Tyttöjen pää ei kestä opiskelua yliopistossa

vierailija
Annapa esimerkkejä
Odotan mielenkiinnolla tuota listaa.
Jos naisten älyn mitätöijä on hänen isä, säälin syvästi kyseistä naisten alkuja.
Tytöille isän kannustus on äärettömän tärkeä asia.
Googletin tieta Havardista. Sinne päässyt suomalainen Aku kertoi kilpailleensa koulunumeroistaan intialaisen luokkakaveinsa (poika) kanssa.
Motivaatio hikipinkoiluun voi olla mikä tahansa. En kadehdi Harvardin käyneitä.
Elämä on arvokas sinänsä vaikka ei koskaan opiskele yhtään mitään.
 
vierailija
Jaha, minäkin aikoinaan tyttönä luin itseni kevyesti maisteriksi, kun en huomannut, että sukupuoleni olisi pitänyt asiaa rajoittaa. Tuossa ahdistuneisuudessa jne on kyse nykyajan ilmiöstä, jossa ylipäätään kaikki nuoret ihmiset jostain syystä eivät enää kestä paineita tai kärsivät erilaisista mielenterveyden ongelmista. Pojat jopa siinä määrin, että ajautuvat incel-linjalle ja joutuvat ihan ulkokehälle yhteiskunnassa. Tämän laajemman ilmiön juurisyihin pitäisi ihan tosissaan paneutua, jotta asialle voitaisiin tehdä jotain.
 
vierailija
, että hänen oma stressikäyränsä on noussut yliopisto-opintojen aloittamisen jälkeen. Linna on aiemmalta koulutukseltaan lähihoitaja ja on jo ehtinyt olla myös työelämässä vanhuspuolella.

Opiskelujen ohessa hän tekee keikkatyötä hoitoalalla. Kesätöistä kertyneet säästöt ovat välttämättömiä toimeentulon varmistamiseksi.

– Ajatus lomasta tuntuu aika utopistiselta, Linna sanoo.

Hän kokee myös yhteiskunnan asettamia paineita: opinnoista pitäisi suoriutua tavoiteajassa, olisi hankittava oman alan työkokemusta ja valmistauduttava yhä epävarmemmaksi muuttuvaan työelämään.

Tänä syksynä stressi on vaikuttanut yöuniin. Linna on pyörinyt valveilla aamuyölle asti.

Viivi Linna tekee parhaillaan työharjoittelua kuraattorina ammattikoulussa. Harjoittelupäivien jälkeen pitäisi vielä tehdä opintojen kirjallisia töitä.

Nyyti ry:ssä on pistetty merkille, että monia stressaantuneita opiskelijoita yhdistää armoton maailmankuva yksin pärjäämisestä.

Viivi Linna on keksinyt muutamia konkreettisia keinoja stressin selättämiseksi. Hän on hankkinut paperikalenterin, joka auttaa hahmottamaan ajankäyttöä paremmin.

Toinen opeteltava asia on hellittämisen taito.

– Jos esseen kirjoittaminen ei kerta kaikkiaan suju, nousen koneen äärestä tekemään hetkeksi jotakin muuta."


Tuohan on aivan oikein mut YTHS nyyteineen ei ymmärrä


No tuossa nyt kerrottiin tytöistä ja esimerkkitapaus kävi samalla töissä.
Ei joku YTHS:n ryhmächatti lisää vuorokauteen aikaa nukkua ja toipua lähihoitajan työvuoroista
 
Mikä siinä yliopistossa niin ahdistaa? Oli mielestäni todella mukavaa ja vapaata aikaa.
 
vierailija
Yliopisto-opiskelu on taitolaji eikä siellä pelkkä äly riitä. Opiskelijalta vaaditaan akateemista luku- ja kirjoitustaitoa, kykyä analysoida, pohtia ja ymmärtää lukemaansa. Vapaus lisääntyy koska valvonta vähenee ja vastuu, suunnittelu sekä työn määrä lisääntyy. Koko opiskelutekniikka muuttuu.
Tietoa on niin paljon ettei se jää päähän pänttäämällä vaan sitä on osattava sulattaa sekä maindmapata omiin ajatuksiin ja käsityksiin.
Mielestäni tämä kiteyttää asia hyvin:
"Ylioppilaaksi voi päästä hardwarella mutta yliopistossa tarvitaan softaa." Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto
 
vierailija
Yliopisto-opiskelu on taitolaji eikä siellä pelkkä äly riitä. Opiskelijalta vaaditaan akateemista luku- ja kirjoitustaitoa, kykyä analysoida, pohtia ja ymmärtää lukemaansa. Vapaus lisääntyy koska valvonta vähenee ja vastuu, suunnittelu sekä työn määrä lisääntyy. Koko opiskelutekniikka muuttuu.
Tietoa on niin paljon ettei se jää päähän pänttäämällä vaan sitä on osattava sulattaa sekä maindmapata omiin ajatuksiin ja käsityksiin.
Mielestäni tämä kiteyttää asia hyvin:
"Ylioppilaaksi voi päästä hardwarella mutta yliopistossa tarvitaan softaa." Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto
Liika kiire ja rahan puute lienevät suurimmat ahdistuksen aiheuttajat.
Jos olisin syntynyt varakkaaseen perheeseen, olisin kirjautunut yliopistoon lukemaan kirjallisuutta. Sitten olisin vaihtanut tiedekuntia maun mukaan.
Kieliä olisin lukenut paljon. Olisin pitänyt opiskelussa pitkiä taukoja, ja matkustellut maailman ääriin. Uskontoja olisin tutkinut luultavasti eniten.
Ei elämäänsä pidä ottaa liian vakavasti. Suomi on pieni maa, ja harvinainen kielemme on riesa. En tykkää lukea suomeksi käännettyjä kirjoja.
Kirjaan tulee silloin väkisinkin kääntäjän omat maut ja vivahteet.
Yliopistossa opiskelua arvostetaan Suomessa liikaa.
 
vierailija
Kovinta opiskelu on niille, joidenka opiskelumotivaatio ei ole kohdallaan. Motivaatio-ongelmia aiheuttaa usein myös heikot opiskelu- ja ajankäyttötaidot.
Motivaatio eli haluanko minä vai haluavatko vanhemmat.
Realistiset tavoitteet, viikko, kuukausi, lukuvuosi ja kunon vanha lukujärjestys. Ajankäyttöä kannattaa myös kiintiöidä niin että tekee vain sen mihinkä lyhyemmässä ajassa pystyy.
Monien opiskelijoiden, varsinkin naisten ongelma on ylisuorittaminen ja pyrkimys täydelliseen lopputulokseen, joka sitten lisää suorituspaineita entisestään. Stressikierre on valmis huomioiden ajankäytön rajallisuuden.
 
vierailija
Liika kiire ja rahan puute lienevät suurimmat ahdistuksen aiheuttajat.
Jos olisin syntynyt varakkaaseen perheeseen, olisin kirjautunut yliopistoon lukemaan kirjallisuutta. Sitten olisin vaihtanut tiedekuntia maun mukaan.
Kieliä olisin lukenut paljon. Olisin pitänyt opiskelussa pitkiä taukoja, ja matkustellut maailman ääriin. Uskontoja olisin tutkinut luultavasti eniten.
Ei elämäänsä pidä ottaa liian vakavasti. Suomi on pieni maa, ja harvinainen kielemme on riesa. En tykkää lukea suomeksi käännettyjä kirjoja.
Kirjaan tulee silloin väkisinkin kääntäjän omat maut ja vivahteet.
Yliopistossa opiskelua arvostetaan Suomessa liikaa.
Samaa sanoi historianopettaja kun oli sähkökatkoksia 1970-luvulla
 
vierailija
Annapa esimerkkejä
kanttori?
"Ehdokasasettelu tapahtuu marraskuun lopulla kirkolliskokouksessa Valamossa. Kirkolliskokous koostuu piispojen lisäksi yhdestätoista papiston edustajasta, kolmesta kanttoreiden edustajasta ja kahdeksastatoista maallikosta.

Kirkolliskokous ehdottaa arkkipiispaehdokkaita, joiden joukosta piispainkokous valitsee ehdokkaat. Ehdokkaita on perinteisesti asetettu kolme.

Kirkolliskokous haastattelee ehdokkaita. Arkkipiispa valitaan äänestämällä.

Valinnan vahvistaa Turkin Istanbulissa toimivassa Konstantinopolin ekumeenisessa patriarkaatissa, jonka autonominen osa Suomen ortodoksinen kirkko on ollut vuodesta 1923.

– Arkkipiispan valinta on ainoa Suomen kirkon järjestyksessä säädetty päätös, joka ekumeenisen patriarkaatin pitää vahvistaa, Heikkilä sanoo.

Uusi arkkipiispa vihitään virkaansa 15. joulukuuta."-yle-
 
vierailija
Yliopistossa opiskelu on rankkaa. Ihmiset tekee sen virheen että muistelee omia aikojaan mutta unohtaa että nykyään esimerkiksi opintotukijärjestelmä on aika erilainen. Suorituksia on pakko saada ja harva voi olla varma työpaikasta valmistumisen jälkeen. Osittain ajan kaunistelemat muistot ei vastaa tämän päivän realiteetteja.
 
vierailija
Yliopistossa opiskelu on rankkaa. Ihmiset tekee sen virheen että muistelee omia aikojaan mutta unohtaa että nykyään esimerkiksi opintotukijärjestelmä on aika erilainen. Suorituksia on pakko saada ja harva voi olla varma työpaikasta valmistumisen jälkeen. Osittain ajan kaunistelemat muistot ei vastaa tämän päivän realiteetteja.
Ei tilanne ole uusi. Minulla oli aikoinaan tutkimuslaitoksessa paljon työkavereita, jotka tutkijoina olivat pätkätöissä.
 
Mene sinä opiskelemaan Harvardin yliopistoon. Älynlahjasi menevät tärviölle tämän palstan 24/7 h-päivystäjänä. Ota mukaasi palstan Suementäjä ja Super-Setis. Molemmat viriilejä pappoja, joilla on Suomen lomavierailuillaan Nataliat mukanaan.
Mistä sinä tuon Natalian kaivoit? Nimihän taitaa olla slaavilainen? Ajattelitko että autamme nuoria ukrainalaisnaisia hädässä vai että olemme sortuneet venäläisiin ”Mata Hareihin”?
 
vierailija

Yhteistyössä