Vähän alkaa vaikuttamaan, että tässä keskustelussa on harhauduttu puhumaan enemmänkin mielipide-eroista, kuin alkuperäisestä asiasta.
Pettämisessä ei ole kyse siitä kuka heiluttaa lakanoita ja kenen kanssa, vaikka suurin osa kansasta onkin sitä mieltä, vaan siitä että rikotaan parin (tai muiden eri suhdemuotojen) yhdessä laatimia "parisuhdesääntöjä". Toisille jo pelkkä vieraan kanssa jutteleminen voi olla "aviorikos", kun taas toiset haluavat täysin avoimen liiton ja perustelut sille, että se "oma" ideologia on parempi kuin toisten, on aivan yhtä turhaa, kuin yrittää perustella miksi suklaajäätelö on paljon parempaa kuin mansikkajäätelö. Kyse on makuasioista.
Merkitystä näillä makuasioilla on vasta siinä vaiheessa, kun sovitaan suhteen yhteisistä säännöistä. Jos esimerkiksi Ainokainen sovit aikoinaan ex-miehesi kanssa suhteenne säännöiksi uskollisuuden sen perinteisessä mielessä, niin silloin ei ole merkitystä sillä mitkä sinun kriteerisi ovat, vaan sillä mitä te olette sopineet. Jos rikoit sitä yhteistä sopimusta, niin silloin petit puolisoasi ja sille on vaikeaa keksiä oikeutusta sen enempää kuin millekään muulle toisen ihmisen tahalliselle vahingoittamiselle. Jos taas olitte sopineet ex-miehesi kanssa siitä, ettei kummankaan seikkailusta välitetä tai puhuta, niin silloin et ole myöskään pettänyt ex-miestäsi sivusuhteillasi.
Samaten on melko turhaa yrittää perustella pettämistä ihmisen eläimellisillä vieteillä. Osana ihmisyyteen nimenomaan kuuluu se, että kykenemme hillitsemään viettejämme. Muutenhan olisi aivan yhtä perusteltua taistella "naaraista" verissä päin kirveiden kanssa tai käydä kadulla sopivan kiimaisennäköisen "nartun" kimppuun kun siltä tuntuu. Silti esimerkiksi Meiramilla tai epäonnistuneella miehellä on oikeus perustaa ihan sen muotoinen liitto (tai olla perustamatta) kuin haluavat (kuten myös minullä, vaikka kuinka teidän mielestä ahdistava minun kristitty maailmankatsomus olisikin), mutta pettämiseksi ne teidän puuhat menevät vasta sitten, kun väitätte olevanne 1. avioisia puolisoillenne samalla kun toteutatte moniavioista suhdetta. Eli kyse ei ole mitä heiluttelette ja missä, vaan valehtelusta ja toisen tahallisesta loukkaamisesta (eli periaatteessa henkisestä väkivallasta). Ja yhtälailla minä pettäisin teitä, jos väittäisin uskovani moniavioisuuteen, mutta parisuhteessa alkaisin kyttäämään, ahdistelemaan ja haukkumaan teitä heti kun epäilisin teillä olevan vipinää suhteen ulkopuolella (jolloin minun käytös olisi aivan yhtä lailla henkistä väkivaltaa).
Sitä paitsi Meiramin kommentti ihmisten luontaisesta suhdemuodosta ja geenien jatkamisen tärkeydestä on melko ristiriitainen. Luonnossa kyse on nimenomaan siitä geenien jatkamisesta ja hyvin pieneltä osalta siitä muusta. Miksi muuten Simpanssi urokset ja muittenkin lajien urokset taistelisivat henkensä uhalla siitä, kuka pääsee naaraan siittämään. Eat, survive, reproduce. Siitä luonnossa on kyse.