Siirretyistä alkioista tuli vauvoja <3

Tänään tasan 2 vuotta elämäni tähän mennessä paskimmasta päivästä eli kun todettiin se kkm (kuolinpäivähän ei oo tarkalleen tiedossa)...kyllä toi vieläkin joskus tulee mieleen että miten nyt ois jos oiskin tullu ne lapset, minkälaisia ne ois jos eläis ja ois terveitä jne. ja samalla nykysin tulee ristiriitanen olo ja kokee syyllisyyttäkin noista ajatuksista että mitä sitä nyt enää märehtii ja kun tajuaa että kaikkia ei vois olla, jos ne aiemmat ois niin ei ois tota ihanaa poikaa nyt, ei ainakaan juuri tollasena kun on, enkä tietenkään niinkään haluis! Toisaalta sellasta ei osais kaivata mitä ei ois koskaan ollukaan eikä siitä tietäs mitään..ja tääkin ajatus tekee tuskaa! Todennäkösestihän en ois enää jatkanu hoitoja 3. hoidon loppujen pas:ien jälkeen jos ois ne kaksoset. En tiä onko enää normaaliakaan murehtia tota kun kuitenkin onnekseen onnistunu sen jälkeen, vai onko jonkinlainen haikeus mukana koko loppuelämän menetetyistä lapsista. Oisko tosta nyt jotenki helpommin yli jos ois ollu "vain" tavallinen yksisikiöinen raskaus. No eihän se sentään likikään niin sietämätön muisto enää tän onnistuneen raskauden ja synnytyksen jälkeen oo ollu, vain vauva on tehokas balsami keskenmenohaavoille

lullaby ja hymypoika 3,5kk (ei muuten ookaan aiemmin tullu mieleen että tota ikää vois/pitäs[?] laskee tosiaan lasketusta ajasta eikä syntymästä )

 

Ihana kuulla Grey että teillä syöminen on alkanut sujua! Mä olen käyttänyt mittarina vauvan tyytyväisyyttä eli antanut lisämaitoa vain jos on tyytymätön. Epäilen kyllä, että en pysty enää ollenkaan luottamaan tisseihini, vaikka imetyspolilla yrittivät kannustaa, että kyllä sieltä riittävästi tulee. Mäkin olen tykännyt siitä, että mies ja isoäiti ovat saaneet osallistua lapsen syöttämiseen.

Toivottavasti Caro te pääsisitte hyvään painonnousuun! Meillä on huomenna taas painokontrolli ja jännitän sitä jo valmiiksi, Luultavasti taas on uusi täti. Mulla on tilastot kuinka monta kertaa olen syöttänyt, kuinka paljon lisämaitoa jne. Tuntui niin pahalta kun jossain vaiheessa tuli olo, että arvosteltiin, etten antaisi lapselleni tarpeeksi ruokaa niin nyt on kertoa tarkalleen miten on tehty.

Lullaby, varmasti tällaisena päivänä on surullinen olo enkä usko, että kaksoset koskaan katoavat mielestäsi ja sydämestäsi. Onhan kyseessä valtavan suuri menetys. Onneksi saat nyt nauttia joka päivä pienestä pojastasi <3

Minulle tuli kehityksen seuraaminen lasketun ajan mukaan uutena juttuna Ihmeellisten viikkojen kautta. Ihan loogista, että neljä viikkoa ennen aikaisesti syntynyt tai kaksi viikkoa lasketun ajan jälkeen syntynyt saattavat mennä kehityksessä eri vaiheessa vaikka olisivat syntyneet samana päivänä. Vähän outoakin ettei tätä juuri missään muualla mainita. Kaverin vauva on kolme viikkoa vanhempi ja jännää seurata miten paljon kolme viikkoa on tämän ikäisille. Tuo kirja kirja on kuitenkin ainoa missä olen huomannut että laskettua aikaa on pidetty merkityksellisenä.

Ollut ihanaa huomata, miten paljon uutta pikkuinen on oppinut. Hän kannattelee niskaa jo tosi hienosti, on hurjan tarkkaavainen, yrittää tarttua leluihin, juttelee ja osoittaa selvästi kun jokin on hänestä hauskaa tai kun ei miellytä. Tuntuu, että aika menee hirmu nopeasti (ainakin kun vertaa miten pitkiltä viikot tuntuivat loppuraskaudesta).

Peppermint ja tyttö melkein 12 vkoa

 

Hmmm voiko vauvoilla heitellä lämpö ilman mitään suurempaa vikaa? Poitsulta mittasin 36.7 lämmön Just kun on ollut parina viime päivänä jotenkin hikinen. Yö meni kitistessä vaikka oli yksi 3h Pätkä siellä myös. Normaali lämpö hänellä on ollut 36.0. On kyllä syönyt tosi paljon ja tehnyt kakat ja pissat normaalisti. Myös hyvän tuulinen on välillä normaalisti eikä yhtään flegu. Mutta tuo kohonnut lämpö ihmetyttää kyllä.. Synnärillä sanottiin, että silloin on kuumetta kun mittari näyttää 37.5, eli ollaan vielä kaukana siitä, mutta ehkä soitan päivystykseen ja kysyn varmuuden vuoksi. Ei kai Tässä muuta voi kun seurailla tilannetta.

 

Eiks kaikis opuksissa lue kuumeen rajaksi 38 ja lääkityksen rajaksi 38,5? Mitä sanoivat päivystyksessä? Vauvojen/alle 1v lämmönsäätely on kehittymätön ja riippuvainen ulkopuolisesta lämmöstä. Siks esim löylyyn vienti kielletty ettei tuu lämpöhalvausta. Tai pistettävä yks kerros enempi päälle kuin itelleen esim ulkona ettei lämpö laske liikaa jne. Vauvoilla saattaapi lämpö kavuta korkeeks jos heillä kuuma, ilman hikeä esim ollu vaik liikaa päällä tai just nukkunu peiton alla jne. Jos viel vartin huoneen lämmössä oleskeltuaan 38 tai yli niin soittaisin joo johki, ku alle 3kk teillä viellä MANDALA.

PEPPERMINTkö sanoi että olo kuin "neuvola syyttää nälässä pitämisestä". Mulla sama olo. Meillä nyt paino noussu 500g parissa viikossa pariin otteeseen. Pituus vielä alimmalla käyrällä. Saatiin ohjeeks alottaa soseet ja väh litra pitäis mennä maitoa vrk:ssa Eli koko aika pitää syödä, kun ei tuo tyyppi jaksa vetää itteensä kerralla paljoo :O

LULLABY Kieltämättä välillä miettii keskenmenoja ja yrityksiä, että minkä ikäsiä ois nyt yms.. Eipä tällasta matkaa unohda ikinä. Muruistaan kiitollinen <3

Kop kop & poju 3,5kk

 

En sitten soittanut päivystykseen kun lämpöä ei ollut kun mittasin silloin kun ei ollut hikinen. Eli taisi se lämpö siitä kuumuudesta johtua. Ja mökillä kun oltiin ulkona jonkin verran ei poika tuntunut hikiseltäkään niin paljoa.

Hienosti noussut paino jos tuon 500g tullut noin lisää

Mun pitää puhua neuvolassa tuosta kun meillä taas ruoan määrä ja tarve tuntuu olevan aika hurja ainakin välillä. Eilen kun kävin leffassa kaverin kanssa ja mies oli kaksistaan pojan kanssa niin kunnon päikkäreiden jälkeen veti koko 200ml korviketta kerralla eikä edes puklannut juuri mitään ulos eli mahaan mahtuu sen verran. Että Jospa meillä voisi kiinteitä tai vaikka velliä hieman aikaistaa myös. Tällainen jässikkä varmaan tarvii aika paljon myös ruokaa.

 

Mandala me alettiin antaa esikoiselle kauraa ja vihannessoseita kun tämä oli 3 kk ja yksi päivä. Sitä aiemmin ei neuvolasta suositeltu kun oltiin semmoisessa tutkimuksessa, joka tutki allergioiden kehittymistä. Me oltiin ryhmässä, joka aloitti viljat, hedelmät, vihannekset 4 kk ikään mennessä, lihat ja kalat 5 kk ikään mennessä ja hapatetut maitotuotteet (rahka, raejuusto ym) 6 kk ikään mennessä. Mutta kyllä monet aloittaa jo 2,5 kk ikäiselle soseet. Nykysuositusten mukaan maisteluannoksia kannattaakin tuoda 3-6 kk ikäiselle, koska se voi vähentää allergioiden kehittymistä, koska tuon ikäisellä lapsella on jokin aika-ikkuna menossa, jolloin on elimistön kannalta hyvä saada ruoka-aineita. Täysimetys on kuitenkin se pääravinto (tai korvikkeet) puolivuotiaaksi. Me tuotiin lapselle siis lehmänmaitoa lukuunottamatta kaikki puolivuotiaaksi mennessä ravitsemukseen. Minkäänlaisia vatsavaivoja, ihoreaktioita ym ei koskaan tullut.

Eilen just mietin, että meidän esikoisen iho on ollut ihmeen hyvä, en ole siihen koskaan laittanut minkäänlaista perusvoidetta, joskus pienille ihottuma-alueille sinkkiä (peppu) ja kortisonia (suupielet, hyttysenpistot). Itse olen atoopikko, joten hieman vielä varauksella suhtaudun, milloin mahtaa tytölle puhjeta. Mutta eihän se välttämättä tule, ainakaan niin pahana kuin itselle lapsena.

 

Minkäs kokoisia nämä 'maisteluannokset' on, about ja kuinka usein? Ja onko mitään mitä EI kannattaisi antaa maistella ekaksi? Katoin nimittäin, että osa niistä vauvojen smoothie pusseista mitä ostin omia smoothieita varten oli 4KK ikäisille, päärynää. Onko hedelmät huono ekoiksi kokeiluiksi vai kannattaisko just vihannesta kokeilla eka? olen bataattia miettinyt ekaksi.
Millä tavalla ja tuotteella aloitit viljat?

Jostain olen lukenut, että niitä vellejä ei enää suositeltaisi. En kuollaksenikaan muista miksi. Mutta anoppi sanoi, että mieheni kuka on ihan samanlainen iso jässikkä ollut syntyessään on saanut velliä sen ajan suosituksiin nähden aikaisin, varsinkin iltaisella niin unet oli pidentyneet ja parantuneet huomattavasti.

 

Me annettiin ekaksi vihanneksia siksi ettei vielä tottuisi sokerin makuun. Mut periaatteessa voi antaa esim. maissia, avokadoa, porkkanaa, bataattia tai sitten mangoa, päärynää, banaania ym hedelmäsoseita / hedelmiä muussattuina. Ekoja kertoja annoin 1-3 lusikallista. Jotkut vauvat sylkee heti pois, mutta menee siitä silti pieniä hippuja suolistoon = elimistö saa hieman totuttelua jo. Eli ei kannata ihmetellä, jos sylkee pois ja alku tuntuu takkuiselta. Pääasia, että saa maistella. Mekään ei saatu neuvolasta oikein ohjeita, vaikka tutkimusryhmässä oltiinkin... Katoin niistä pilttipurkeista, että mitä niissä on ja annoin 4 kk soseita 3 kk ikäiselle kun siinä ryhmässä oltiin. Esim. monissa lihasoseissa lukee, että 6 kk, mutta me annettiin tosiaan jo 5 kk iässä kun oltiin tutkimuksessa. Sitten 8 kk soseita annettiin 6-7 kk iässä, riippuen karkeudesta. Monissa on lähinnä jotain yrittiä, esim. selleriä ja persiljaa tai ne on hieman karkeampia.

Vellit on yhdistetty tutkimuksissa ylipainoon, joten vellejä ei siksi suositella enää annettavaksi. Myöskään riisipohjaisia tuotteita ei kannata antaa vauvoille, kun niissä on liikaa arseenia. Mutta voihan sitä itse tehdä velliä, jos se tuntuu omimmalta antaa illaksi. Esim. kaurasta ja äidinmaidosta. Mä tein joskus maissisoseesta ja lypsetystä maidosta juotavan "vellin". Mä annoin iltaisin pääasiassa vauvalle kaurapuuroa, johon oli sekoitettu maitoa tai sitten kaurapuuroa ja marjasosetta ja maidot sitten rinnasta päälle. Aluksi kyllä aina imetin ensin ja sitten "jälkiruoaksi" maisteltiin niitä soseita. Mutta kun huomasin, että lapselle maistui rintamaito entiseen malliin eli imetys ei vähentynyt, aloin antamaan ensin kiinteitä ja sitten lopuksi maidot. Jossain välissä pidin pienen tauon, 30 min. sitten annoin maitoa rinnasta. Ruokajuomana oli vesi 4 kk ikäisestä lähtien.

Kaurat aluksi sauvasekoittajalla hieman pienemmäksi, mutta vain pari viikkoa, koska vauva söi mielellään karkeaakin kaurapuuroa, jotkut vauvat on herkempiä yökkäämään, joten silloin kannattaa hienontaa kaurahiutaleet. Mutta toisaalta ei liian pitkäksi aikaa että tottuu pikkuhiljaa karkeampaankin ruokaan.

Aluksi tein itse keitetystä porkkanasta ja rintamaidosta tai perunasta ja rintamaidosta pakasterasian pohjalle lusikallisia "jääpaloja", joista aina yksi kerrallaan / ateria sulatin ja annoin vauvan maistella. Ei kyllä tykännyt juurikaan, paremmin meni Piltti ja Hipp-soseet Luovuin aika pian itse tekemistä juuressoseista, mut hedelmiä ja marjoja pyrin tarjoamaan tuoreenakin. Mutta pääasiassa mentiin pääruokien osalta aina kaupan purkeista. Sitten pikkuhiljaa aloin tehdä meidän ruoista lapselle sopivia annoksia ennen suolan lisäämistä. Jotkut vauvathan tykkää tosi paljon itse tehdyistäkin, että kyllä sitäkin kannattaa kokeilla.

Sormiruokailu aloitettiin heti kun vauva osas tarttua. Muistaakseni kurkkua, kuivaa ruisleipää, porkkanaa, parsaa ja banaania aloin antamaan kun alkoi saamaan niitä suuhun. Sormiruokailusta löytyi paljon ohjeita netistä. Olihan se aluksi pelottavaa, kun pelkäsin, että vauva tukehtuu johonkin.

 

Oi kiitos paljon neuvoista! tämä on sitten ihan oma maailmansa tämä kiinteiden kokeilu, joten varmasti riittää puuhaa paljon. Odotan kyllä, että voidaan alkaa sotkemaan lusikan kanssa Lusikalla ollaan kyllä otettu D-tipat ja Disflatyl tipat, joten ainakin on siihen jo vähän tottunut. Ja aamupuuroa kun annoin haistaa yhtenä aamuna niin jäbä aukaisi suutaan muutamaan otteeseen kun lusikan vein nenän eteen

Sormiruoasta tulikin mieleen kun törmäsin yhteen kivaan blogiin. Täytyy alkaa sieltä sitten joskus testailemaan kaikkea.

http://simppelisormiruokakeittio.com/

 

Ai niin sen verran piti tuosta kaurasta kysyä, varmaan tyhmä kysymys mutta siis puhutaanko nyt ihan tavallisista kaurahiutaleista vai onko vauvoille jotain omaa?

Meillä mennään nyt täydellä korvikkeella eilisestä illasta lähtien kun mulla meni selkä jotenkin tosi tosi pahaksi, johon ei buranat ja panadolit auttanut, niin otin vahvaa kipulääkettä enkä halua, että vauva saa siitä yhtään pienintäkään osaa maidon kautta. Hyvin on näyttänyt kelpaavan kun vain lämmitän tarpeeksi kuumaksi, että tutttipullon reiästäkin juotuna tuntuu lämpimältä. Laskeskelin, että jos illalla voisi imettää jo niin lääke olisi varmasti poistunut. Onneksi otin sitä niin sain nukuttua tai edes oltua ilman , että jokainen asento sattuu. Rentoutti sen verran hyvin se lääke sitten kuitenkin. Eikä tarvinnut kuin pari kertaa yöllä käydä lämmittämässä maitoa.

 

Juu ihan tavallista kaurahiutaletta. Minä olen ottanut kans joskus Panacodia, siinä 6 tuntia on sopiva aika olla imettämättä. Ihanaa muistella näitä ruoka-aineiden aloittamisia, koska paljon on unohtanut sen väsymyksen vuoksi. Se vauva-aika on niin suurenmoista, seurata kun pieni maistelee uusia makuja välillä irvistellen ja välillä onnesta hihkuen Ihanaa, jos saa kokea sen vielä kerran.

Pitää käydä itsekin verestämässä tietoja tuosta blogista. Ja paljon on varmaan tullut uutta tietoa ja muutoksia näihin ruokajuttuihin. Se tahti, millä tuo uuden ruoka-aineen vauvan makumaailmaan, on tosi yksilöllinen. Me pidettiin 3 vrk aina väliä, että näki tuleeko siitä vaivoja. Kaveri piti 2 viikkoa, koska lapsi oli mahavaivainen ja ei sietänyt aina kaikkia ruoka-aineita.

 

Vau, kiitos näistä ruokailuvinkeistä! Mies odottaa jo innolla, että pääsee maistattamaan ruokia

Meilläkin oli tullut 500 g kahdessa viikossa (tai reilussa viikossa jos imetyspolin vaaka piti paikkansa). Päivässä annetun korvikkeen määrä on noussut, mutta melkein joka syötöllä onnistun tarjoamaan myös tissiä.

Kolmannen kehitysloikan uusina taitoina olen huomannut miten vauva silittelee kasvojaan ja innokkaasti heiluttaa mobilen ja leikkimaton riippuvia leluja kädellään. Ensimmäinen vauvauintikertakin meni mitä mainioimmin vaikka ei vielä läpsyttänytkään vettä niin kuin isommat vauvat.

Peppermint ja tyttö 12 vkoa

 

Hyvä painonnousu sielläkin Peppermint! ja kiva jos tissiäkin syö samalla, se on jotenkin kiva hetki silloin kun bebe tuijottelee siinä samalla silmiin. Ja joskus kun hymyilee nänni suussa

Nyt on pakko avautua kyllä kun käytiin avoimessa neuvolassa mittauttamassa se pään ympärys, No se oli kasvanut normaalisti joten odotetaan sen vielä sen kohonneen luun lisätutkimisten kanssa.

No sitte mitattiin muutkin ja paino oli jo 7kg, pituutta 63cm. Puhuin sitten siitä ruokahalun kasvamisesta ja, että ollaan annettu korviketta välillä lisäksi kun molemmat tissit tyhjennetty ja silti kitisee, itkee ja hamuaa hurjasti kaikkea suuhunsa (esim eilenkin illalla yritti ottaa imuotetta mun ranteesta..). Tämä terkkari oli selvästi suuri täysimetyksen ihannoija. Sanoi, että lisämaidon tarvetta ei ole kun noin paino nousee. No ok ei varmasti olekaan painonnousumielessä tarvetta, mutta jos vauva selvästi itkee nälkäänsä niin mitä siinä pitäisi tehdä kun ei tuttiakaan huoli imeskeltäväksi.
Meillä siis sellanen kitinä/itku mikä ei lähde millään muilla keinoilla on yleensä hyvin selvästi nälkää koska siihen liittyy just ne hamuamiset ja pään sivulle kääntelyt. Ja silloin just jos on korviketta annettu niin ahnaasti eilenkin illalla meni 100ml. Tuossa kun otin sitä kipulääkettä selkääni varten pariin otteeseen niin annettiin korviketta about vuorokausi putkeen, ettei saa maidosta sitä, niin kyllähän poitsu veteli melkein litran korviketta... en tiedä yhtään paljon rinnoista päivittäin tulee, mutta ne vähäisemmätkin nälkä kitinät ruoan jälkeen jäi kyllä pois kokonaan.

Terkka sitten selosti, että voihan sitä omaa maitoakin antaa pullosta ja yrittää lisätä omaa maidon tuotantoa yms. Sanoinkin sitten sille, että mulle sillä ei ole mitään merkitystä onko se lisämaito kaupan vai minun maitoa. Onhan poika syönyt mun maitoa pari kuukautta alusta asti jo kuitenkin. Terkka kysyikin jossain vaiheessa, että onko tämä meidän esikoinen. Rivien välistä tajusin, että varmasti miettii että panikoidaan maidon riittämättömyyttä ensi vanhempina. No ei panikoida, mutta en kyllä jätä nälkäänsäkään huutamaan lasta Joten ärsyttää kyllä miten neuvoloissa voidaan ihailla sitä täysimetystä niin paljon ja silti sitten kun täälläkin ollut painon kanssa ongelmia niin ei saada mitään apua ja joutuu lisäkontrollejakin vaatimaan Mä meinasin nyt paskat välittää tuosta terkasta ja teen just niinku hyvältä tuntuu...

Ai niin piti vielä kysyä korviketta syöttäneiltä, että onko kakka minkälaista teillä? Meillä kun söi vuorokauden Tuuttia niin kakka jäi tulematta sinä päivänä, eilen kun tuli niin oli aika tummahkoa ja vihreää ja haisi aivan kaamealle. Vähän jopa aikuisen kakan tyyliselle haisi, niin pierutkin. Eli oli kyllä eri näköistä ja hajuista kakkaa kuin silloin kun ollut täysimetyksellä ja pienellä lisäkorvikkeella.

Pikku-ukko 11vko

 

Mandala, pahoittelut huonosta neuvolakokemuksesta! Voi kun mä olisin saanut tän täysimetysintoilijan niin ehkä olisin saanut jotain tukea neuvolasta, mutta tylsää että vanhempia ei tueta sellaisessa ratkaisussa, joka heistä toimii parhaiten. Välillä ihmetyttää, että miten oikein näkevät oman roolinsa. Kakasta: meillä korvikekakka on vähän kiinteämpää mutta hajussa en ole huomannut eroa. Pikkaisen vaikea myös arvioida kun korviketta alettiin antaa enemmän samoihin aikoihin kun oli rotarokotus ja se muutti kakkaamista. Jostain oon lukenut, että monilla on kiinteämpää. Eilen oli eka päivä, kun kakka jäi tulematta, ja uskoisin sen johtuvan siitä, että korviketta on mennyt enemmän. Neuvolastahan meille ohje on ollut, että lisäruokaa niin paljon kuin toinen syö, mutta en oikein pysty enää luottamaan niihin ohjeisiin. Soitin imetyspolille ja sieltä sanottiin, että vauva voi pullosta vedellä hyvinkin yli tarpeensa. Syömismäärä vuorokaudessa olisi 12-viikkoiselle sellainen 800-1000 ml (joillakin vauvoilla vähemmän, joillakin enemmän). Aion nyt siis vähitellen vähentää lisämaitojen määrää. Katsotaan miten tyytyväisyys ja painonnousu sen jälkeen. Tänään ja eilen mennyt hyvin, vaikka olen varma että pullosta olisi mennyt tuplatkin. Yritän nyt laskea, että päivittäinen saanti olisi toi 800-1000 ml. Meillä hyvä tissiruokailu on 80 ml ja syöttöjä 9-10 päivässä.

 

Mäkään en käsitä mun viime neuvolan terkkaria (oli lääkärineuvolassa eri ku yleensä). Olin itse tyytyväinen, kun lisämaidon määrä oli alusta laskenut merkittävästi ja imetys tuntuu sujuvan. Hän kuitenkin ehdotti, että yrittäisin vähentää korvikekertoja, niin että antaisin korviketta vaikkapa vain iltaisin. Nyt puhutaan siis tämän hetken tilanteesta, jossa annan tissin päätteeksi joka toinen syöttö 20 ml lisämaitoa, yhteensä siis 60-80 ml / vrk. Jostakin syystä noinkin pieni määrä tuntuu olevan tärkeä beibille, ja itse olen sen kanssa todella fine, pidän tuttipulloruokintaa hyvänä ässänä hihassa jos tulee poissaolon tarvetta.

Tuli aika napakasti sanottua, että meidän talossa ei nälän vuoksi lapsi itke... Mikä helkatin etu on nillittää jostakin 40 millistä korviketta per vrk? Muutenkin kun asiaa ajattelee, niin eiköhän ne vasta-aineet ja imetyksen edut saa kunhan edes jonkin verran saa maitoa tulemaan...

 

Mä nyt en sinällään kuulu tällekään palstalle kun typy on jo vuoden ikäinen mutta noista ruokailuista ajattelin kommentoida.
Meillä ei silloin alussa paino lähtenyt nousuun vaikka multa maitoa tuli ja tyttö imi hyvin, joten neuvolatädin suosituksesta tyttö on saanut korviketta lisäksi jo 1,5 vkon iästä. Multa maidon tulo loppui häästressin takia kun lapsi oli 7 vkon ikäinen ja sen jälkeen ollaan menty korvikkeella. Podin suuret tunnon tuskat just näistä vastustuskyky jutuista mutta nyt vuoden jälkeen voin tyytyväisenä antaa synninpäästön itselleni kun tyttö on nyt vasta toista kertaa flunssassa, iho-ongelmia ei ole yms.
Kiinteitä meillä aloiteltiin 3,5kk iässä kun lapsi vaikutti nälkäiseltä vaikka oli just vetäny 200ml korviketta ja maha oli siis täynnä. Peruna ei uponnut mut bataatti, porkkana palsternakka ja määrät oli aluksi 2tl/ateria, aamulla ja illalla pelkkää korviketta. Niitä soseita tein ite ja pakastin jääpala-astioihin. Sit kun viljoja lähdettiin lisäämään niin kaupan vauvahyllystä niitä riisi-, manna- ja kaurapuuroja, joskus 9kk iästä oon keittäny sit ihan taviskaurapuuroa mihin sotken hedelmäsoseita. Mökillä olles ollaan turvauduttu täysin kaupan ruokiin kun luotan niiden säilyvyyteen niis olois paremmin mut kotona pakastin on ollut täynnä ite tehtyjä soseita, riisihässäköitä, lihapullia yms(netis on aika kivoja reseptejä vauvan ruokiin 6kk->). Mä oon (ehkä naiivistikin) luottanut, että jos lapsi on perusterve niin se tietää ite kuinka paljon syö. Jos tuttu ruoka ei maistu niin kuin normaalisti niin oon miettinyt hampaita, onko tulos kipeäksi tai sit vain todennut että nyt ei vain ole nälkä. Jos ruokaa on mennyt enemmän kuin ennen ja jos unikin maistuu niin sit on tulossa kasvu/kehityspyrähdys.
Joskus kannattaa mennä niin kuin perstuntuma hyväksi väittää, sanokoon neuvolat mitä tahtoo.

 

Kyllä siellä neuvolassa tosiaan voidaan olla tökeröitä tuo 40ml on niin älyttömän pieni määrä, että ei luulisi siitäkään olevan mitään valittamista. Tosin mun mielestä ei valittamista pitäisi korvikkeesta olla muutenkaan, varsinkin just niinku Grey sanoit, että jos on äidinmaitoa saatu edes jonkin verran niin kyllähän ne edut on saatu siitä.

Peppermint tosiaan havahduin oikein siihen, että selittelen sille terkalle miksi olen korvikkeeseen päätynyt, mitä vauva on tehnyt että olen hänen huomannut olevan nälkäinen. Ei mun mielestä mun pitäisi todistelemalla todistaa terkkarille mitään koska tosiaan en tee vauvalle mitään mikä häntä vahingoittaisi vaan nyt tosiaan puhutaan lisämaidosta jota annan korvikkeen muodossa, koska hurjasta painonnoususta huolimatta toisella on nälkä. Poika on mieheni geenit selvästi saanut koon puolesta (mies on pari metrinen), ja hänkin on vauvana lisäruokaa saanut ja velli on aloitettu siihen maailman aikaan aikaisessa vaiheessa.

Astrea helpostihan sitä alkaa itseään soimaamaan kaikesta näissä asioissa, valitettavasti. Onneksi olet synninpäästön antanut itsellesi! Ja kiva kun olet myös samaa miettinyt mitä itsekin eli kyllä se vauva myös itse tietää paljon mikä on paras ratkaisu milläkin hetkellä. Meillä ainakin lopettaa syömisen kun vaikuttaa siltä, että on tyytyväinen, oli se sitten tissi tai pullo. Tässä 11vko iässä tuntuu, että paljon helpommin myös osaa jo tyytymättömyyttään/tyytyväisyyttään ilmaisemaan. Joten siihen myös osaksi luotan, että hän ei kyllä turhaan itke eli oikeasti sitten on nälkä.

Mutsi sanoi, että mä itse olen pulloruokittu kun ei silloin imetys onnistunut millään mun kohdalla. Ja olen todella harvoin kipeä, perus terve myös. Vauvanakin olen ollut yksi päivänsäde kuulemma, vasta murrosiässä olin ihmishirviö pikkusisko on sitten täysimetetty ja sanoi mutsi hänen olleen paljon kärttyisempi senkin jälkeen kun koliikki hävisi.

Mutta kaikesta huolimatta tässä nyt sitten jäi junnaamaan tämä juttu päähän ja varmasti tulee pyöriteltyä sitä mielessä seuraavan kerran kun tuntuu tarvetta korvikkeelle. Sama kun oma terkka silloin joskus masuvaivoista puhuttaessa sanoi, että mitä harvemmat ruokailukerrat niin sitä parempi mahalle. No varmaan on totta, mutta sitten se ikään kuin jäi itselle takaraivoon ja yritin kaikki keinot aina pidentää ruokavälejä. Mutta tyytyväisempi poika oli kun aloin antamaan ruokaa aina silloin kun vaikutti itkevän nälkää. Kuitenkaan kaiketi vauvaa tuskin pystyy hemmottelemaan piloille tällaisilla asioilla vielä tässä vaiheessa.

 

Mitä enemmän mä tuota imetys/korvike asiaa olen miettinyt, niin sitä älyttömämmältä koko oma kouhotus silloin alussa tuntuu. Mä luulen että se liittyy ainakin itsellä jotenkin siihen ensimmäisen lapsen paniikkiin; että koko tilanne on niin hallitsematon, kun se paketti tulee siihen kylkeen ilman käyttöohjeita, ja imetys tuntuu jotenkin ainoalta hallittavissa olevalta asialta (vaikka sekään ei tietenkään ole). Oikein suomin itseäni näin jälkikäteen siitä, että tähän maailmaan syntyy sairaitakin lapsia, keskosia, oikeaa surua ja murhetta, ja minä vauhkoan jostakin imetyksestä, kun ollaan niin onnekkaita että ollaan olemassa maassa, jossa on turvallista, kaikkia vitamiineja ja hivenaineita sisältäviä korvikkeita joita on rahaa ostaa kaupan hyllyltä, ja lapsi saa mahansa täyteen. Toki imetyksen epäonnistumista saa surra jos siitä kovasti on haaveillut, tottakai, mutta asioilla on olemassa myös laajempi perspektiivi. Toivottavasti kukaan ei pahoita tästä mieltään, mielipiteitähän mahtuu maailmaan, ja arvostan kyllä imetystä kovasti, mutta jotenkin omalta osalta näin jälkikäteen tarkastellen imetyksen onnistumisen tarve liittyi ehkä enemmän omaan suorittamiseen, koska lapsihan ei varmasti korvikkeesta kärsi

 

Omat kokemukset neuvolasta ovat todella samantapaisia.. Meillä jäi imetys 1,5kk iässä esikoisen kanssa (jouduin leikkaukseen nopeasti synnytyksen jälkeen ja vahvat lääkkeet tulivat sen jälkeen, vauvan vatsa ei näitä kestänyt). Sain lääkäreiltä kuulla että jos imetys ei ole minulle niin tärkeätä niin siirryn korvikkeisiin, minulle tämä oli ok ja kipeänä oli muutenkin mahtavaa jakaa vastuuta miehen kanssa. No neuvolassa asiaa sitten mietittiin, yritettiin saada mieltä kääntymään. Pumppaamista suoraan roskiin suositeltiin, tämä oli minusta turhaa koska arki sujui. No jätin sitten tämän jälkeen kaiken muun mainitsematta(esim että esikoinen söi bataattia 2,5kk ikäisenä ja luumusosetta 2kk)

Paras neuvo minkä sain Eskilsson kanssa oli tyksin kätilöitä leikkauksen jälkeen, "luota vaistoosi", sillä ollaan sitten 2v pärjätty mainiosti !

 

Tuo oma vaisto ja siihen luottaminen onkin kaikkein paras! Typerää vain miten jää kummittelemaan neuvolan sanat eri asioista. Mutta tänäänkin annettiin kyllä korviketta kun molempien tissien jälkeen oli vielä tosi kitisevä ja hamuava vauva. Ja nyt on taas tyytyväinen.

Mikä muuten puoltaa kiinteiden aloitusta ns aikaisin (esim 3kk)? Olisiko tuo kova ruokahalu/ruoan tarve? Tässä kun meillä ensi viikolla 3kk tulee täyteen niin miettinyt mitä kannattaisi tehdä vai jatketaanko tällä maitolinjalla vain. Itseä kiinnostaisi vähän testailla maistelumielessä, mutta mietin voiko olla haittaa, tai onko edes mitään hyötyäkään.
Tietääkö kukaan millaisissa tapauksissa aikaisin aloittamista on suositeltu? Tiedän tosiaan monien näin tekevän ja olevan ihan hiljaa asiasta neuvolassa.
Toisaalta mietin, että jos kauheasti kiirettä pitää kiinteiden kansaa, että tuleeko sitä harmiteltua myöhemmin. Että olisiko kannattanut pitää poika näin vauvana pidempään kun ei tätä vauva-aikaa (ihanuuksien ja vähemmän ihanuuksien asioiden puolesta) saa koskaan takaisin. Ja kun ei tosiaan ole välttämättä tulossa sisarrusta pojalle.

Entä onko teillä muilla vauva ajoittain kääntänyt päätään jompaan kumpaan suuntaan? Meillä on päiviä välillä tai hetkiä päivässä kun poitsu tuijottelee vasemmalle päin vaikka miten päin olisi (paitsi kyljellään). Voikohan tällaisessa olla jotain takana kenties?

Onpa meillä myös kaulan poimussa yhdessä kohtaa iho rikki. Yritetään pitää puhtaana ja kuivana, mutta silti mennyt rikki.

 

Lisää huonoja neuvolakokemuksia Olen tosi pahoillani teidänkin puolesta Grey! Alun vaikeuksien jälkeen sullahan sujuu imetys aivan mahtavasti jos noin pieniä lisämaitomääriä tarvitset. Mullehan neuvolasta sanottiin suoja-aineista, että niitä sai riittävästi, vaikka lisämaidon määrä oli 1/3 päivän syötöistä. Tiedä sitten. Just eilen kun lueskelin lisämaidoista niin niitä suositeltiin annettavaksi tuolla tavalla pieninä määrinä pitkin päivää mieluummin kuin kerralla esim illalla. Mulla on enää tosi vähän ymmärrystä neuvolan toimintaa kohtaan, mikä on tavallaan tylsää, kun esikoisen kanssa kaikki tulee uutena ja ensimmäistä kertaa. Nyt en luota oikein mihinkään mitä neuvolassa sanovat ja kiinteidenkin aloittamisesta juttelen mieluummin imetyspolilla. Siinä samaisessa tekstissä, jota luin eilen, suositeltiin kiinteiden aloittamista melko varhain jos korviketta menee paljon, koska kiinteät on jotenkin helpompia suolistolle kuin isot määrät lehmänmaitoa.

 

Peppermint mihin tuo suositus perustuu, että olisi parempi antaa pieniä määriä korviketta pitkin päivää mielummin kuin isompi määrä kerralla? Olisiko se enemmän sitten paino-ongelmatilanteisiin?

Kyllähän tässä välillä asiaa pyöritellessä tulee hölmö olo, kun poika kasvattaa painoa niin älyttömästi, mutta silti tuherran korvikkeiden kanssa. Tietyllä tapaa sitä kautta ymmärrän neuvolan näkökannan, kun siellä muutenkin niin monet vauvan hyvinvointiin liittyvät asiat perustuu siihen painonnousuun. Mutta pakko tämä nälkäänsä itkeminen on liittyä sitten isompaan ruoan tarpeeseen tällä jässikällä. Toisaalta yritän koko ajan tarkkailla, että olisiko kyse siltikin jostain muusta tarpeesta mihin ruoka auttaa, mutta ei se kyllä millään siltä vaikuta. Enkä halua alkaa epäilemään itseäni, koska intuitio näin sanoo.

 

Mandala aikaiset kiinteän aloittamiset vois tulla varmaan just teidän tapauksessa kyseeseen, ehkä rm/korvike menee niin nopeasti mahan ohi, että pojalla on jatkuvasti nälkä. Kiinteämpi ruoka pysyis masussa kauemmin ja lapsi tulis tyytyväisemmäksi vähemmästä energiasta.

Sitten on tuo allergia-asia, uusimpien tutkimusten mukaan ruoka-aineet kannattaa tuoda maisteluannoksin lapsen ruokavalioon 3-6 kk sisällä. Käytännössä maistellaan 3-4 kk iässä, sitten saa jo osan energiasta ja aterioista säännöllisesti kiinteästä, mutta siinä voi rinnalla antaa vielä rintamaitoakin, jos edelleen tulee. Korviketta jos ei tule.

Itse suhtaudun tuohon korvike/imetysasiaan hyvin leppoisasti, vaikka haluankin imettää 2-vuotiaaksi tätä seuraavaa. Mutta ei se todellakaan ole aina omasta halusta kiinni. Kyllä minä kans meinasin lopettaa pari kertaa, ensin 3 kk iässä kun rinnat ei meinanneet millään tottua imetykseen, mutta sitten ne yhtäkkiä tottui. 4-5 kk iässä lapselle ei kelvannut toinen rinta ollenkaan. Siitä mentiin sitten eteenpäin yhdellä loppuun saakka eli 1v7kk ikäiseksi, kun lopetin imetyksen clomifenien takia. 9 kk iässä lapsi puri kovasti ja meinasin siinä lopettaa, mutta yhtäkkiä hän tajusi, että näin ei voi tehdä. Ymmärrän imettämisen lopettamispäätöksiä, ne tehdään Suomessa kuitenkin yleensä pitkän harkinnan mukaan ja hyvästä syystä. Harva huvikseen lopettaa imetystä, jos se onnistuu. Suurin osa äideistä on tiedostavia ja haluaa lapselleen parasta. Se paras voi olla joskus neuvolan ohjeiden vastaista.

 

Täällä nyt jo joitain päiviä ollu kauheita rintaraivareita päiväaikaan (onneks yöt vielä sujuu ongelmitta), ei vaan kelpaa yleensä millään vaikka selkeesti kitisee nälkäänsä. Jos ihan varmuuden vuoks esim. ennen jonnekin asioille lähtöö ilman erityisempää nälkää yrittää tankata, siitä vasta pahalle päälle tulee!
Erinäisillä keinoilla päivälläkin saa välillä tissille, esim. ensin antaa korviketta (tai lypsettyä) tilkan pullosta jonka jälkeen suostuu imeen tissiäkin, tai rauhottaa tutilla, sitten vaivihkaa vaihtaa tissiin. Päiväaikaan usein ainoa pojalle sopiva asento on että istuu pöydällä turvakaukalossa ja siinä nojaudun eteenpäin siten että saa imee yllä roikkuvaa tissiä.
Luin jostain että tällänen tissikammo ois tyypillistä 4-5kk ja sit toinen kausi 8-9kk iässä. Voi johtua mm. siitä että kun lapsen imuteho kehittyy, niin saa jo nopeemmalla syötöllä sen mitä tarvii eikä tarvi tissiä enää niin usein, ja äidin "virhe" saattaa olla että edelleen yrittää tarjota tissiä yhtä usein ja paljon kun ennenkin.
Jos tää nyt ois vielä ohimenevää, tai menis edes näin vielä puoleen vuoteen tai jopa sinne 8kk:een niin sen jälkeen en ala enää väkisin tuputtaa jos yhtä hanakasti kieltäytyy vaan imetys saa sit jo jäädäkin.
Nyt on siis lähes joka päivä otettu korvikettakin lisänä, vaikka välillä sitä yrittää jos tarpeeks nälkäsenä tissikin kelpais..
Neuvolassakin suhtauduttiin ymmärtävästi että tottakai annat korvikettakin jos vaikuttaa siltä että jää kuitenkin nälkäseks. Aattelin kans jo hiljalleen alotella kiinteitä soseita, onhan poika jo melkein viikkoo vaille 4kk, et ei kai se nyt niin päivän päälle oo... 27.pv onkin jo se 4kk täys jos LA:n mukaan lasketaan! Ja onhan se pituus muutenkin ollu melkein jatkuvasti yläkäyrällä.

En oo huomannu kakassa merkittäviä eroja nyt vaikka korvikettakin on saanu jo suht säännöllisesti. Paitsi niskakakkoja ei oo kyl tullu nyt varmaan ainakaan viikkoon, jotenkin ne turaukset jää enempi siihen keskelle vaippaa tai suuntautuu jopa lähelle napaa!
Kaulan poimuihin on laitettu sinkkirasvaa tai mikä vielä parempi, talkkia jos punottaa ja jopa visvaantuu. Joskus poimujen pohjat putsauksen jälkeen jopa verestää ja sillon tietty laitettu kirveltämätöntä puhdistusainetta ensin.
Mandala, täällä pään kääntelyä on ollu jo varmaan ainakin kuukauden, siis niin että varsinkin puoliunissaan kääntelee useita kertoja puolelta toiselle. Hereillä enimmäkseen tykkää kattoo oikeelle ja siltä puolen vähän pää litissä (jos tarkkaan vertailee muotoo yläviistosta) ja tukkaa lähteny.
Munkin mielestä on parempi tehdä niin miten oma vaisto sanoo, ennemmin kun liikaa noudattaa orjallisesti jotain ulkopuolisten neuvoja.

Toissapäivänä tehtiin taas uus ekg-seuranta, sen tuloksia odotellessa.... 1.8. 4kk neuvola-lääkäri ja sitä ennen viikon alussa ryhmätapaaminen.

lullaby ja tissioikuttelija n. viikkoo vaille 4kk

 

Täällä se kiinteän aloitus aikaisemmin pohjautui siihen että maha ei kestänyt korvikkeita isoja määriä sekä myös allergia tutkimukset. 4kk suosituksethan ovat myös uusia, itse ollessani vauva niin suositus han Suomessa oli 3kk joten laskin että eihän se lapsi siihen voi kuolla koska itsekin selvisin. Mutta tärkein on juuri se oma vaisto ja jokainen äiti tuntee oman lapsensa parhaiten.