Salarakkaille

En todellakaan tarvitse sinun arvostustasi. En sittenkään, vaikken olekaan kenenkään salarakas. En hermostunut lainkaan, kirjoitinpa vain joutessani oman mielipiteeni.

Miksi kirjotin, kysyt seuraavaksi. Siksi että olen sivusta seuraajani tämmöisessä salarakas-jutussa.
Ja koska tunnen toisen puoliskon hyvin ja toisenkin jo tarpeeksi hyvin, en pidä yleistämisestä. Kaikilla tarinoilla on monta syvyyttä, syytä ja seurausta.

Siitä olen sinun purkauksestasi huolimatta edelleen vahvasti sitä mieltä, että toinen nainen ei ole vastuussa kenenkään muun kuin omasta elämästään.

Tässä edellä mainitsemassani tapauksessa on vastuta kantamassa vain mies ja hänen vaimonsa.

Miksi yhdessäkään näissä toinen nainen kirjoituksissa ei oteta huomioon sitä, että on olemassa liittoja joissa nainen omalla pettämisjutuillaan ajaa miehensä lopulta toisen naisen syliin?

No nyt kysytty miksi mies ei eroa. No jos kyseessä on äiti ja vaimo, joka manipuloi muut ihmiset luulemaan, että miehessä on kaikki viat. Ja manipuloi jopa lapsetkin isäänsä vastaan. Niinkin voimakkaasti, että lapset eivät yksinkertaisesti uskalla nousta äitiään vastaan, isänsä puolelle. Tämmöisen naisen mies on nalkissa. Lähtemällä liitosta hän käytännössä eroaisi myös lapsistaan.

Mitä jää miehelle vaihtoehdoiksi? Kaiken paskan kestäneenä hänellä ei olisi oikeutta edes rakkauteen, niinkö?
Ja vain siksi että kaikkien maailman naisten pitäisi kunnioittaa ns. ensimmäistä naista.

Turhaa kysenalaistaa tarinaani sillä, että mies on pillupalkalla höpöttänyt juttunsa.
Minä tiedän taustat muuta kautta, olen ns. ensimmäisen naisen entinen työkaveri. Olen kuullut puheluita metrin päästä, joissa nainen suomi miehensä jatkuvasti. Ja kuulin paljon puheluita joissa nainen manipuloi lapsiaan. Ja kuulin myös puheluita, joissa nainen leperteli omille salarakkailleen, juuri suomittuaan miehensä.

Ja en ole kannustanut kaveriani toiseksi naiseksi. O

 

<<elli, samaa voisi soveltaa muuhunkin lainkäyttöön:
Kallelle tulee ajatus lähteä murtokeikalle. Kaverin kanssa keikka on helpompi tehdä. Niinpä pitää etsiä halukas kaveri. Kalle houkuttelee Villen kaverikseen.
Noh, poliisit yllättävät kesken keikan. Villeä ei syytetä, koska idea ja päätös keikasta on Kallen! Kaverihan saattaisi olla kuka tahansa muukin, mutta nyt se on vaan sattumalta Ville. Jotta silleen.

NIINPÄ. En ole myöskään väittänyt, etteikö varatun kanssa naivalla olisi myöskin huono moraali.

Minua taas ärsyttää se, että KAIKKI syy pistetään näille ns. ""toisille"" naisille. Heitä kun ei edes ""toista"" ole vaan kymmeniä pettureilla. Itse yritätte pestä muiden syyllisyyksiä pois - tai pistää sen puolison syyksi. Itse petturi on viaton ja väärinymmäretty raukka.

Kyllähän rikoksisssa pääjehu eli aloittaja ja muiden YLLYTTÄJÄ ja mukaanpuhuja saa kovemman tuomion kuin muut. Ja puolisoja ei muuten pistetä tuomiolle ollenkaan! Miten on Villen vaimoin syy, että Ville ryösti pankin Kallen kanssa? Niinpä. Kyllä se Ville ihan itse päätti. Ja puhui Kallen mukaan eli yllytti.

 

Hyvä nimimerkki ""haloo"", en toki kyseenalaista tarinasi todenperäisyyttä. Vaikkakin ihmettelen sitä sinällään, että mielestäni sinä luettelit siinä lukuisia syitä nimenomaan petturin puolustukseksi, et niinkään kakkosnaisen.

Mutta toki tarinoita on erilaisia. Enkä minä mielestäni ole missään vaiheessa mitään normaalia suurempaa kunnioitusta pyydellyt edes niille ykkösille. Heitäkin on monenlaisia, ja myös heidän teoillaan on seuraukset.

Mutta oli parisuhde miten raadollinen hyvänsä, ja pettäminen miten oikeutettua tahansa, se ei muuta sitä, että kakkonen on silti osallinen petokseen. Se on hänen valintansa ja siitä hän on vastuussa.

Se onko itse pettäminen oikeutettua, on sen pettäjän päätös. Ja siitä on pettäjä vastuussa. Ja varsinkin tässä tarinassa myös petetty on tehnyt paljon virheitä, joiden seuraukset ovat hänen vastuullaan. Jokainen meistä tekee omat valintansa, ja vastuuttaa itse itsensä niiden mahdollisista seurauksista.

Sinänsä on mielenkiintoista, että sinä puolustelet kakksnaisen valintaa sillä, että petturin avioliitto on niin kurja. Ja silti et pidä kakkosta millään tavalla vastuullisena sen avioliiton suhteen. Hyvänen aika sentään, jos ei halua osavastuuta toisen kurjasta avioliitosta, niin ei kannata sekaantua siihen sitten!

""...toinen nainen ei ole vastuussa kenenkään muun kuin omasta elämästään.""

Tässä kohtaa olen ihan selkeästi eri mieltä kanssasi. Mielestäni ihan jokainen, oli sitten petturi, petetty, kakkonen tai ei mikään näistä, on vastuussa myös lähimmäisistään, jos heitä haavoittaa. Jos omat teot aiheuttavat seurauksia jonkun toisen elämään, niin kyllä siitä mielestäni on itsekin vastuussa.

 

""Minua taas ärsyttää se, että KAIKKI syy pistetään näille ns. ""toisille"" naisille. Itse yritätte pestä muiden syyllisyyksiä pois...""

Ja nyt jos, ""elli"" hyvä, vaivautuisit osoittamaan sen viestin, jossa KAIKKI syyt ripitetään toisen naisen niskaan. Minä en pikalukemalla löytänyt vielä ensimmäistäkään. Sen sijaan löysin monia sellaisia, joissa syyllistetään paitsi se kakkonen, niin kovalla kädellä myöskin itse pettäjä. Kumpikohan osapuoli tässä nyt yrittää syyllisyyttä poispestä?

 

Hyvä Dara
en puolustele kakkosnaista, koska mielestäni hän ei tee mitään väärää. Rakastaa vain.
Miten tämä kakkonen mielestäsi kurjistaa miehen avioliittoa?
Suhdehan varmaankin helpottaa sitä. Mies pystyy varmaankin olemaan parempi ja tasapainoisempi isä, koska kokee itsensä mieheksi juuri saamansa rakkauden takia.
Miten tämä kakkonen voi haavoittaa ns. ensimmäistä naista?
Ainoastaan viemällä valtaa ykköseltä. Naisen tuntien se olisi varmaankin kova kolaus vain ylpeydelle. Aiheuttaisi voimakkaan reaktion vain siksi, että kuvittelee olevansa niskan päällä.

 

Hyvä Dara
en puolustele kakkosnaista, koska mielestäni hän ei tee mitään väärää. Rakastaa vain.
Miten tämä kakkonen mielestäsi kurjistaa miehen avioliittoa?
Suhdehan varmaankin helpottaa sitä. Mies pystyy varmaankin olemaan parempi ja tasapainoisempi isä, koska kokee itsensä mieheksi juuri saamansa rakkauden takia.
Miten tämä kakkonen voi haavoittaa ns. ensimmäistä naista?
Ainoastaan viemällä valtaa ykköseltä. Naisen tuntien se olisi varmaankin kova kolaus vain ylpeydelle. Aiheuttaisi voimakkaan reaktion vain siksi, että kuvittelee olevansa niskan päällä.

 

Paljon asiaa ja varmasti monta kertaa hyvinkin totta. Tästä puolesta harvemmin vain puhutaan. KUN EI TIEDETÄ. Ja eivätpä ne ihanaiset vaimot itsekään tule tällaisia asioita kertoilemaan vaan heti sen salarakkaan (=huoran, lutkan jne) kimppuun, ja siitä tuleekin sitten se TODELLINEN syypää miksi tuo perheonni rikkoutui. Se kun oli niin hyvin ennen...

 

Luulen, että pettämiseen ajaa hylkääminen puolison puolelta. Jos ei siis ole kyse kroonisesta pettäjästä. Ihminen ei voi toista omistaa ja kontrolloida hänen tekemisiään, voi vain omilla toimillaan vaikuttaa.

Kyllä moni mies varmasti lähtisi kuolleesta suhteesta ellei menettäisi lapsiaan. Miehet eivät ole lasten suhteen tasa-arvoisessa asemassa huoltajuuskiistoissa.

Elämä on tuhansien syiden ja seurausten verkko, asiat eivät todellakaan ole yksinkertaisia ja viaton ei ole kukaan.

 

Tässä olen samaa mieltä, vaikka olen kai se toinen nainen.

""Mielestäni ihan jokainen, oli sitten petturi, petetty, kakkonen tai ei mikään näistä, on vastuussa myös lähimmäisistään, jos heitä haavoittaa. Jos omat teot aiheuttavat seurauksia jonkun toisen elämään, niin kyllä siitä mielestäni on itsekin vastuussa.""

Olen kai jotenkin viksahtanut, koska kyllä minä ajattelin miltä vaimosta tuntuu kun saa tietää suhteesta. Mihin kaikeen se vaikuttaa.

Raivostuin miehelle kun sain tietää hänen aviosuhteensa todellisuudesta. Joku oli kerennytkin onneksi kertomaan myös vaimolle. No - mitäpä tapahtui? Mies tunnusti kaiken vaimolleen. Vaimo otti yhteyttä minuun ja purettuaan pahan mielensä pystyi keskustelemaan asiallisesti. Ei tullut pieneen mieleenikään rehvastella, pikemminkin hävetti.

Mies yllättäen tuli luokseni, oli ilmoittanut vaimolleen ettei hän minua hylkää. Olin aikamoisessa ristiriidassa, väliin panin poikki, väliin oltiin todella tiivisti yhdessä. Vaimo melkein heitti miehensä ulos, oli hakemassa avioeroa. Mies sanoi että siitä vaan, mutta sinä lähdet talosta, ei hän. Itse vakavasti harkitsin muuttamista pois paikkakunnalta - kun olen vapaa ihminen lähtemään. Vaimo tuli luokseni keskustelemaan ja pyysi anteeksi käytöstään. Sanoi ettei minun tarvitse muuttaa. Tilanne on sellainen että hän ei lähde, mutta hän toivottaa meille kahdelle onnea. Oli tyyni vakaa ja rauhallinen. Olin täysin h-moilasena!

Nyt melkein kolmen vuoden jälkeen ilmeisesti ""jaamme"" tämän miehen yhdessä. Vapaa-ajat ja lomat minun luonani ja arki-illat hänen luonaan. Olemme siis todella kummallisessa tilanteessa, jossa kukaan ei valehtele kenellekkään. Ulkopuoliset taas eivät sitä tiedä, mutta väliäkö heillä. Tiedän että minun pitäsi irrottautua näyttääkseni muille. Jotenkin voittaa kai? ""SAADA"" itselleni se mies. En ole oikein ymmärtänyt mitä minun pitää muiden mielestä tehdä? Itse kun lähden siitä, että minun kanssani ei ole pakko olla. Toisen täytyy tulla luokseni vapaa-ehtoisesti ja omasta tahdostaan. En siis pysty manipuloimaan miestä tulemaan enkä lähtemään...

 

Minä olen entinen kakkonen ja nykyinen ykkönen. Outo lintu olen kai minäkin, koska luulen silti ymmärtäväni ""Daran"" ajatuksen. Ei minulle ole tullut mieleenkään milloinkaan väittää, ettei minun tekemisilläni olisi mitään vaikutusta ollut siihen mitä tapahtui. Minä olen se nainen, jonka takia mieheni erosi entisestä vaimostaan, tottakai olen osallinen siihen eroon!

Nykyisin olemme jo ihan hyvissä väleissä tämän entisen vaimon kanssa, mutta kyllä hän alkuaikoina oli hirveän vihainen ja katkera. Minusta hänen vihansa oli oikeutettua, enkä minä voinut muuta kuin kestää sen. Minä jopa pyysin häneltä anteeksi, vaikka se tuntuikin oudolta. Minäkin olin kuitenkin tehnyt tekoni rakkaudesta. Lopulta kuitenkin pyysin anteeksi, en sitä että rakastin miestä, vaan sitä että olin luokannut vaimoa. Sen jälkeen vaimonkin suhtautuminen minuun rupesi muuttumaan positiivisemmaksi. Tuskin meistä mitään sydänystäviä koskaan tulee, mutta ainakin pystymme asiallisesti keskustelemaan.

 

kyllä täällä on sitten niin ""yks-silmäisiä"" tyyppejä. itse olen ollut ns. salarakas jo vuoden päivät ja tutustunut touhun moniin puoliin sen takia. pakko kai myöntää, että olen sen verran itsekäs, että vielä olen tässä suhteessa. minkäs teet kun toisesta välittää niin että päässä soi! ja seksikin luistaa erinomaisen hyvin.

mutta onpa siinä parisuhteessakin oltava jotain TODELLA paljon mätänä, kun mies harrastaa moista. eikä ole aina kiva kuullakaan sen pirttihirmun tempuista. ja tiedän että sekään parisuhde ei kauaa enää kestä, mutta minäpä tuskin sitä päivää jään odottamaan.

mitä tästä piti oppia:

-> jos parisuhde on kunnossa, ei salarakkaita tarvita

 

Haloo taitaa itse olla toisen naisen miehen huorana, kun pitää täällä huoria puolustella!

Koko kirjoituksesi on täyttä paskaa!

 

Mielestäni, jos sinulla on vähääkään moraalia tallella lopetat kyseisen suhteen itse! Jätät miehen, vaikka hän jättäisi vaimonsa et häntä enää takaisin ota! Epäilen kyllä, että ei sinulla ole selkärankaa mihinkään! Aivan karmea tarina, kuinka naiset suostuu moiseen!

 

Alkuperäinen haloo haloolle:
ja sinä kuulostat juuri samalalta kuin ystäväni ystävän vaimo, entinen työkaverini.
Olen pahoillani puolestasi.

 

Täytyypä tässä oikaista että vain nuo kaksi ensimmäistä ""elli"" nimimerkkiä ovat minun käsialaani, ettette ihmettele, toinen elli ei ole alkuperäisen tekstin kirjoittaja.
Itse en ole tällä palstalla viikkoon käynyt kun lomailin ulkomailla perheen kanssa...
Joku näissä ketjuissa tiuskii että aina salarakasta syytetään...Tietystihän mieheni on suurin syypää moiseen episodiin, en kai minäkään ihan tyhmä ole!!!
Eihän kukaan naikkonen miestä voi väkisin sänkyyn viedä!
Enkä mielestäni tässä oikein salarakasta syytellytkään muusta kuin suhteen salassapitämisestä, vai mitä?

 

Kyllä minä säälin sinua, että täytyy ajatella tuolla tavalla, sinunhan täytyy itse suostua myös moiseen osaan, koska moisen hyväksyt!

 

No hah, täytyykö ihmisen itse suostua/kokea kaikki minkä hyväksyy? Vaikka olenkin suvaitsevainen ihminen ja näen myös mustan ja valkoisen sävyjä elämässä, ei minun tarvitse elää kaikkea mitä ymmärrän ja hyväksyn.
Hyväksyn ulkomaalaiset, sairaat, vanhukset, työttömät, syrjäytyneet, vammaset jne. En silti aio kokeilla kaikea henk.kohtaisesti. Get it? Epäilen.

 

SEN minkä hyväksyy toiselle tehtävän täytyy hyväksyä itselle tehtävän. Jos ei hyväksy toisen väärinkohtelua ei tarvitse hyväksyä omaakaan. Mutta jos hyväksyy toisen väärinkohtelun täytyy hyväksyä omakin. Tässä tapauksessa sinun ja lasten

 

Huti tuli!

Olen eronnut jo vuosia sitten ja lapsetkin ovat maailmalla. Minua ei kukaan väärinkohtele ja silti/siksi pystyn hyväksymään erilaisten ihmisten erilaiset elämänkohtalot.

Ja ehei, en ole toinen nainen, vaikken olekaan siunatussa liitossa.

Muuten, jos minua petettäisi tässä suhteessani, lähtisin pois. Enkä syyttäisi pettämisestä ketään. Suhde on kuollut silloinkun petetään. Sama sille kuka se pettäjä on. Lopputulos on kuitenkin karua, suhde on lopussa!

 

Koska sinua ei kukaan enää väärinkohtele voit hyväksyä toisten naisten väärinkohtelun! Sanot lähteväsi, jos sinua petetään, mutta hyväksyt sen, että muita saa pettää ja vielä kehuakin sillä! Siitähän tässä on kyse, hyväksymmekö me toisten väärinkohtelun! Jos kerran hyväksyy toisten kohdalle kyseisen kohtelun eikö se silloin pitäisi hyväksyä omallekin kohdalleen, näin minusta! Suhteen ongelmat pitää käsitellä ennen, kun aletaan loukkaamaan toista kyseisellä tavalla!

 

Minä en ole vastuussa kenekään muun liitoista ja näinollen saan muodostaa käsitykseni aivan itse.
Ja jos luet uudelleen ensimmäisen tekstini, niin kysyn vielä kerran miten vittumaista vaimoa väärinkohdellaan?
Minun mielstäni hän saa juuri sitä mitä on vuosikausia tilannut.
Oikein viimisen päälle ansionsa mukaan.

Nyt lopetan tämän jankkauksen kanssasi. Hoida oma liittosi paremmin kuin kukaan ennen on osannut tehdä. Jatkan elämääni.

 

Voi voi menkääpä nyt ihan itseenne miehet ajautuvat suhteisiin syistä joita ovat mm.Seksin panttaaminen naiset tekevät muutaman muksun ja sen jälkeen keskitytään olemaan pelkästään äitejä,vaaditaan mammonaa ja samalla pitäisi jaksaa osallistua kaikkeen kotona,ei anneta miehelle omaa aikaa,vahditaan,ja kiristetään seksillä.Joten sanoisin että itse olette miehenne ajaneet pisteeseen jossa toinen nainen alkaa tuntua vaihtoehdolta.Itselläni on molempia osapuolia rikastuttava salasuhde.Ai niin olen muuten nainen.

 

Oli hyvä lukea tekstisi, niin tuttua. Hyvää siinä oli se, että uskallatte yrittää vielä uudestaan. Meillä kaikki on saman tilanteen jälkeen kysymysmerkkiä. En tiedä haluanko edes yrittää. Luottamusta on vaikea rakentaa uudelleen. Miten mahdoitte sihen pystyä? Ja noin pitkän petoksen jälkeen?
Onnea matkaan kuitenkin. Älä lannistu täältä tulevan kritiikin edessä. Toki miehesi sinua petti mutta ekös sanonta kuulu, että virheistään pitää oppia?
Onnea suhteellenne!

 

PAITSI ETTEN SAA KYL MITÄÄ FYGEE, JOTEN RAKASTAJATAR SOI KORVASSANI KAUNIIMMIN.
MUA ON ALKANU KUVOTTAA NÄÄ UKKOMIEHET.
NE JOTENKI PITÄÄ OIKEUTENAAN, VAIMON PETTÄMISEN.
MINÄ OLEN NÄISTÄ SUHTEISTA HAKENU VAAN JA AINOASTAAN SEKSIÄ.
MUT ÄIJÄRESSUKAT LUULEVAT, ETTÄ HUOLISIN VAKI KUMPPANIKSI, ELI SIIS MIEHEKSI ITSELLENI.
IKINÄ EN OTTAIS.
YRITÄN ETSIÄ KYLLÄ VAPAATAKIN,MUTTA NIITÄ EI PRSKULES LÖYDY.
VAIHTOEHTONA ON TIETENKIN HARKITSEMANI LOPPUIÄN SELIBAATTI,EI HUONO IDEA.

 

Älä viitsi teeskennellä, että hyvin menee. Olepa rehellinen itsellesi! Mies ei rakasta sinua, koska petti sinua vuosia!! Ei suhteenne tule koskaan ennalleen. Mies ajattelee sitä toista ja panee sinua. Sinä huolehdit kodin ja lapset. Mies esittää katuvaa ja kun olet rauhoittunut (mies esittänyt roolinsa kunnon miehenä ja isänä) ja hups, uuden salasuhteen voi taas aloittaa. Mikäs sen estäisi, kun vaimo antaa aina kaiken anteeksi. Mies on heikko, ei millään haluaisi pettää, mutta ne toiset naiset... he ovat viekkaita ;-).

Yritä keksiä sänkyhommiin nyt uusia kikkoja. Onko mies huomioinut sinua tavallista enemmän? Ehkä toinen nainen opetti hänelle, miten naista kohdellaan ja nyt sinäkin saat nauttia toisen naisen koulutuksen tuloksista.

Ilmaisesta en menisi puhumaan mitään. Tuskin miehesi sinulle kertoo, millaisia lahjoja hän toiselle naiselle on ostanut. Joskus samanlainen molemmille

Sinä et unohda koskaan, ei unohda miehesikään. Välissänne on aina joku kolmas. Voit uskotella itsellesi mitä haluat. Näillä foorumeilla on monenlaista itselleen totuutta jankuttavaa vaimoa ja miestä, joilla ei näy todellisuus kirkastuvan. Mutta nauti sinä miehestäsi niin kauan kuin tuota iloa taas riittää. Pystyisinpä minä huijaamaan itseäni samoin.

Juuri näin.