Satutin lasta.. :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kamala äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Kamala äiti

Vieras
Meni vaihteeksi hermot kun tahdoin hetken olla rauhas ja lapset hyppi päällä ja isompi kiusaa pientä kokoajan.
aloin kiljumaan että kumpikin sängystä alas ja työnsin isomman niin että naama kolahti lattiaan ja verta tuli.
Olen kamala äiti. Jos olisin tän tiennyt niin en olis lapsia tehnyt edes.. Mutta se on myöhästä nyt. Saan jo nyt aika paljon apua kaupungin kautta,mutta ei mua taida mikään auttaa.

Huudan ja kiroan ihan jatkuvalla syötöllä,ei tää ole hyvää elämää.
 
Minkä ikäinen lapsi? Pyydät anteeksi ja selität että niin ei saa tehdä eikä äiti ikinä enää tee. Ja sitten et tee. Lapsi antaa kyllä anteeksi ja unohtaa jos ei toistu.

Keksi jotain kivaa lasten kanssa "hyvitykseksi". Meilläkin nää tappelee AINA jos ovat keskenään mut jos lähdetään vaik ulos niin sielä on helpompaa. Oletko puhunut neuvolassa / lääkärille sun pahastaolosta? mielialalääkkeiden olen kuullut auttavan.
 
kyllä,olet kamala "äiti"
minulta ei sääli eikä sympatia pisteitä heru itsesäälissä rypevälle lapsenhakkaajalle.
lapsesi ansaitsevat paremman kodin kuin mitä voit tarjota
 
Joo,mielessä käynyt että varmaan lapset olis onnellisempia muualla.
mutta olen niin itsekäs paska etten siihenkään pysty.. :/

se on "kiva" huomata olevansa yhtä kamala kuin oma väkivaltainen vanhempi oli. Vaikka tiedän miltä se tuntuu niin silti teen samaa.. Sairasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
kyllä,olet kamala "äiti"
minulta ei sääli eikä sympatia pisteitä heru itsesäälissä rypevälle lapsenhakkaajalle.
lapsesi ansaitsevat paremman kodin kuin mitä voit tarjota

Sekö tekee hakkaajan jos vanhingossa tönäisee?
Ei todellakaan, sitten minä ainakin olisin saanut monta pahoinpitely syytettä tehdä pelkän kaupassa käynnin jälkeen kun siellä älykääpiöt tuuppii
 
väkivaltainen tausta aiheuttaa halpommin itsellekin tietynlaista käyttäytymismallia. Ota itseäsi nyt niskasta kiinni ja kerro neuvolassa pahasta olostasi. Jos olisit huono äiti, niin et katuisi.
Nyt kerrot lapselle, halaat ja rutistat, kuinka paljon häntä rakastat. Pyydät anteeksi ja kerrot miksi äitillä meni hermot. Nyt meette ulos ja hypitte porukalla vaikka vesilammikoissa.
Jos kärsit esim. masennuksesta, on apua saatavilla. Onko kilpirauhasarvot tukittu?
terv. kilpirauhesen vajaatoimintaan sairastunut, jonka hermo olijatkuvasti piukalla
 
Ja en tosiaan tarkottanut et sattuu noin,työnsin vaan pois.. Vaikka ei niinkään saa tehdä. En ole lastenhakkaaja,ikinä en ole hakannut ketään. Pimahdan vaan noin enkä ajattele mitä voi sattua.. Heti tajusin kyllä miten kamalaa oli ja anteeksi pyysin monet kerrat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja haloo:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
kyllä,olet kamala "äiti"
minulta ei sääli eikä sympatia pisteitä heru itsesäälissä rypevälle lapsenhakkaajalle.
lapsesi ansaitsevat paremman kodin kuin mitä voit tarjota

Sekö tekee hakkaajan jos vanhingossa tönäisee?
Ei todellakaan, sitten minä ainakin olisin saanut monta pahoinpitely syytettä tehdä pelkän kaupassa käynnin jälkeen kun siellä älykääpiöt tuuppii

puolusta sinä vaan lapsen pahoinpitelijää.
vai vahingossa pukkaa lapsen niin,että on naama veressä.
ensinnäkään en usko koko tarinaa,mutta jos on totta,niin lapsi ansaitsee paremman kodin
 
Meni vaihteeksi hermot, saa paljon apua mutta mikään ei taida auttaa, huutaa ja kiroaa jatkuvalla syötöllä...ja nyt tönäisy lattialle niin että lapsi loukkasi itsensä.

Minä oon huolissani :(

Eihän tuo kuulosta siltä, että ihan tavallinen äiti vahingossa tuuppaisee lastaan, vaikka jotkut sen ilmeisesti siten käsittivätkin.
 
Hae itsellesi apua! Ota yhteyttä mielenterveystoimistoon tai neuvolaan, neuvolan kautta voit päästä nauvolapsykologille. Hae apua ettei tilanne toistu! Sinun pitää päästä käsittelemään omaa lapsuuttasi ja kokemaasi väkivaltaa, jotta pääset ulos kierteestä. Tee se itsesi ja lastesi vuoksi. Voimia!
 
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Kuule...anna se lapsi pois, jos mikään saamasi apu ei auta. Hän ei ansaitse tuollaista kohtelua.

Eikö kannattaisi ap:n antaa ne molemmat lapset pois? Aloituksessa lukee, että ap:lla on 2 lasta...(isompi kiusasi pienempää)
 
En sanonut että paljon apua,vaan aika paljon,kun ei täällä ainakaan älyttömästi ole tarjolla :/
ja kyllä,huolissani olen itsekin.

en jatkuvalla syötöllä,mutta liikaa todella huudan. Ja tuo kiroaminen kamala tapa.. En edes yleensä kiroile,mistä tuokin tulee. :/

jotain masennusta tms on kai.. En vaan osaa puhua kai "tarpeeksi" tuolla mt-toimistossa niin nekin käynnit nyt jäissä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Kuule...anna se lapsi pois, jos mikään saamasi apu ei auta. Hän ei ansaitse tuollaista kohtelua.

Eikö kannattaisi ap:n antaa ne molemmat lapset pois? Aloituksessa lukee, että ap:lla on 2 lasta...(isompi kiusasi pienempää)

Tuollaista hymiötä ei pitänyt tuohon tietenkään tulla...Tuli sulkumerkistä
 
Täällä taas täydelliset äidit paasaa, anna mun kaikki kestää. Eihän aloittaja lastaan tahallaan satuttanu, sehän oli vahinko, että verta tuli. Sellaista ihmistä ei olekaan, joka ei joskus hermostu.
Minä näen punaista kun tullaan sanomaan, että tuollaisilta lastenhakkaajilta, jota aloittaja ei todellakaan ole, niin lapset pois, minä ottaisin lapsen mieluummin pois niiltä jotka moralisoi muita, pienestäkin virheestä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja shihtzu:
Täällä taas täydelliset äidit paasaa, anna mun kaikki kestää. Eihän aloittaja lastaan tahallaan satuttanu, sehän oli vahinko, että verta tuli. Sellaista ihmistä ei olekaan, joka ei joskus hermostu.
Minä näen punaista kun tullaan sanomaan, että tuollaisilta lastenhakkaajilta, jota aloittaja ei todellakaan ole, niin lapset pois, minä ottaisin lapsen mieluummin pois niiltä jotka moralisoi muita, pienestäkin virheestä.

Hermostuminen ja lapsen pahoinpitely ovat vaan kaksi täysin eri asiaa...

Tarkoitus tai vahinko, niin lapsia ei saa töniä, nipistää, lyödä, potkaista, tukistaa, nipata... :attn:

Ja tuollainen "se oli vaan vahinko"- asenne on suorastaan pelottava. Vähättelevä, jopa lapsen vahingoittamisen hyväksyvä.
 
Lapset on 2 ja 4v.
ja en ole jatkuvasti tälläinen,taisin sellasen kuvan antaa itse. Kun itseinhoissani kirjoitin..

olen yrittänyt saada keskusteluapua että sais vanhat asiat käsiteltyä. Vielä ei ainakaan ole luvassa..
Ja mitään lääkitystä ei ole,en tiedä,ehkä pitäisi sekin vaihtoehto kokeilla.
 
No kyllä lapsikin tajuaa mikä ero on tahallisella satuttamisella ja vahingolla. Olet varmaan jo pahoitellut ja itkenyt ja anellut anteeksi ihan tarpeeksi :)

Tulee mieleen kun oma isä vahingossa vihaisena tönäisi minut rappuja alas toisesta kerroksesta ensimmäiseen - tarkoitus oli vain töytäistä että menehän nyt siitä eteenpäin jo, kun kieltäydyin liikkumasta. Olin joku alle kouluikäinen. Tietysti tajusin että se oli vahinko, isä pelästyi kamalasti ja minä otin kaiken irti tilanteesta ja teeskentelin että sattui kauheasti ja sain erityiskohtelua koko loppupäivän :D :D ;) (Ja siis oikeasti ei tullut edes yhtään mustelmaa.)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sirkkeli:
Olin aivan samanlainen karjutar, mutta kun rupesin syömään mielialalääkkeitä niin johan oli kaikilla helpompaa.
Ehkä vois olla rakentavampia ja terveellisempiäkin keinoja. Kuten vaikka jooga tai meditaatio tai vähän lisää omaa aikaa aina silloin tällöin :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mari:
Alkuperäinen kirjoittaja Sirkkeli:
Olin aivan samanlainen karjutar, mutta kun rupesin syömään mielialalääkkeitä niin johan oli kaikilla helpompaa.
Ehkä vois olla rakentavampia ja terveellisempiäkin keinoja. Kuten vaikka jooga tai meditaatio tai vähän lisää omaa aikaa aina silloin tällöin :)

Heh, jos on masennus niin tuskinpa. Omaa aikaa mulla oli ja on vaikka kuinka paljon.

Mutta käytin siis tosi rumaa kieltä, kiihdyin pienistä asioista nollasta sataan sekunnin murto-osassa. Itseinho ja tuhovietti rupes olemaan melko korkealla. Nopeasti auttoivat Sepramit, ja tietenkin keskustekut psykogin kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sirkkeli:
Alkuperäinen kirjoittaja Mari:
Alkuperäinen kirjoittaja Sirkkeli:
Olin aivan samanlainen karjutar, mutta kun rupesin syömään mielialalääkkeitä niin johan oli kaikilla helpompaa.
Ehkä vois olla rakentavampia ja terveellisempiäkin keinoja. Kuten vaikka jooga tai meditaatio tai vähän lisää omaa aikaa aina silloin tällöin :)
Heh, jos on masennus niin tuskinpa. Omaa aikaa mulla oli ja on vaikka kuinka paljon.

Mutta käytin siis tosi rumaa kieltä, kiihdyin pienistä asioista nollasta sataan sekunnin murto-osassa. Itseinho ja tuhovietti rupes olemaan melko korkealla. Nopeasti auttoivat Sepramit, ja tietenkin keskustekut psykogin kanssa.
Tottakai se riippuu joo kuinka paha on ja minkä verran on aikaa ja voimavaroja itsellä. Mutta itse olen perusmasennukset ja itsetuhojutut ja pimeyskaudet kyllä voittanut ihan kotikonstein. Toistaiseksi...
 

Similar threads

Y
Viestiä
4
Luettu
2K
Aihe vapaa
vierailija
V

Yhteistyössä