Salarakkaille

Entäs jos se onkin se mies joka SAA sen salarakkaan...

Kylläpä on keski-ikäiset kaljamahaiset ukkomiehet mielestään korkeassa kurssissa, heko heko.

Uskoisin että suurin syy siihen ettei parit vaihdu tiuhempaan on miesten laiskuus ja mukavuudenhalu. Avioero vie helvetisti energiaa ja rahaa. Helpompi on lässyttää vaimolle ja salarakkaalle potaskaa ja pitkittää juttua, kunnes se sitten joku päivä leviää käsiin. Make oli varmaan oikeassa, että sitten yritetään rauhoittaa vaimo ja kun myrsky on ohi, sakkokalastuksen naapurin lammikossa voi taas aloittaa.

 

En todella tajua miksi kaikki on aina sen salarakkaan vikaa. Siis mies petti sinua. Sinun miehesi. Voiko tämän yksinkertaisempaa asiaa olla? Se nainen oli vain joku nainen. Todennäköisesti se olisi voinut olla kuka tahansa. Jos mies HALUAA pettää, hän pettää ja siinä on aivan sama kuka salarakas on. Siis jos yksi sanoo kiitos ei, mies etsii toisen. Niin kauan kuin joku sanoo kyllä. Ei se ole salarakkaan vika, jos miehesi on pettävä luuseri. Eihän salarakas ketään petä, paitsi jos on itsekin varattu, mutta sehän on silloin hänen ja hänen miehensä välinen asia. En voi ymmärtää miksi petetyt vaimot pitävät lähes poikkeuksetta syyllisenä sitä toista naista, kun oikea syyllinen eli se oma mies saa kaiken anteeksi ja vielä hyvittelyä päälle. JÄRJETÖNTÄ! Jos minä saisin selville, että minun mieheni pettää, en todellakaan syyttäisi toista naista vaan miestäni. Kyllä miehelläkin sen verran on omaa tahtoa, että osaa sanoa ei, jos pettäminen ei kiinnosta. Ja jos kiinnostaa, mitä voimme päätellä? Sen, että miehessä on vikaa (tai sitten parisuhteessa, mutta jätetään se nyt tästä asiasta pois)!

 

Minulla on salarakas ja salarakkaallani on salarakas, siis minä. Eli olemme molemmat naimisissa.
Suhde alkoi aivan viattomasti vajaa vuosi sitten eikä ollut tarkoitus mitään isompaa juttua tehdä, mutta nyt olemme aivan hulluina toisiimme. Näemme päivittäin paitsi viikonloppuisin, välillämme on ystävyyttä, läheisyyttä, ihana lämmin kaunis suhde.
Huono omatunto ei enää vaivaa pahemmin, koska tunnen niin voimakkaasti eläväni vielä kerran 25 vuoden jälkeen uutta nuoruutta ja hullaantumista (rakastumista?), ei voi olla väärin, että saan kokea vielä kerran tämän ihanan tunteen ja nauttia miehestä, joka saa minut syttymään ihan erilailla kuin oma aviomies, jota en tunne rakastaneeni enää aikoihin.
Tulevaisuudesta en tiedä, enkä välitäkään, elän tätä hetkeä ja nautin siitä. Ehkä joskus kolahtaa ja pahasti, mutta sitä en mieti nyt. Elämä on lyhyt, paljon on jo takana ja tämä on nyt.

 

Perhe on tärkein. Niin se asia vain on. Siihen kannattaa panostaa.
Salarakkaista tulee vaimoja hyvin harvoin. Se on tutkittu juttu. Pyrky on kuitenkin kova, olen nähnyt vierestä miten nämä uudet suhteet mankuvat vihille, joskus vuosiakin, ihan muiden seurassakin. Jotkut onnistuvat, toiset eivät.
Miehet sanovat usein etteivät he nyt ainakaan sen naisen kanssa vihille mene jonka takia avioliitto rikkoutui. Etsivät sitten mieluummin jonkin kolmannen.
Olen myös kuullut monen miehen sanovan että avioero kaduttaa.
Joten ei ole helppoa ryhtyä kakkosnaiseksi. Sitäpaitsi kyllä nainenkin voi sanoa EI. Olen itsekin sanonut niin monelle ukkomiehelle jotka ovat ruikuttaneet avioliittonsa kamaluutta.

 

Tapailin ukkomiestä 2,5 vuotta (alkuun en tiennyt miehen naimisissa olosta ja kun paljastui oli jo tunteiden kanssa liian myöhäistä). No järkiini vihdoin tulin ja sain laitettua välit poikki vaikka sattuikin.

Nyt en tunnu pääsevän miehestä eroon sitten millään. Siitä on vuosi. Soittelee jatkuvasti ja viestii. Asutaan eri kaupungissa, joten törmäämisen vaaraa ei onneksi ole!
En ole vastannut puheluihin vajaaseen vuoteen ja nyt olen laittanut viestin, josko voisi lopettaa yhteydenpidon, koska en halua kuulla miehestä mitään jne. Ei näytä uskovan.

Kuinkahan kauan tässä vielä menee ennenkuin saan rauhan.

Ja tämä ei ollut mikään kehumisviesti. Vaimo tiesi aikanaan suhteestaamme, nyt varmaan luulee, että kaikki on palautunut ennalleen ja minä olen historiaa.
Että näinkin voi käydä.

 

Aivan loistava vastaus!!!!

 

Kyllä se näin vaan menee. Ei ole salarakkaan vika eikä
hän pakota miestä mihinkään. Olen itse parisuhteessa
mutta minulla on myös toinen. Jokaisella on omat syynsä
tehdä niin. Jos jäisimme kiinni, ei tämän miehen vaimo
voi minua syyllistää, ja eikä minun mieheni voi
syyllistää tätä toista miestä. Ei kukaan tee tätä
pakosta vaan ihan omasta halustaan.
Jos mieheni kävisi vieraissa niin tuskin edes haluisin tietää
kuka se nainen on, minun on vaan selvitettävä asiat mieheni kanssa. Jokainen on yksin vastuussa omista
tekosistaan. Olen ottanut ainakin itse riskin, tässä
voi mennä kaikki mutta olen tietoinen tästä. Joskus
vaan tunteet vie niin lujaa ja ei ole muuta tietä kulkea eteenpäin.

 

Vika on ehkä sitten väärä sana.

Mutta kyllä minusta sekä pettävässä puolisossa, että se kenen kanssa hän pettää on molemmissa syytä.

Sitä voitaneen sitten vaikka pitää avunantona väärään tekoon.

Jos tieten tahtoen tekee sellaista mistä tietää luokkaavansa kolmatta osapuolta, niin kyllä siinä syyllinen on. Vaikka kuinka haluaisi puolustella tekojaan.

Tunteet vie...

Mikä erottaa ihmisen eläimestä? Se että ihmisen pitäisi pystyä kontroloimaan tunteitaan. Ja se taas on ihan tahtoasia.

 

Sairasta! Etkö todellakaan ymmärrä, miten loukkaat omaa ja salarakkaasi puolisoa. Toivottavasti puolisonne saavat mahdollisimman pian tietää pelehtimisistänne. Olette tunnevammisia, kysymättömiä ja inhottavia ihmisraunioita. Mutta, vielä tulee teidänkin aika kärsiä. Oksettaa!!!

 

Joopa joo.....

Oikeasti en tässä ala puolusteleen mitään mutta
yleensä näistä salarakkauksista tulee myös paljon
pareja. Eli erotaan ja mennään yhteen.
Tunteet vie, kukaan joka on oikeasti ollut rakastunut
ei voi sanoa että se on maailman ihanin tunne.
Minun päätökseni on mennä tätä tietä eteenpäin.....
jos tästä tulee pysyvämpään niin ihanaa jollei niin
sillekkään en voi mitään.
MUTTA olen itse vastuussa teoistani kaikille ja
kuten sanoin otan sen riskin.
MUTTA ellei kotona kaikki menisi päin P.tä en tätä
tekisi.
Nim. muutaman kerran turpiin saanut

 

todella hyvä kirjoitus Sanna, olen ihan samaa mieltä.

Kun täällä kerran syyllisiä haetaan, niin se suurin syntipukki on ehdottomasti pettäjä itse. Tämä taas ei tee kakkosnaisesta kuitenkaan syyntakeetonta. Tilanteita on tietysti monenlaisia, mutta jos tieten tahtoen sekaantuu varattuun ihmiseen, niin kyllä silloin syyllistä ihan itse itsensä. Kukaan ei kakkosnaistakaan pakota, sen enempää kuin sitä pettäjämiestäkään. Oma valinta se on molemmille.

Näissä jutuissa on aina vähintään kolme osapuolta, vähintään kolme osallista ja kolme henkilöä, jotka voisivat omaa osuuttaan miettiä. Suurin osa pettäjistä kyllä kiinnijäätyään myöntävät syyllisyytensä pettämiseen. Suuri osa petetyistäkin syyllistää itseään, miettien mitä olisi voinut itse tehdä toisin tai jättää tekemättä, ettei näin olisi käynyt. Mikä ihme siinä on, että niille kakkosille on usein niin kamalan vaikeaa myöntää omaa osuuttaan? Miksi te kakkoset sitten haluatte syyttää kaikkia muita paitsi itseänne? Onko peiliin katsominen todella noin tuskallista?

 

Ei kukaan ole sanonut ettei miehissä mitään vikaa olisi, mutta fakta on että ukkomieheen sekaantuva nainen on yhtälailla vastuussa tilanteesta kuin mies. Turha on sanoa ettei ole miehen puolisolle mitään velkaa kun jokainen aikuinen ihminen varmasti tietää miten muita ihmisiä tulisi kohdella.

 

Onko nyt tosiaan niin ettei näillä toisilla naisilla ole mitään velvoitteita muita ihmisiä kohtaan? Omaan napaan tuijottaen ja omaa parasta tavoitellen mennään vaikka toisten suhteisiin kun ei ole uskollisuutta vannottu. Uskollisuusko on ainoa vekvoite lähimmäisiä kohtaan?

 

Miksi näitä salarakkaita harrastavia miehiä oikein kutsutaan, kun naiset ovat huoria? Yksin ei voi huorata!

 

Annastiinalle, joo pareja tulee, mutta harvemmin miehet menevät vihille asti. Miehet itse aina sanovat ihan uusien ihmissuhteittensa kuullen että naimisiin en enää mene.
Muuten näissä jutuissa on kyse enemmän kuin kolmesta tai neljästä henkilöstä. On otettava huomioon molempien lapsetkin.
Kyllä syytä on molemmissa, ainakin silloin kun molemmat pettävät puolisoitaan!
Kyllä naispuoliset salarakkaatkin soittelevat ja viestittelevät sitkeästi perään, vuosiakin, eivät vain ukkomiehet.

 

Kyllä se hyvin harvoin on kun kakkosesta oikeasti tulee ykkönen. Mies voi käyttää toista naista suhteesta irtautuessaan hätävarana mutta loppujen lopuksi suhdetta ei aloita. Ja jos aloittaa niin mikä on onnistumisprosentti näille suhteille: 5% pettämisenä alkaneista suhteista onnistuu, loput päätyvät eroon.

 

Minulla taas on sellainen käsitys, että yleensä näistä sivusuhteista ei tule vakituisia. Yritystä tietysti voi olla.

Sivusuhteessa kun ei ole sitä puuduttavaa arkea, ja kun se kolahtaa niin sitten vasta punnitaan se suhteen vakavuus.

Sittenpä sitä verrataan uutta kumppania siihen vanhaan, ja taitaa monesti se vanha totuus paljastua, eli ei se elämä välttämättä vaihtamalla parane.

Ja jotenkin tuntuu että ihminen joka roikkuu vanhassa suhteessaan uutta viritellessä (olettaen että se vanha kumppani ei näistä virityksistä mitään tiedä) on todellinen surkimus. Sellaisenen ihminen ei rehellisyydestä mitään tiedä. Jos uusi rakkaus kiinnostaa, niin miksi ei aloita sitten ihan puhtaalta pöydältä? Eroa vanhasta ja tylsästä puolisosta, ennen kuin hankkii sen uuden ja jännittävän?

Ikävää, että sinä Annastiina olet suhteessa jossa kirjoittamasi mukaan on ruumiillisita väkivaltaa. Turpiin antajassa ei pitäisi olla mitään puolusteltavaa. Vai epäileekö hän sinun ""harrastuksiasi"".

Fyysistä väkivaltaa en silti hyväksy missään olosuhteissa.

Enkä myöskään psyykkistä väkivaltaa. Ja sitähän sinä harrastat, tietää tämä sinun vanha kumppanisi pettämisestäsi tai ei. Joskus todennäköisesti sen saa tietoonsa, eikä toisen loukkaamisessa (=psyykkisessä väkivallassa) ole myöskään mitään puolusteltavaa.

 

Kyllä miehessäkin on vikaa, tietysti. Mutta vikaa on myös naisessa joka varatun miehen matkaan lähtee, saatika jos aloittaa pidemmän suhteen. Asia jota monet eivät tajua on että sillä toisella naisellakin on velvoitteita miehen vaimoa (niinkuin kaikkia muitakin ihmisiä) kohtaan. Ei kai kukaan sano kenelläkään naiselle esim että on ihan ok varastaa joltain kunhan et itse ole naimisissa tai tunne varkautesi kohdetta.

 

Nimimerkille pientä unelmaa
Mites olisi jos ottaisit eron miehestä jota et rakasta tai jos vaikka antaisit miehellesi oikeuden nauttia jostain ihanasta naisesta joka sytyttää paremmin kuin sinun löysä vartalosi? Mitä jos pelaisit rehellisin kortein? Ai niin, ethän sinä siihen pysty. Olisihan aivan väärin jos miehesi tekisi samaa kuin sinä.

 

Jos kotona on oikeasti niin paskaa niin mikset eroa?!? Mikä helvetti siinä on että petetään ja tehdään väärin kaikkia kohtaan, mutta missään nimessä ei erota huonostakaan suhteesta? Onko se yksinjäämisen pelko niin kova? Kun se toinen mies ei sinua kuitenkaan oikeasti huoli niin on parempi että kotona on sitten edes se huonompi puoliso ettei yksin tarvitse olla?

 

aah, aihe joka saa kaikki suomen pikku jeesukset tulemaan koloistaan esiin heristelemään etusormea ja moralisoimaan salarakkauden vääryydestä jne. eiköhän jokainen ole vastuussa omasta elämästään joten mitä vittua se teille muille kuuluu mitä toiset puuhaavat? hoitaisitte omia parisuhteitanne paremmin niin ei tarvitsisi pelätä että toisella puoliskolla on ns. ""salarakas""!!

suomalaiset on sairasta sakkia nykyään. vahdataan mitä muut tekevät ja jokaisella tuntuu olevan mielipide asioihin jotak ei heille kuulu! hankkikaa luuserit ja rumilukset elämä!

 

Näitä viestejä ei ymmärrettäisi ollenkaan latinomaissa, Italiassa esim. Sielä naislla ja miehillä omat suheensa ja naimissa tahoillaan. Ei perhettä hajoiteta joka suheen vuoksi, eikä sellaista edes yleinen moraali edellytä. Eihän ihmistä voi kuitenkaan omistaa. Tuulipukukansa on vain niin kylmän rationaalista ja luulee, että pappi lyö leiman tavaran päälle.

 

Aika moni tässä ketjussa on sanonut, että miehen tehtävä olisi itse ilmoittaa salarakkaastaan - eli käräyttää itsensä.
Voi hyvänen aika, eihän silloin olekaan ongelmaa salarakkaasta. (-vaan julkirakkaasta). Alkuperäinen kirjoittajahan pyysi salarakasta käräyttämään siksi, että se mies ei käräytä itseään (miksi käräyttäisikään, koska on nähnyt vaivaa hankkia salarakas?).
Ja tässä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että kuka on syypää tai uhri.
Olisi vaan hyvä tietää ja saada itse valita elämänsä.
Salarakas voi sitäpaitsi hyötyäkin asiasta. Ukon pitää tehdä valintansa. Samoin tietysti aviopuoliso voi valita haluaako mahdollisesti jatkaa liittoaan.

 

Hei, hei arvon naiset, taas heittään kiviä sen salarakkaan (naisen) päälle. Miten on oman ukkosi laita - hänhän se petturi varsinaisesti on. Yksi on varma; ketään aikuista miestä ei väkisin kukaan toinen nainen vie. Ukkomiehet ovat kyllä itse aivan kiitettävän aktiivisia vonkaajia, valehtelijoita, vätyksiä ja älyttömän kiimaisia kolleja kotinsa seinien ulkopuolella - sanalla sanoen B-luokan äijiä.

 

Turha salarakkaita ja vaimoja syyllistää. Kyllä se syyllinen on tasan mies munansa kanssa - sillä ajattelee ja sitä ajattelee.

Koska ensinnäkin on ihan sama KUKA se salarakas tai vakipano on. Kunhan sillä on pimppi. Eli se kertoo jo sen, että mies etsisi jokatapauksessa sen pimpin. Naisella sen ympärillä ei ole yhtään mitään merkitystä. Joten näitä toisa tai kymmenensiä naisia on turha syyttää tilenteesta. Todella harva heista itse vokottelee sen miehen vieraille teille - tai on edes se AINUT ""toinen"". Heitä on aina liuta.