Ei päde nyt tähän...nuo on miehen vanhoja kavereita, jotka on vaan alkoholisoituneet vuosien varrella. Ei sitä ihmissuhdetta heitetä noin vain kaivoon.
On sumutinpullo. Meillä yleensä tehdään seos Sanytolista ja vedestä suihkepulloon mut nyt mies oli saanut ahaa elämyksen kaupassa ja osti tuota mr.musclea. No, saa siivoilla itse sillä jatkossa
Kyllä mutta luonnetta ei voi valita. Se voi muuttua jonkun verran vanhetessa.
Onhan noita sullakin kokemuksia.
Perusluonne on, joo, aika muuttumaton. Mutta on paljon ihmisiä jotka joutuvat ryhdistäytymään esim. lasten takia.
Joskus aikaisemmin, tuskin kaikkia 100 miestä yhdellä kertaa kokeilee.
Ja siis on miehellä onneks paljon kavereita, jotka pärjäävät.
On jotenkin jännä, mikä erottaa pärjääjän ja ei-pärjääjän (huom, en puhu nyt menestymisestä, vaan pärjäämisestä).
Ne pärjääjät vaan on käytännönläheisempiä: jos masennus iskee, nousevat sieltä aika pian. Ehkä ovat joskus kireämpiä kahvipöydässä, koska heillä on kiire ja vastuita enemmän. Puhuvat usein asiaa, ovat korrekteja.
Mutta jotenkin en vaan jaksa enää semmoista iloisen leppoisaa suunsoittajarenttua. Ne on hauskempaa seuraa kuin suorittajat, mutta ovat kohta kuitenkin alkoholisminsa kanssa semmoisia perässävedettäviä.
Enkä nyt yleistä. Alkoholismia on paljon johtoportaassakin.
On jotenkin jännä, mikä erottaa pärjääjän ja ei-pärjääjän (huom, en puhu nyt menestymisestä, vaan pärjäämisestä).
Ne pärjääjät vaan on käytännönläheisempiä: jos masennus iskee, nousevat sieltä aika pian. Ehkä ovat joskus kireämpiä kahvipöydässä, koska heillä on kiire ja vastuita enemmän. Puhuvat usein asiaa, ovat korrekteja.
Mutta jotenkin en vaan jaksa enää semmoista iloisen leppoisaa suunsoittajarenttua. Ne on hauskempaa seuraa kuin suorittajat, mutta ovat kohta kuitenkin alkoholisminsa kanssa semmoisia perässävedettäviä.
Enkä nyt yleistä. Alkoholismia on paljon johtoportaassakin.
Ei mulla ole ollut 100 miestä. Mun miehellä kyllä kavereita riittää tuon verran, olen oppinu kohta 20 vuoden aikana heitä tuntemaan.
Tuota juuri ajattelin, että on pitempi kuin yhden päivän kokemus.
Ja ihan hirveesti on noilla huonoja isäkokemuksia. Isä ei ole ollut läsnä, ei ole kehunut, eikä varsinkaan opettanu tekemään asioita.
Mä arvostan ihan hulluna niitä jotka jaksaa olla urheilulajin valmentajia joillekin nuorille pojille. Tai jotka on illat pitkät pojan kanssa auton rasvamontussa.
Mä arvostan ihan hulluna niitä jotka jaksaa olla urheilulajin valmentajia joillekin nuorille pojille. Tai jotka on illat pitkät pojan kanssa auton rasvamontussa.
Muuten olen samaa mieltä, mutta karuluonne sekoitetaan usein kovuuteen ja jopa kylmyyteen ja sellanen taas en ole.
Olen sitkeä, periksiantamaton, mutta sellanen joka nauraa herkästi (joskus tilanteissa missä se on sopimatonta ja mitä enemmän yritän olla nauramatta sillon sitä kovempaa nauran) ja olen aina valmis kuuntelemaan toisen huolia.
Kunpa tietäsitkin miten pahoista asioista sitä on vaan nostanut ittensä ylös....viimesimmästä tosin oli auttamassa moni ihana ihminen omalla tahollaan ylös ja sitä korvaamatonta jeesiä en ikinä unohda
...kuuluisat viimeiset sanat ennen isoa Deetä.En puhu vain juomisesta. Elämässä voi sattua mitä vaan. Tiedän omista kokemuksista. Ei aina voi vain ryhdistäytyä. Entinen pomo sanoi kerran mulle että pitää ottaa itseä niskasta kiinni, kyllä se siitä. Vitutti tuo sanonta. Huomaa että ei tajunnut mun tilannetta. Nyt se asia on mennyttä mutta vaikuttaa vieläkin mun ja lapsen elämään. Lapsen elämään aika pahasti.
Mikä on iso D?Muuten olen samaa mieltä, mutta karuluonne sekoitetaan usein kovuuteen ja jopa kylmyyteen ja sellanen taas en ole.
Olen sitkeä, periksiantamaton, mutta sellanen joka nauraa herkästi (joskus tilanteissa missä se on sopimatonta ja mitä enemmän yritän olla nauramatta sillon sitä kovempaa nauran) ja olen aina valmis kuuntelemaan toisen huolia.
Kunpa tietäsitkin miten pahoista asioista sitä on vaan nostanut ittensä ylös....viimesimmästä tosin oli auttamassa moni ihana ihminen omalla tahollaan ylös ja sitä korvaamatonta jeesiä en ikinä unohda
Dannykö? Kakka?Juu, sitkeä sissi olet. Mutta -vähättelemättä sun kokemuksia- naiset tuntuu olevan miehiä sitkeämpiä.
Juu, siis elämän kohentuminen ei ole aina pelkkää sitkeyttä tai ittensä ottamista niskasta kiinni. Tarvitaan tukea, ihmisiä ympärille, aikaa, jne.
Mutta mä puhun semmosista elämäntapalusmuista.
Lähdenpä ulos kun aurinko paistaa.
Jahas, lumimyrsky. Olen sit sisällä.
No nyt se aurinko loimottaa taas!
Jahas, lumimyrsky. Olen sit sisällä.
No nyt se aurinko loimottaa taas!
tänään on ollu erikoinen keli, vuoroin sataa ja vuoroin paistaa
Ja ootte oikeessa siinä että naiset on sitkeämpiä
Mun mummo käytti tuota sanontaa aina kun hän unohti jotain ''Nyt iski iso D''
ja D niinkun dementia.
Työpäivä pulkassa! Vesipostin kautta mökille. Ja sit jtn sapuskaa.
Nouu! Kiva olla ulkona.
Eiiii, täällä paistaa joka toinen minuutti aurinko ja joka toinen minuutti menee maailma hämäräksi ja tulee pölisemällä lunta
Täällä aurinko paahtaa. Lumesta ei ole tietoakaan.