Sekundäärilapsettomat

"SEKUNDAARIT" / Seur. hoito? / Lapsia



Tikru-72...........................icsi.........tyttö06-icsi
rentunruusu..................................3, -96-luomu
HannaG.........................................10v.
gabom..............................iui..........luomu
risukasa-..........pian 31.......iui.......poika97-luomu
Danjuska.......................................poika05
EllaElias............................pas........poika03
Sonja74.........................................3,5v.
Cherrypie.......................3.iui.........poika3/04-luomu
Tuomenmarja.....34.......2.pas........poika9/00, poika7/03-clomit
aida..................................ivf..........poika96-luomu
Aniliini71..................tutkimukset....8v.-luomu
Annis72..........................................poika3/04-clomit
Sisu...............26.............................tyttö11/03-luomu
dreamer78.....................................2x6,5v.-ivf, m1-luomu
hopottitar.......................3.ivf.........poika17v.
riepuriia.........................pas..........2x4v.-ivf
sunnuntailapsi...............................2v.
Kristiina76...................ivf/pas.........poika06-pas
meemee.........................................poika6v.,tyttö4v.-luomu
mymmyryy..........28........................-99, poika01
siiri38.................38........4.ivf..........-94,-96,-97-luomu
cristina...........................iui............tyttö02-luomu (m1)


[/url]



 
Heippa vaan kaikille!!
Uusille tervetuloa!Myös itse olen ihan uusi täällä!
TUOMENMARJA piinispinnaa..PAS:ssa kiinnittyminen voi tapahtua myöhempää kun tuoresiirrossa.

Kauhee pääkipu vaivaa,varmaankin Lugestroneista johtuvaa,on tullut aina ennenkin eikä koskaan oo tiennyt hyvää :(
 
Tervetuloa cristina :flower: =)
Sain tänään odotetun puhelinsoiton OYS:sta. Toisen trombosyyttikokeen (trombosyytti = veren hyytymistekijä ) tulokset oli tullu (alhainen arvo voi olla syyllinen keväiseen km: oon ). Lääkäri sanoi, että arvo on edelleen alhainen, mutta ei niin hälyyttävän paljon, että just nyt tälle syksylle alettais tutkia syytä. Arvo nousee hitaasti (jos nousee ), eli seurantakoe otetaan helmikuussa, ja jos se on vielä alhaalla niin sitten tutkitaan.
Optimiarvo on 150- ->, mulla arvo oli ekassa kokeessa 81, nyt samalla tasolla, lääkäri ei sanonu tarkkaa lukemaa. Alle 50menevä arvo on jo vaarallinen.

No, toisaalta olin toivonu, että jotain syytä km: oon löytyis, mutta eipä näytä oikein mun toive toteutuvan... Tänne ei mitään uutta, mitä nyt tytön itkupotkuraivareiden takia vähän väsyttää (vetäny tänään ainakin 175 raivaria :/ )
Jaksuja piinailijoille! :hug:
 
Kiitos tervetulotoivotuksista :D

sisulle iso :hug:

Oot mymmyryy aivan oikeassa, että odottavan aika on pitkä. Odottelen et menkat pian alkais kunnolla, kun pientä tuhruvuotoa jo on, vaikkakin neljä päivää etuajassa :/ Sit "pääsis" piikittelee :kieh:
 
Meitähän onkin nyt monta jotka odottelee menkkoja... Ei ole mulla vieläkään alkanu ja päätin jo kerran, että perjantaihin odotan ennen testiä, silloin kp35. Mutta tämä odottelu käy hermoille, joten ehkä sittenkin teen testin jo huomen aamulla. Jos se on nega, niin tullaan taas rytinällä alas, etenkin kun sain äsken just kuulla (jälleen!) yhden työkaverin olevan raskaana. Kyllä tuli pala kurkkuun, ja nyt on jotenkin vaikea keskittyä hommiin.
 
Annis72, :hug: jaksamisia töissä! Toivotaan että voit vastavuorosesti piakkoin ilmottaa omat uutiset sille työkaverille ;)

Sisu, jospa syy vielä löytyis ja sitä voitas hoitaa ennakolta! :hug:

cristina, samaa odotellessa.. :p :D ja mulla siihen on vielä ehkä jopa 10 päivää! |O
 
Risukasa, ei sitä keskenmenon syytä enää löydy. meiltä miehen kans on tutkittu molempien kromosomit jo, eikä niissä ollu mitään poikkeavaa. Vauva ehti olla kuolleena massussa sen verran pitkään (n. 3 viikkoa ), ettei hänen kromosomeja ja veriä pystytty tutkii, sieltähän se syy olis todennäköisesti löytyny. Pitänee vaan tyytyä siihen, että syy jää arvoitukseksi, mutta meistä kummastakaan ei ole löytyny mitään, mikä estäis uuden vauvan (vauvojen ) tehtailun. Mun surutyötä olis vaan helpottanu jos olis selkeä syy, miksi meille kävi näin...
Annis72, tuo toisten vauvauutisten kuuntelu on kaikista inhottavinta. Meillä on se tilanne, että mun sisko odottaa esikoistaan, enkä todellakaan halua kuulla mitään hänen raskauteen liittyvää. Sisko teki keväällä niin törkeen tempun mulle raskauteensa liittyen, että on ollu välit siitä asti "hieman" viileät... Ikävä kyllä, meidän äiti taas ei ole pystyny hyväksyy ja vetää rajaa siihen, että toisella on suruaika ja toisella raskaus, ja se kertoo mulle väkipakollakin siskon kuulumisia. Aika ikävä tämä tilanne kaikenkaikkiaan on...
 
Ensimmäinen käynti lapsettomuusklinikalla. Ei mitään uutta auringon alla. Ehdotti munajohdinten aukiolon tutkimista ja paria verikoetta. Simppatestiä tietenkin myös. Näitä osasin itsekin odottaa. Eli nyt siis odotan seuraavia kuukautisia, jotta tutkimukset voidaan tehdä. Toisaalta parempihan olis jos ne ei tuliskaan. Ei kuitenkaan oo yhtään semmonen olo, että olis tärpänny. Seuraavat 10 päivää mä haluaisin ohittaa talvihorroksessa (22/25-32). Jo etukäteen ketuttaa se masennusfiilis ja se kun tietää taas sortuvansa turhaan testailuun ennen aikojaan.

Mua ei kuitenkaan ärsytä yhtään toisten ihmisten raskaana olo, päin vastoin. Mä pelkään vaikuttavani vähän liiankin kiinnostuneelta, koska en oikeestaan halua että ympäristöni tietää näistä aikeistani mitään. Töissähän kaikki kuvittelee, että mä olen jo ohittanut "vaarallisen" iän. Mutta toisten raskaudet kiinnostaa, koska se on itselläkin päällimmäisenä mielessä. En koe, että se olisi itselleni uhka tai minulta pois jos muuta saavat lapsia. Tokihan sitä ajattelee, että voi kun minäkin onnistuisin ja olen jopa kateellinen, mutta silti olen (toistaiseksi) kyennyt sietämään mahakkaita ympärilläni.
 
Sisu :hug: hyvä ettei teissä oo todettu mitään syytä.. eikös useimmat keskenmanot tapahdu juuri siks ettei lapsi ollu elinkykynen..? Jospa se oli sit vaan niin..
Noista muiden (etenki helpon tärpin) uutista tulee kyllä paska fiilis pitkäks aikaa :ashamed: Kauhunsekasin tuntein odotan koska toinen(kin) kaveri alkaa yrittää.. ja millonka toinen alkaa yrittää seuraavaa, kun edellinen tuli "vasta" toisella yrittämällä.. :x
 
Helpottavaa lukea, että muitakin ahdistaa toisten vauvauutiset, vaikkakin pystyn olemaan onnellinen, joskin kateellinen, jos joku ystävistä raskautuu, mutta pahinta on lukea lehdistä julkkisten "yllätysraskauksista" |O ja joka puolella näkyy raskaana olevia naisia, missä sitten kulkeekin :LOL: Ja tietysti tippa linssissä katselen synnytyssairaalaa...
 
Joiden raskaudet tuntuu rankoilta, toisten taas ei. Olin juuri saanut kolmannen peräkkäisen keskenmenoni (IVF:llä alkuun saatu, km rv 13) ja palannut sairaalasta kotiin, kun PARAS ystäväni laittoi viestin, että alkavat yrittää neljättä! Sen viestin olisin toivonut saavani HIEMAN myöhemmin. Kuittasin sit vaan, että varmaan onnistuukin pian. Ja eipä mennyt kuin se kuukausi, kun sain sit sen onnistumisviestin. Silloin olin HAJALLA! Sen jälkeen oon siis saanu vielä yhen negatuloksen PASista ja sen jälkeen vielä neljännen km:n. Veljeni vauvasta sen sijaan oon pystyny iloitsemaan, vaikka mulla olis itsellä ollu vaan 1kk nuorempi vauva(ilman km:a).

Meidänkään keskenmenoille ei oo löytyny syytä. Yhessä epäiltiin etistä istukkaa. Se oli muutenkin kaikinpuolin rankka raskaus (IVF). Aloin vuotaa jo rv 5 ja olin moneen kertaan täysin varma km:sta. Vauva kuitenkin kasvoi koko ajan. Mut määrättiin vuodelepoon VASTA rv 12 ja sit vauva "syntyikin" rv 13. 1,5vrk ennen sitä, sydänäänet vielä jumpsuttivat neuvolassa.

Neljännen km:n jälkeen otettiin myös kromosomikokeet, joiden vastauksia en oo vieläkään saanu (km:sta pian 2kk). Tosin lääkärit epäilivät, että niissä tuskin on mitään, koska meillä jo on kaks "tervettä" lasta ja samat kromosomit tietty käytössä.
 
Negaa, negaa, negaa... Elikkä tein sitten eilen illalla testin eikä tulos olisi voinut olla selvempi nega. Niinpäs sitten ilta päättyi kyllä kyyneliin, sillä olin jo uskaltanut olla vähän toiveikas, kun menkat on jo viisi päivää myöhässä (ovat olleet nyt jo noin puoli vuotta 28-29pv). :'(
Niinpä olin sitten tosi lohduton, tuntu että olen jotenkin paha tai huono ihminen ja huono äitikin, kun ei sitä toista lasta meille suoda. Eikä ne työkaverin eilisen uutiset ainakaan edesauttanut tilannetta. Hänelle se on jo 3. lapsi. Itku kyllä puhdisti mieltä sikäli, että nyt tuntuu jotenkin jopa vaikealta saada kiinni eilisen sysimustista ajatuksista, vaikka ei tässä nyt mitenkään hurrata vielä. Itse asiassa olo on sekava, olen miettinyt että pitäiskö soittaa VL:n lääkärille, että mitä nyt tehdään kun menkkoja ei kuulu vai vaan odottaa vai mitä pitäis tehdä.

Olen kyllä Tuomenmarjan kanssa samaa mieltä, että joidenkin raskausuutiset eivät tunnu ihan yhtä pahoilta. Itse olen todennut, että tieto työkavereiden raskauksista iskee ehkä pahiten jostain syystä. Ja meillä on töissä ollut oikea vauvabuumi tämän kahden vuoden aikana kun me ollaan yritetty... Mutta kyllä joka kerta, olin enempi tai vähempi iloinen, niin mielen pohjalla aina kaihertaa kysymys, että miksei meillekin, miksei vieläkään ollut meidän vuoro. En mitään pahaa toivo raskautuneille, mutta toivoisin niin kovasti samaa onnea meillekin.
Tästä tuli nyt ihan täysin omaa napaa, nyt en valitettavasti muuhun pysty. Nyt kuitenkin arki kutsuu ja täytyy lähteä tuon olemassaolevan nuppusen kanssa puheterapiaan.
 
:hug: Annis, usko pois, kyllä se aurinko paistaa vielä risukasaankin. Ei ehkä lohduta yhtään, mutta muutakaan en oikein osaa sanoa..................... :hug:

Tämä mun siskon tilanne, ja se törkeys, mitä se mulle teki... Minä olin synnyttäny 10.4. vauvan rv 18+1 kuolleena, ja seuraavana päivänä päässy sairaalasta kotiin. maailma oli mustaakin mustempi, ja olin täysin käpertyny suruun. Vauva haudattiin 25.4. miehen isoveljen kans samaan hautaan miehen kotipaikkakunnalle hyvin pienin ja koruttomin menoin. 18.4. sisko soitti mulle, ja kyseli kuulumisia muina miehinä, ja sitten yks kaks yllättäen pamautti, että näyttää sille, että minusta tulee joulun aikoihin täti. Mun silmissä sumeni, ja mä muruin täysin. Sisko oli tehny 2 päivää aikasemmin positiivisen testin, 2 kk yrittämisen jälkeen. Raskaudesta ei tienny siihen mennessä kukaan muu, kun siskon mies. Puhelussa sisko vaati, etten saa kertoa kenellekään asiasta. No, näkihän mun mies ja mun täti (joka oli meitä ja taloutta hoitamassa ), että jotain sattu, kun huusin puhelun jälkeen ääneen keittiössä. Se vähä, mitä olin saanu viikossa kasattua itseäni synnytyksen jäljiltä, niin se ropisi tuon puhelun myötä alas... Asiaa ei olla selvitetty siskon kans, en vieläkään kykene siihen, eikä siskollakaan ole ollu mitään haluja (ilmeisesti ) selvittää asiaa.
Että näin meillä...
 
Annis72 :hug: varmasti on ollu jo paljonkin toiveita kun noin monta päivää myöhässä! Mulla sellasia on tullu jo paristakin hassusta päivästä :ashamed: Niin,.. ei varmaan liikoja kannata enää toivoo mutta ainahan sitä kai pieni toivo ois jäljellä ennenkun alkaa tippua.. eikös jokkut oo tehny aika myöhäänkin vasta niitä plussia?

Sisu :hug: :hug: kova kokemus sulla, ja siskon käytös ollu kyllä uskomattoman tökeröö.. ei ollu paljoo tilannetajua sillä siinä vaiheessa :( itse varmaan olisin vastaavassa tilanteessa (siskona siis) yrittäny saada jotenkin kerrottua vaikka siinä vaiheessa kun alkaa näkyä,..tai vähän ennen, toisaalta ettei toinen kokis kuitenkaan että oisin mitenkään salaillu asiaa.. vaikee juttu.
 
Sisu, sinulle monen monen monta halausta! :hug: Uskomattoman huonon ajankohdan siskosi kyllä valitsi vauvauutisensa kertomiseen. On varmasti ollut ihan järkyttävä tieto juuri siinä tilanteessa. En oikein edes pysty kuvittelemaan. Sisukkuutta tilanne on varmasti vaatinut, ja varmaan tulee vielä vaatimaankin, kun tapaat siskosi (ja ehkä joskus selvittelette asiaa välillänne).

Minä tein hauskan (?? - ainakin ironian tajuni on palannut) havainnon eilen: Munasarjani ovatkin menneet talvilepoon :LOL: Juu, ja en ole siis seonnut :p , vaan totesin viime vuoden kalenterista, että kiertoni on myös edellisenä keväänä (maalis-huhtikuussa) lyhentynyt 28-29 päivään ja sitten syyskuussa yhtäkkiä pidentynyt jopa 40-50 päivään. Viime maaliskuussa jälleen lyhentyi ja nyt näköjään taas sitten talvilevon aika. Onkohan tällaiselle syndroomalle mitään tieteellistä nimeä... :p

Sisulle ja risukasalle lämpimät kiitokset tsempistä. :flower: Kyllä se sisu on mullakin taas nousemassa: päätin, että maanantaina yritän soittaa VL:ään, että mitäs mun nyt pitäisi tehdä. Periksi ei anneta, eihän siskot?!!
 
Hei vaan!

Taidan ilmoittautua mukaan ryhmään. Meillä on esikoinen 2v7kk. Sai alkunsa ns. kertarysäyksellä. Toista lasta yritetty joulukuusta lähtien, mutta ilman tulosta. Tosin itsestäni tuntuu, että pari kertaa on mahdollisesti ollut tuulimuna, joka mennyt kesken ihan alkuvaiheessa.

Kyllä se ärsyttää, kun naapurustossa udellaan onko tulossa toista. Ei ole vaikka yritystä on ollut. Tosin energiaa kuluu kyllä tämän ensimmäisen perässä juostessa. On sen verran vilkas tapaus, että ovat sitten sanoneet, että ei se kannata toista hankkia, kun tuo yksi vie kaiken ajan. Ota näistä nyt sitten selvää, että toivovatko meille toista vai ovatko sitä mieltä, että yksikin riittää.

Hoitoihin me ei aiota mennä, vaikka kohta vuosi tuleekin yrityksen aloittamisesta. Se lapsi tulee, jos on tullakseen. Toisaalta toivoo toista lasta ja toisaalta miettii jaksaako sitä kahden kanssa. Kyllä sitä varmaan jaksaisi.

 
Annis Voima :hug: ! Ja rohkeutta soittaa huomenna sinne VL: on. Periksi ei saa antaa ennen kuin on siihen itse valmis. Mä ainakin toisinaan suren sitä, että joskus tämä yrittäminen on lopetettava ja se tulee olemaan varmaan kaikkein rankin suru tämän koko rupeaman keskellä. Keskenmenojenkin jälkeen on aina noussu uusi toivo, koska on tienny, että vielä voi yrittää uudelleen. Mut sit kun kaikki kortit on käytetty, ei uutta toivoa voi enää tulla. No, nyt katotaan tämä hoitokerta loppuun ja sit mietitään seuraavaa. Pakkasessa kun vielä 3 alkiota...

Sisu Ihmiset on toisinaan tökeröitä ja ajattelemattomia... :(

Cristina Aloitatko tänään piikittelyt?

Mymmyryy Uusi kierto, uudet "kujeet"... Onko sulla jotain "apuja" käytössä? Voimia flunssan kanssa!

Tuulia Tervetuloa!
 
Voi ei..kirjoitin pitkät tarinat ja nyt ne on hävinny jonnekkin bittiavaruuteen...kääk..ottaa päähän..

SISU kovia olet kokenut..kyllä siskosi aika ajattelematon oli.. :hug:

ANNIS pahoittelut negasta...onneksi asennetta löytyy ja tsempit huomiseen puheluun VL:ään =)

CRISTINA tsempit piikittelyyn =)

MYMMYRYY pikaista paranemista...tollasta on hiiiirveesti liikkeellä :(

TUULIA tervetuloa :flower:

TUOMENMARJA mikä on tilanne..ja onko oireita??Täällä edelleen peukut tanassa :D

Puhdas nega paukahti veritestistä..Mieli aika maassa kun pakkanenkin on ihan tyhjä..Mä haluisin kyllä vielä yhden hoidon tehdä,mutta mies olisi sitä mieltä että on pelkää rahan haaskausta(kun sitä ei todellakaan ole)eikä varmaan saatais enään kelakorvauksiakaan :( pitäisi kuulemma miettiä näitä asioita joita mitä meillä jo on ja iloita niistä.Onhan se niin mutta kun mä haluaisin vielä yhden vauvan ja olla äiti sille...MIKSI MÄ EN SAA...?
Olen pakannut viikonlopun ihan hulluna ettei tarvi miettiä mitään..mutta kas kummaa eilen kaappia siivotessa löysin äitiyskortit kaapista ja ultrakuvan 07 keskenmenneestä vauvanalusta..kyllä se tuntuu aina vaan niin kurjalta ettei voi kun itkeä..Olen mä iloinen ja rakastan näitä lapsia jotka on mutta miksi meille ei vielä yksi pieni mahtusi..
Piinalijoille parempia tuloksia testitikkuihin :flower:
 
Tuomenmarja meillä on vasta reilun kuukauden päästä aika felicitakseen. Että sitten kattotaan mitä siellä sanotaan tähän tilanteeseen. Onkohan tää ihan toivotonta hommaa? :saint: . Mä haluaisin pitää pientä sylissä ja haistella sitä ihanaa tuoksua. Mulla on ollu tänää vähän huono päivä, itku on tullut, kun oon katellut vauvan ultra- ja hautajaiskuvia :'( .
 
Siiri Kiitos tsempeistä! Aivan kuin olisin omia ajatuksiani lukenut. Samoin Mymmyryyn ajatuksia. Aivan sitä kyynel tuli taas silmään ja päätäni pudistelin, kun tuon kaiken voin niin konkreettisesti allekirjoittaa. Nyyh! Yhtä kovasti halusin vielä äidiksi ja vauvaani hoidella ja silitellä. On se niin väärin, kun sitä ei suoda! Keskenmenot säilyy ikuisesti vieressä. Siellä ne pikkuiset meitä taivaassa odottavat. Saadaan sitten viimeistään siellä olla se suurperhe! ;)

Siiri vielä: Meilläkin on ollut tiukkaa vääntöä ton rahapuolen kanssa. Kuten aiemmin tänään kirjoitin, niin rankka homma on sit, kun pitää se lopullinen päätös tehdä. Jos sulla yhtään on sellanen mieli, ettet oo vielä valmis lopettamaan, niin puhukaa asiasta vielä rauhassa. Kauaa mä en ainakaan voi ikäni puolesta odotella, vaan tää on nyt katsottava "loppuun" asti.

Mulla on nyt piinapäivä 10 ja testipäivä on pp14 eli ens to. Katotaan maltanko odottaa sinne asti. En oo tuntenu mitään selviä kiinnittymiskipuja ja siitä oon aika tuskissani. Muutama pieni menkkanipistys vaan eri päivinä. Nyt rinnat (nännipihat) turvonnu ja muuttunu isommiksi, paleltaa ja wc-käynnit vähä lisääntyny. Kaikki saattaa kuitenki johtua myös progesteronista, joten en osaa olla mistään innoissani. Katsotaan sit to.

 
"SEKUNDAARIT" / Seur. hoito? / Lapsia



Tikru-72...........................icsi.........tyttö06-icsi
rentunruusu..................................3, -96-luomu
HannaG.........................................10v.
gabom..............................iui..........luomu
risukasa-..........pian 31.......iui.......poika97-luomu
Danjuska.......................................poika05
EllaElias............................pas........poika03
Sonja74.........................................3,5v.
Cherrypie.......................3.iui.........poika3/04-luomu
Tuomenmarja.....34.......2.pas........poika9/00, poika7/03-clomit
aida..................................ivf..........poika96-luomu
Aniliini71..................tutkimukset....8v.-luomu
Annis72..........................................poika3/04-clomit
Sisu...............26.............................tyttö11/03-luomu
dreamer78.....................................2x6,5v.-ivf, m1-luomu
hopottitar.......................3.ivf.........poika17v.
riepuriia.........................pas..........2x4v.-ivf
sunnuntailapsi...............................2v.
Kristiina76...................ivf/pas.........poika06-pas
meemee.........................................poika6v.,tyttö4v.-luomu
mymmyryy..........28........................-99, poika01
siiri38.................38........4.ivf..........-94,-96,-97-luomu
cristina...........................iui............tyttö02-luomu (m1)
Tuulia79........................................2v7kk-luomu


[/url]

 
Tervetuloo Tuulia79! :)

).( Muhun iski karsee kuratauti viime yönä, istuin kaksinkerroin pyörtymispisteessä, ja tänäänki saanu vähän väliä ravata pöntöllä.. :ashamed: Palellukin on, eilen oli ihana makoilla saunan lauteilla jälkilämmöissä, aamutakki kaikkien vaatteiden päällä ja sama homma tänään peiton alla. Joko on ollu kuumetta tai progesteronit on sen verran korkeella että ainaki ovis on ollu. Toiseen vaihtoehtoon nähden tosin outoo ettei tissit oo edelleenkä yhtään arat, mut eipä ne aina tuu.
 

Yhteistyössä