Ihmetyttää taas ihmisten uusavuttomuus, vai mitä mahtaakaan olla, kun ei enää osata sairastaa. Heti vaan lääkärille aika kun vähän päätä kivistää. Ja sama juttu lasten kanssa, kun mukelolle nousee vähän kuumetta niin viivana lääkäriin, kenties antibioottien toivossa?
Tuttuni kävi puolitoistavuotiaan lapsensa kanssa ehdoin tahdoin kylässä vesirokkopaikassa, jotta tauti sitten olisi sairastettu. Kun lapselle sitten nousi pientä lämpöä, hän varasi ajan lääkäriltä. Kävi kysymässä, onko tämä nyt sitä vesirokkoa vai mitä?En oikein tiennyt miten olisin kommentoinut, kun hän minulle kertoi, että lääkäri totesi sen voivan olla vesirokon alkua tai sitten jotain muuta. Niin?
En yhtään ihmettele ettei lääkärille saa ikinä aikaa kun kaikki sinne juoksevat heti kun tulee huono olo. Eikö ihmiset enää luota itseensä ja siihen, että ymmärtävät mennä lääkäriin jos tulee oikein huono olo? Tai sitten jos tauti ei ala millään mennä ohi? Vai miksi siellä lääkärissä rampataan joka nuhassa?
Vai onko ihmiset peloteltu kaiken maailman lintuinfluenssilla ja aivokalvontulehduksilla niin pahasti, etteivät uskalla yhtään jäädä kotiin sairastamaan?
Itselläni oli vaikka miten monet mahataudit ja flunssat lapsena, eikä vanhemmille tullut mieleenkään niiden takia lääkäriin mennä, niinkuin trendi nykyään näyttää olevan. Siitä vaan keltaista jaffaa ja disperiiniä, ja ellei viikossa alkanut näyttää paremmalta niin sitten kysäisy lääkäriltä, pitäisikö tulla käymään. Ja ihan terveeksi aikuiseksi tässä on kasvettu, ei ole mitään allergioitakaan, vaikka tuoremehua aloin saada 1 kk iässä ja 4 kk iässä suositus oli antaa kaksi ateriaa muuta ruokaa (näin lukee neuvolakortissani)
Tuttuni kävi puolitoistavuotiaan lapsensa kanssa ehdoin tahdoin kylässä vesirokkopaikassa, jotta tauti sitten olisi sairastettu. Kun lapselle sitten nousi pientä lämpöä, hän varasi ajan lääkäriltä. Kävi kysymässä, onko tämä nyt sitä vesirokkoa vai mitä?En oikein tiennyt miten olisin kommentoinut, kun hän minulle kertoi, että lääkäri totesi sen voivan olla vesirokon alkua tai sitten jotain muuta. Niin?
En yhtään ihmettele ettei lääkärille saa ikinä aikaa kun kaikki sinne juoksevat heti kun tulee huono olo. Eikö ihmiset enää luota itseensä ja siihen, että ymmärtävät mennä lääkäriin jos tulee oikein huono olo? Tai sitten jos tauti ei ala millään mennä ohi? Vai miksi siellä lääkärissä rampataan joka nuhassa?
Vai onko ihmiset peloteltu kaiken maailman lintuinfluenssilla ja aivokalvontulehduksilla niin pahasti, etteivät uskalla yhtään jäädä kotiin sairastamaan?
Itselläni oli vaikka miten monet mahataudit ja flunssat lapsena, eikä vanhemmille tullut mieleenkään niiden takia lääkäriin mennä, niinkuin trendi nykyään näyttää olevan. Siitä vaan keltaista jaffaa ja disperiiniä, ja ellei viikossa alkanut näyttää paremmalta niin sitten kysäisy lääkäriltä, pitäisikö tulla käymään. Ja ihan terveeksi aikuiseksi tässä on kasvettu, ei ole mitään allergioitakaan, vaikka tuoremehua aloin saada 1 kk iässä ja 4 kk iässä suositus oli antaa kaksi ateriaa muuta ruokaa (näin lukee neuvolakortissani)