläkin mummi ja vaari osallistuvat paljon elämäämme. Lapset on 2,5v ja 3,5v (suunnilleen), kaksi kertaa ovat olleet yöhoidossa ja ehkä kerran kuussa ovat "koko päivän" eli suunnilleen 6-7 tuntia hoidossa mummilassa/vaarilassa. Mutta eipä sun mummolla luulis siinä mitään napisemista olevan jos se järjestely kerran sopii sekä lapselle, hänen vanhemmilleen että hoitajillekin.

 

alkuperäinen kysymys: on paljon. enkä muuten ole mutsina tiukimmasta päästä.

 

mitäs tuosta, nauttikaa kun voitte. Mä en taas käsitä näitä ihmettelijöitä, niitten mielestä lapsi menee pilalle kun on hoidossa ja lasta ei missään nimessä saa laittaa hoitoon kuin viimeistään lapsen ollessa 18 vuotias. Eikä mielellään silloinkaan ellei ole pakottava tarve.

 

Kuuli mummoni narisseen, että poikani on liikaa hoidossa!!
Ipana on kohta 1v. ja oli ekaa kertaa yöhoidossa mummolla 4kk ikäisenä.
Se jälkeen on ollut mummolassa yökylässä n. kerran kuussa tai harvemmin.
KErran tai pari viikossa on kauppareissujen ajan mummolassa ja viikonloppuisin saattaa olla esim 6h, joskaan ei joka viikonloppu.
Mummolassa kyläillään päivittäin et vat tosi läheisiä pojan kanssa mun vanhemmat. Musta kun toi hoitomäärä ei mikään kauhea ole niin ihmettelen vaan et mitä se mummoni narisee :kieh: Ja siis hän ei poikaani hoida vaan mun äitini.

Mä en ikinä pitäis lapsiani noin paljon hoidossa vaikka olis mahdollisuuskin.Yksvuotiaan paikka on omien vanhempien kanssa aina kun mahdollista.Meillä lapset 5 ja 2 eivätkä oo vielä ikinä olleet yökylässä missään. 5 vuotiaan voisin jo antaa mummolle,jos mummola olis lähempänä(matkaa sinne 350km)mutta 2 vuotiasta en ikimaailmassa muutoin kuin painavasta syystä(jos joutuisin sairaalaan tms).Mä en yhtään tajua ihmisiä jotka tekee lapsia ja hoidattaa ne sitte omilla vanhemmillaan.Mun mielestä riittävä hoitomäärä olis maksimi kerran viikos pari kolme tuntia ja vain todellises hätätilantees enemmän.Ja mitä yökyläilyyn tulee niin lastenpsykologit ja psykiatrit on sanoneet että lapsi voi olla öitä erossa vanhemmistaan niin monta yötä kuin lapsella on ikävuosia.eli alle vuoden vanha ei yhtään,1v max yhden yön,2v 2 jne.

No,tapansa kullakin,mutta mä kyllä peesaan sun mummoas ja paheksuisin moista hoitomäärää.Lapsenkin kanssa voi hyvin käydä siellä kaupassa,ei se sitä varten hoitopaikkaa tartte.

Millä sä perustelet että tässä tapauksessa lapset hoidatetaan mummulassa?

vaikka mummo asuis naapurissa eikä tuolla kaukana niin en veis niitä hoitoon kuin todela pakottavista syistä(sairaalareissu,lääkäri tms jonne ei yksinkertaisesti voi ottaa lasta mukaan).Yökylään voisin antaa 5v mutten ikimaailmas 2vuotiasta.Miks 2vuotiaan pitäis olla erossa vanhemmistaan enempää kuin pari kolme tuntia viikossa??eri asia on jo isompi,esim tuo 5v,mutta kyllä mun mielestä 1vuotiaan hoidattaminen mummolla vähän väliä on aika törkeetä.

Edestäs löydät tämän asian. Käy niin pirusti sääliksi isovanhempiakin jo, jotka varmasti haluaisivat huom. lapsenlapsiaan nähdä. Ah, sitä ahdistuksen määrää lapsessa, kun ensimmäisen kerran joutuu pakottavasta syystä todellakin olemaan yötä muualla kuin omien vanhempien kanssa. Mitenkäs rippileiri? Taitavat käydä päiväkurssin, jos sitäkään. Ja koulu. Siellähän joutuu olemaan erossa vamhemmistaan parhaillaan useita tunteja. Satavarma siviilipalvelusmies (jos poika), ja tuleva peräkammarinpoika kun äitimussukka ei osaa päästää irti. V*ttumaista kuoppaa itselles kaivat. Joo, ei pieni vielä ymmärrä mutta kokemukset valmentaa, antaa varmuutta itsestä tulla itsenäiseksi aikanaan kun elämä sitä vaatii. Ja isovanhempien rakkaus on pienelle lähes yhtä tärkeä kuin omien vanhempien. Sääliksi käy sun ajatusmaailmaa ja vielä enemmän lapsias!

 

Kuuli mummoni narisseen, että poikani on liikaa hoidossa!!
Ipana on kohta 1v. ja oli ekaa kertaa yöhoidossa mummolla 4kk ikäisenä.
Se jälkeen on ollut mummolassa yökylässä n. kerran kuussa tai harvemmin.
KErran tai pari viikossa on kauppareissujen ajan mummolassa ja viikonloppuisin saattaa olla esim 6h, joskaan ei joka viikonloppu.
Mummolassa kyläillään päivittäin et vat tosi läheisiä pojan kanssa mun vanhemmat. Musta kun toi hoitomäärä ei mikään kauhea ole niin ihmettelen vaan et mitä se mummoni narisee :kieh: Ja siis hän ei poikaani hoida vaan mun äitini.

Mä en ikinä pitäis lapsiani noin paljon hoidossa vaikka olis mahdollisuuskin.Yksvuotiaan paikka on omien vanhempien kanssa aina kun mahdollista.Meillä lapset 5 ja 2 eivätkä oo vielä ikinä olleet yökylässä missään. 5 vuotiaan voisin jo antaa mummolle,jos mummola olis lähempänä(matkaa sinne 350km)mutta 2 vuotiasta en ikimaailmassa muutoin kuin painavasta syystä(jos joutuisin sairaalaan tms).Mä en yhtään tajua ihmisiä jotka tekee lapsia ja hoidattaa ne sitte omilla vanhemmillaan.Mun mielestä riittävä hoitomäärä olis maksimi kerran viikos pari kolme tuntia ja vain todellises hätätilantees enemmän.Ja mitä yökyläilyyn tulee niin lastenpsykologit ja psykiatrit on sanoneet että lapsi voi olla öitä erossa vanhemmistaan niin monta yötä kuin lapsella on ikävuosia.eli alle vuoden vanha ei yhtään,1v max yhden yön,2v 2 jne.

No,tapansa kullakin,mutta mä kyllä peesaan sun mummoas ja paheksuisin moista hoitomäärää.Lapsenkin kanssa voi hyvin käydä siellä kaupassa,ei se sitä varten hoitopaikkaa tartte.

Millä sä perustelet että tässä tapauksessa lapset hoidatetaan mummulassa?

vaikka mummo asuis naapurissa eikä tuolla kaukana niin en veis niitä hoitoon kuin todela pakottavista syistä(sairaalareissu,lääkäri tms jonne ei yksinkertaisesti voi ottaa lasta mukaan).Yökylään voisin antaa 5v mutten ikimaailmas 2vuotiasta.Miks 2vuotiaan pitäis olla erossa vanhemmistaan enempää kuin pari kolme tuntia viikossa??eri asia on jo isompi,esim tuo 5v,mutta kyllä mun mielestä 1vuotiaan hoidattaminen mummolla vähän väliä on aika törkeetä.

Edestäs löydät tämän asian. Käy niin pirusti sääliksi isovanhempiakin jo, jotka varmasti haluaisivat huom. lapsenlapsiaan nähdä. Ah, sitä ahdistuksen määrää lapsessa, kun ensimmäisen kerran joutuu pakottavasta syystä todellakin olemaan yötä muualla kuin omien vanhempien kanssa. Mitenkäs rippileiri? Taitavat käydä päiväkurssin, jos sitäkään. Ja koulu. Siellähän joutuu olemaan erossa vamhemmistaan parhaillaan useita tunteja. Satavarma siviilipalvelusmies (jos poika), ja tuleva peräkammarinpoika kun äitimussukka ei osaa päästää irti. V*ttumaista kuoppaa itselles kaivat. Joo, ei pieni vielä ymmärrä mutta kokemukset valmentaa, antaa varmuutta itsestä tulla itsenäiseksi aikanaan kun elämä sitä vaatii. Ja isovanhempien rakkaus on pienelle lähes yhtä tärkeä kuin omien vanhempien. Sääliksi käy sun ajatusmaailmaa ja vielä enemmän lapsias!

Asian pointti on nyt ap:n kirjoitus siitä,että alle yksivuotias on yökylässä ja muutenkin paljon hoidossa mummollaan.ei lasta tartte vauvana viedä yökylään että oppis isona olemaan yötä jossain.Sä et nyt oikein tajunnu mun ajatustani,joka tässä on takana.tai sitten minä en osannu ilmaista sitä.En kirjoittanu kouluikäisestä enkä edes 5 vuotiaasta vaan nimenomaan 1vuotiaasta. 1v ja 5v ovat ihan eri asia,samoin koululainen.Mutta,kuten jo kirjoitin,ei vauvaikäistä tartte viedä yökylään siksi,että se muuten ei oppis olemaan erossa äidistä ja isästä!lapsi ehtii oppia sen asian myöhemminkin.Länsimaissa on se kulttuuri,että lapsen pitäis oppia mahdollisimman pian itsenäiseksi,vastasyntynytki jo suunnilleen pitäis panna omaan huoneeseen nukkumaan ja sitä rataa.lapsihan nimenomaan oppii itsenäisyyttä ja saa rohkeutta itsenäiseen tekemiseen ja olemiseen kun on ensimmäiset elinvuodet saanu olla tiiviisti vanhempien kanssa.

 

Mä säälin syvästi niitä lapsia,joitten vanhemmat hoidattaa heidät muilla ihmisillä sen lisäksi että lykkäävät heidän vuoden vanhana päiväkotiin ja päiväkotipäivän jälkeen mummolle että äiti pääsee kuntosalille.sellainen lapsi viettää vanhempiensa kanssa vain pari kolme tuntia vuorokaudessa ja silloinkin äiti varmaan surffaa täällä.voi lapsiraukkoja.onnellisia ne lapset,joitten vanhemmat haluaa viettää aikaa lastensa kanssa niin paljon kuin mahdollista.lapset on niin vähän aikaa pieniä!se on yksi hujaus ku ovat isoja ja sitte murehditaan ku kaikki meni niin pian.

 

Kuuli mummoni narisseen, että poikani on liikaa hoidossa!!
Ipana on kohta 1v. ja oli ekaa kertaa yöhoidossa mummolla 4kk ikäisenä.
Se jälkeen on ollut mummolassa yökylässä n. kerran kuussa tai harvemmin.
KErran tai pari viikossa on kauppareissujen ajan mummolassa ja viikonloppuisin saattaa olla esim 6h, joskaan ei joka viikonloppu.
Mummolassa kyläillään päivittäin et vat tosi läheisiä pojan kanssa mun vanhemmat. Musta kun toi hoitomäärä ei mikään kauhea ole niin ihmettelen vaan et mitä se mummoni narisee :kieh: Ja siis hän ei poikaani hoida vaan mun äitini.

Heh. Meidan kaksoset ovat yokylailleet aitini luona siita saakka, kun paasivat sairaalasta. Ja todellakin olen onnellinen saamastani avusta. Suomalaiset aidit ovat kylla ihmeellisia kyttaajia, taalla ei osata nauttia mistaan. Naurettavaa.

 

Jokaisen elämässä on onni mitä enemmän rakkautta saa. Ja läheisyys ja rakkaus tulee juuri siitä hoivaamisesta niin lapselle kuin muille läheisille. Mielestäni läheisille pitäisi antaa mahdollisuus hoitaa mahdollisimman pienenä jotta se luottamus kasvaisi jo pienestä pitäen. Näin ainakin meillä jossa isovanhemmat ovat hoitaneet lapsiamme jo vauvasta asti. Ja luottamus etenkin omiin vanhempiini on niin suuri etten hetkeäkään epäile että lapsillamme ei olisi asiat enemmän kuin hyvin siellä hoidossa ollessaan. Jos itse antaa ja saa tarpeeksi rakkautta niin siitä suo myös muille...

 

Meen vauva kohta 9kk ja ei ole koskaan ollu kuin mulla tai isällään hoidossa.
Tosin ei ole noita hoitajaehdokkaitakaan tässä meen piirissä, mut koita nyt johonkin olla tyytyväinen. Mun mielestä sun lapsi on paljon hoidossa. Arvostasit sitä.

 

Kuuli mummoni narisseen, että poikani on liikaa hoidossa!!
Ipana on kohta 1v. ja oli ekaa kertaa yöhoidossa mummolla 4kk ikäisenä.
Se jälkeen on ollut mummolassa yökylässä n. kerran kuussa tai harvemmin.
KErran tai pari viikossa on kauppareissujen ajan mummolassa ja viikonloppuisin saattaa olla esim 6h, joskaan ei joka viikonloppu.
Mummolassa kyläillään päivittäin et vat tosi läheisiä pojan kanssa mun vanhemmat. Musta kun toi hoitomäärä ei mikään kauhea ole niin ihmettelen vaan et mitä se mummoni narisee :kieh: Ja siis hän ei poikaani hoida vaan mun äitini.

Mä en ikinä pitäis lapsiani noin paljon hoidossa vaikka olis mahdollisuuskin.Yksvuotiaan paikka on omien vanhempien kanssa aina kun mahdollista.Meillä lapset 5 ja 2 eivätkä oo vielä ikinä olleet yökylässä missään. 5 vuotiaan voisin jo antaa mummolle,jos mummola olis lähempänä(matkaa sinne 350km)mutta 2 vuotiasta en ikimaailmassa muutoin kuin painavasta syystä(jos joutuisin sairaalaan tms).Mä en yhtään tajua ihmisiä jotka tekee lapsia ja hoidattaa ne sitte omilla vanhemmillaan.Mun mielestä riittävä hoitomäärä olis maksimi kerran viikos pari kolme tuntia ja vain todellises hätätilantees enemmän.Ja mitä yökyläilyyn tulee niin lastenpsykologit ja psykiatrit on sanoneet että lapsi voi olla öitä erossa vanhemmistaan niin monta yötä kuin lapsella on ikävuosia.eli alle vuoden vanha ei yhtään,1v max yhden yön,2v 2 jne.

No,tapansa kullakin,mutta mä kyllä peesaan sun mummoas ja paheksuisin moista hoitomäärää.Lapsenkin kanssa voi hyvin käydä siellä kaupassa,ei se sitä varten hoitopaikkaa tartte.

Millä sä perustelet että tässä tapauksessa lapset hoidatetaan mummulassa?

vaikka mummo asuis naapurissa eikä tuolla kaukana niin en veis niitä hoitoon kuin todela pakottavista syistä(sairaalareissu,lääkäri tms jonne ei yksinkertaisesti voi ottaa lasta mukaan).Yökylään voisin antaa 5v mutten ikimaailmas 2vuotiasta.Miks 2vuotiaan pitäis olla erossa vanhemmistaan enempää kuin pari kolme tuntia viikossa??eri asia on jo isompi,esim tuo 5v,mutta kyllä mun mielestä 1vuotiaan hoidattaminen mummolla vähän väliä on aika törkeetä.

Edestäs löydät tämän asian. Käy niin pirusti sääliksi isovanhempiakin jo, jotka varmasti haluaisivat huom. lapsenlapsiaan nähdä. Ah, sitä ahdistuksen määrää lapsessa, kun ensimmäisen kerran joutuu pakottavasta syystä todellakin olemaan yötä muualla kuin omien vanhempien kanssa. Mitenkäs rippileiri? Taitavat käydä päiväkurssin, jos sitäkään. Ja koulu. Siellähän joutuu olemaan erossa vamhemmistaan parhaillaan useita tunteja. Satavarma siviilipalvelusmies (jos poika), ja tuleva peräkammarinpoika kun äitimussukka ei osaa päästää irti. V*ttumaista kuoppaa itselles kaivat. Joo, ei pieni vielä ymmärrä mutta kokemukset valmentaa, antaa varmuutta itsestä tulla itsenäiseksi aikanaan kun elämä sitä vaatii. Ja isovanhempien rakkaus on pienelle lähes yhtä tärkeä kuin omien vanhempien. Sääliksi käy sun ajatusmaailmaa ja vielä enemmän lapsias!

en mä oo isovanhempia estäny lastenlasten kanssa olemasta.saavat tulla meille ihan koska vaan ja useimmiten ovat sitte viikon kerrallaan välimatkan takia.ei oo nyt kyse siitä,etten antais isovanhempien olla lastenlasten kanssa vaan siitä,että en veisi alle yksvuotiasta yökylään enkä muutenkaa haluais olla erossa noin paljoa niin pienestä kuin mitä ap on.Meidän 5v aloitti juuri päiväkodissa ja reippaasti jää sinne,ei itke perään eikä muutakaa ongelmaa oo ollu,siitäkään huolimatta,että tähän asti on ollu suurimmalta osin vanhempiensa hoidossa.Hyvin on päiväkotielämä alkanu ja osaa olla itsenäinen monessa asiassa siitä huolimatta,ettei ole vauvasta asti harjoitellu yökyläilyä.Ja mitä rippikouluun tulee,emme kuulu kirkkoon.

 

Jos lasta ei siis saa jättää mummolaan kauppareissun ajaksi, niin entäs lapsen jättämiseen kotiin sen toisen vanhemman kanssa? Itse olen ihan vauva-ajoista asti välillä mennyt yksin rauhassa kauppaan lapsen/lasten ollessa kotona isin kanssa. Samoin jos on mahdollista, olen järkkäillyt lääkäri-, hammaslääkäri- kampaaja- ym käyntejä niin että pääsen niihin yksin. Tai sitten niin että mies ja lapset ovat olleet mukana ja tarvittaessa ovat voineet mennä vaikka ulos odottelemaan, varsinkin kun kuopus oli pieni ja huutavainen.

Nytkin kun ovat jo 3v ja 4v niin ihan mielelläni hyödynnän päiväkotiakin niin että saan virastokäyntejä hoidettua lasten ollessa hoidossa, tai vaikka niin että minulla on vain yksi lapsi mukana. meidän lapsilla on aika paljon lääkäri- ja kuntoutus ym käyntejä ja silloinkin jätän mielelläni toisen lapsen kotiin tai päiväkotiin että saa tuolla rauhassa keskittyä itse potilaaseen.

En silti osaa ajatella tuota uusavuttomuutena, enemmänkin ehkä jonkinlaisena mukavuuden haluna ja toisten ihmisten (lääkärien, kampaajien ym) työn arvostamisena. Tiedän kyllä että pystyisin hoitamaan varmaan joka jutun niin että molemmat lapset on mukana - paitsi ne tietyt lääkärikäynnit missä on ehdoton sisarus-kielto - mutta jos on mahdollisuus hoitaa ne sujuvammin muuten niin miksen hyödyntäisi tätä mahdollisuutta.

Ok, lasten isä on eriasia kuin mummo, mutta jos ajattelisin että olisin yksihuoltaja tai mies reissutöissä tms ja äitini asuisi lähellä ja haluaisi lapsi kylään/hoitoon niin varmasti ottaisin tämänkin avun vastaan.

 

Jos lasta ei siis saa jättää mummolaan kauppareissun ajaksi, niin entäs lapsen jättämiseen kotiin sen toisen vanhemman kanssa? Itse olen ihan vauva-ajoista asti välillä mennyt yksin rauhassa kauppaan lapsen/lasten ollessa kotona isin kanssa. Samoin jos on mahdollista, olen järkkäillyt lääkäri-, hammaslääkäri- kampaaja- ym käyntejä niin että pääsen niihin yksin. Tai sitten niin että mies ja lapset ovat olleet mukana ja tarvittaessa ovat voineet mennä vaikka ulos odottelemaan, varsinkin kun kuopus oli pieni ja huutavainen.

Nytkin kun ovat jo 3v ja 4v niin ihan mielelläni hyödynnän päiväkotiakin niin että saan virastokäyntejä hoidettua lasten ollessa hoidossa, tai vaikka niin että minulla on vain yksi lapsi mukana. meidän lapsilla on aika paljon lääkäri- ja kuntoutus ym käyntejä ja silloinkin jätän mielelläni toisen lapsen kotiin tai päiväkotiin että saa tuolla rauhassa keskittyä itse potilaaseen.

En silti osaa ajatella tuota uusavuttomuutena, enemmänkin ehkä jonkinlaisena mukavuuden haluna ja toisten ihmisten (lääkärien, kampaajien ym) työn arvostamisena. Tiedän kyllä että pystyisin hoitamaan varmaan joka jutun niin että molemmat lapset on mukana - paitsi ne tietyt lääkärikäynnit missä on ehdoton sisarus-kielto - mutta jos on mahdollisuus hoitaa ne sujuvammin muuten niin miksen hyödyntäisi tätä mahdollisuutta.

Ok, lasten isä on eriasia kuin mummo, mutta jos ajattelisin että olisin yksihuoltaja tai mies reissutöissä tms ja äitini asuisi lähellä ja haluaisi lapsi kylään/hoitoon niin varmasti ottaisin tämänkin avun vastaan.

Niin, onhan se uusavuttomuuden merkki, jos ei joko paikkaan lasta mukaan ota En erityisemmin nauti siitä, että mun pitää hammaslääkärireissulla katsoa samalla ton pojan perään. Huomattavasti helpommalla pääsee jos lapsi on sen ajan mummollaan. Isänsä kun ei voi päivisin katsoa kun on töissä.
HUomasin tossa et aika moni ei oo lukenu koko ketjua tai jos ovatkin niin eivät ole sisäistäneet lukemaansa. Lapseni on siis keskimäärin 3h viikossa hoidossa, joksus vähän enemmän joskus ei ollenkaan. KOtihoidosta kun siirrytään päivähoitoon niin toikin määrä jää sit pois.

 

Miten niin noin kolme tuntia?
Kyl tosta sun ekasta viestistä saa sen käsityksen, et on paljon enemmän, ku kolme tuntia.
Yöhoidossa ekan kerran noin 4kk:na ja sen jälkeen noin kerran kuussa. Pari kertaa viikossa kauppareissujen ajan, viikonloppuisin 6 tuntia, joskaan ei joka viikonloppu.

Kyl toi on mun mielestä aika paljon.

 

Jos vertaan omiin lapsiini, niin heistä edes 5 vuotias ei ole noin paljoa hoidossa.
1 vuotiaina lapsemme eivät ole olleet koskaan yökylässä tai edes päivähoidossa mummolassa.
Eli niistä lähökohdista katsottuna lapsesi on 1 vuotiaaksi ollut paljon hoidossa.

 

Meillä lapset ei ole ikinä ollut yksin mummolassa yökylässä. Yhdeksän vuoden aikana mummu on ollut kaksi kertaa meillä muutaman tunnin lapsien kanssa. Eli luksusta tuo olisi kyl meillekkin..

 

Jos lasta ei siis saa jättää mummolaan kauppareissun ajaksi, niin entäs lapsen jättämiseen kotiin sen toisen vanhemman kanssa? Itse olen ihan vauva-ajoista asti välillä mennyt yksin rauhassa kauppaan lapsen/lasten ollessa kotona isin kanssa. Samoin jos on mahdollista, olen järkkäillyt lääkäri-, hammaslääkäri- kampaaja- ym käyntejä niin että pääsen niihin yksin. Tai sitten niin että mies ja lapset ovat olleet mukana ja tarvittaessa ovat voineet mennä vaikka ulos odottelemaan, varsinkin kun kuopus oli pieni ja huutavainen.

Nytkin kun ovat jo 3v ja 4v niin ihan mielelläni hyödynnän päiväkotiakin niin että saan virastokäyntejä hoidettua lasten ollessa hoidossa, tai vaikka niin että minulla on vain yksi lapsi mukana. meidän lapsilla on aika paljon lääkäri- ja kuntoutus ym käyntejä ja silloinkin jätän mielelläni toisen lapsen kotiin tai päiväkotiin että saa tuolla rauhassa keskittyä itse potilaaseen.

En silti osaa ajatella tuota uusavuttomuutena, enemmänkin ehkä jonkinlaisena mukavuuden haluna ja toisten ihmisten (lääkärien, kampaajien ym) työn arvostamisena. Tiedän kyllä että pystyisin hoitamaan varmaan joka jutun niin että molemmat lapset on mukana - paitsi ne tietyt lääkärikäynnit missä on ehdoton sisarus-kielto - mutta jos on mahdollisuus hoitaa ne sujuvammin muuten niin miksen hyödyntäisi tätä mahdollisuutta.

Ok, lasten isä on eriasia kuin mummo, mutta jos ajattelisin että olisin yksihuoltaja tai mies reissutöissä tms ja äitini asuisi lähellä ja haluaisi lapsi kylään/hoitoon niin varmasti ottaisin tämänkin avun vastaan.

Niin, onhan se uusavuttomuuden merkki, jos ei joko paikkaan lasta mukaan ota En erityisemmin nauti siitä, että mun pitää hammaslääkärireissulla katsoa samalla ton pojan perään. Huomattavasti helpommalla pääsee jos lapsi on sen ajan mummollaan. Isänsä kun ei voi päivisin katsoa kun on töissä.
HUomasin tossa et aika moni ei oo lukenu koko ketjua tai jos ovatkin niin eivät ole sisäistäneet lukemaansa. Lapseni on siis keskimäärin 3h viikossa hoidossa, joksus vähän enemmän joskus ei ollenkaan. KOtihoidosta kun siirrytään päivähoitoon niin toikin määrä jää sit pois.

Lisätään vielä että jos äidillä kielii uusavuttomuudesta se että haluaa hoidella joitain asioita ilman lasta/lapsia niin onko mies yhtälailla uusavuton isä jos toimii noin? Ei ota siis lasta mukaan lääkäreihinsä tai asioita hoitelemaan, käy vaikka siellä ruokakaupassa kotimatkalla niin että saa hoidella senkin rauhassa jne.

 

Miten niin noin kolme tuntia?
Kyl tosta sun ekasta viestistä saa sen käsityksen, et on paljon enemmän, ku kolme tuntia.
Yöhoidossa ekan kerran noin 4kk:na ja sen jälkeen noin kerran kuussa. Pari kertaa viikossa kauppareissujen ajan, viikonloppuisin 6 tuntia, joskaan ei joka viikonloppu.

Kyl toi on mun mielestä aika paljon.

niinpä

 

Kyllä se on aika paljon siihen nähden et jos viikossa on n. 3 tuntia eli kuukaudessa sitten vähintään sen 12 tuntia + siihen päälle mahdollinen yökyläily tai tuo 6 tuntia viikonloppuna, niin se on kuukaudessa sitten 12-36 tuntia. Verrattuna siihen, että moni palstalainen saa ehkä VUODESSA lapsensa noin moneksi tunniksi hoitoon. Jokaisella ei ole lähellä mummoa joka voi hoitaa, eli lapsi saattaa tosiaan sen pari kertaa vuodessa vaan olla jossain muualla kun äidin ja isän kanssa.

MUTTA mun mielestä tossa ei ole mitään pahaa. Siis en ymmärrä mikä ongelma tuossa muka on? Jos lapsi viihtyy, mummo viihtyy, vanhemmat viihtyy... niin mitä haittaa? Tuosta asetelmasta hyötyy vaan kaikki.

 

juu ja eiköhän lasten isä ole aivan eri asia kuin mummu!!!

 

juu ja eiköhän lasten isä ole aivan eri asia kuin mummu!!!

Käsitin vaan että tässä puhuttiin äidin uusavuttomuudesta, siitä että äiti joka joskus jättää lapsen mummolle hoitoon kauppareissujen ajaksi ei pärjää lapsensa kanssa.

Miten tuo tilanne muuttuu erilaiseksi jos se onkin isä joka on lapsen kanssa kotona tuon kauppareissun ajan?

 

juu ja eiköhän lasten isä ole aivan eri asia kuin mummu!!!

Käsitin vaan että tässä puhuttiin äidin uusavuttomuudesta, siitä että äiti joka joskus jättää lapsen mummolle hoitoon kauppareissujen ajaksi ei pärjää lapsensa kanssa.

Miten tuo tilanne muuttuu erilaiseksi jos se onkin isä joka on lapsen kanssa kotona tuon kauppareissun ajan?

ei olekaan kyse siitä että JOSKUS vaan viikottain parina päivänä ja viikonloppuisin myös useita tunteja ja myös siellä yökylässä
se ei ole silloin JOSKUS

 

juu ja eiköhän lasten isä ole aivan eri asia kuin mummu!!!

Käsitin vaan että tässä puhuttiin äidin uusavuttomuudesta, siitä että äiti joka joskus jättää lapsen mummolle hoitoon kauppareissujen ajaksi ei pärjää lapsensa kanssa.

Miten tuo tilanne muuttuu erilaiseksi jos se onkin isä joka on lapsen kanssa kotona tuon kauppareissun ajan?

ei olekaan kyse siitä että JOSKUS vaan viikottain parina päivänä ja viikonloppuisin myös useita tunteja ja myös siellä yökylässä
se ei ole silloin JOSKUS

No, kyllä minäkin varmaan sen pari kertaa viikossa olen käynyt kaupassa ilman lapsia. Silloin alta vuoden ikäisinä olivat tuon aikaa isin kanssa kotona.
Ja kyllä nuo silloin tällöin olivat useampiakin tunteja isin kanssa kotona kun minulla oli jotain menoa johon en halunnut ottaa heitä mukaan.

Paitsi noita määriä, tuossa arvosteltiin mielestäni ihan sitä ajatusta että äiti jättää lapsensa toisen hoitoon mennäkseen hoitamaan jotain asiaa mikä sujuu helpommin ilman sitä lasta.

 

Teillä on hyvä tilanne, mun anoppilassa haluavat lapsen hoitoon usein vielä kuulema ja myös mun omat vanhemmat. Lapsi nyt 6kk ei ole viel ollu hoidos kun on tissillä mutta paljon ollaan isovanhemmilla kylässä ja silloin mummot hyysää lasta. Kyllä minä aion käyttää mahdollisuutta että haluavat hoitaa. Kateellisia vaan nuo jotka arvostelee. Ja lapsi menee hoitoon 10kk:n vanhana kun menen töihin.

 

juu ja eiköhän lasten isä ole aivan eri asia kuin mummu!!!

Käsitin vaan että tässä puhuttiin äidin uusavuttomuudesta, siitä että äiti joka joskus jättää lapsen mummolle hoitoon kauppareissujen ajaksi ei pärjää lapsensa kanssa.

Miten tuo tilanne muuttuu erilaiseksi jos se onkin isä joka on lapsen kanssa kotona tuon kauppareissun ajan?

ei olekaan kyse siitä että JOSKUS vaan viikottain parina päivänä ja viikonloppuisin myös useita tunteja ja myös siellä yökylässä
se ei ole silloin JOSKUS

No, kyllä minäkin varmaan sen pari kertaa viikossa olen käynyt kaupassa ilman lapsia. Silloin alta vuoden ikäisinä olivat tuon aikaa isin kanssa kotona.
Ja kyllä nuo silloin tällöin olivat useampiakin tunteja isin kanssa kotona kun minulla oli jotain menoa johon en halunnut ottaa heitä mukaan.

Paitsi noita määriä, tuossa arvosteltiin mielestäni ihan sitä ajatusta että äiti jättää lapsensa toisen hoitoon mennäkseen hoitamaan jotain asiaa mikä sujuu helpommin ilman sitä lasta.

mutta se on aivan eriasia onko se lapsi kotona isän kanssa sen ajan että äiti hakee ne ruuat sieltä kaupasta vai viedäänkö lapsi mummulaan hoitoon joka kauppareissun ajaksi, vaikka ei ap:n mielestä olekaan paljon niin mun mielestä on tosi paljon