Saas nähä mikä mun tuomio tulee olemaan. Lääkärille pääsyä odotan.

Mun mies on just parantunut tällä erää imusolmukesyövästä.
Sillä kaikki alkoi, itseasiassa pari päivää reilu vuos sitten, tai jo vuoden 2007 alussa rupes oireita ilmenemään.
Ensin runsasta yöhikoilua, sen seurauksena laihtumista, ja lämpöä piti kans jonkun kaks viikkoa.
Meni sitten kaupunginsairaalaan sen lämmön ja hikoilun takia, lääkäri totes et on vaan flunssaa, mut suostu (kun tarpeeks vängättiin) ottamaan verikokeet.
soittivat siitä sitten tunnin päästä et tule _heti_ tänne.
Me mentiin, tulehdusarvot todella koholla (ihmetteli miten käveli edes) ja siitä lähettiinkin sitten keskussairaalaan.
Siellä se raasu makas viikon saaden suonensisäistä antibioottia (muka) tulehduksen hoitoon.
Ei auttanu antibiootti, joten syntyi syöpäepäily. Siitä pari viikkoa ja otettiin korvapolilla koepala,
siitä taas pari viikkoa ja epäily muuttui todeksi..

Kerron mielelläni enemmän jos on jotain kysyttävää :) sori, hiukan sekavaa tekstiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Eräs :
Hui! Pelottavalta kuulostaa! =(
En ymmärrä miksi et ole mennyt jo kuukausia sitten lääkäriin?

Samaa ihmettelin, kyllähän tälläset asiat kannattais hoitaa mahd. pian.
Mieheni tapauksessa oli ainakin hyvä että suht aikasessa vaiheessa asia huomattiin, ettei kerennyt leviämään sisäelimiin ym..
 
Lisätäkseni vielä, että mekin alkuun pelättiiin tosi paljon et kuin ne hoidot jaksaa.
Mut siihen oloon nähden mitä ennen hoitojen alottamista oli (aivan rapistunut kunto, muutama rappunen ja piti huilata, kauppakassien kanto ihan mahdotonta ym.) ne hoidot, ihan ensimmäinen, vei kaikki oireet mennessään. Sen jälkeen mun mies oli "normaali" jos näin voi sanoa. Sytostaatti hoitoja sai, kahden viikon välein. Hoitojen jälkeen päivä-kaksi meni sängyssä, muuten normaalisti pystyi asiat hoitamaan. Kesäkuussa sitten lääkäri antoi luvan mennä töihin, kun kunto niin hyvä, siitä eteenpäin aina marraskuun alkuun, jolloin hoidot loppui, oli mies töissä niin että hoitojen ajan vain huili pari päivää.

Mutta hoidot toki vaikuttaa jokaiseen ihmiseen erilailla..
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Miten susta on tullut noin pätevä lääketieteellisissä asioissa, kun noin varmana esiinnyt?

No mä olen lukenut paljon. Lue sinäkin, niin sinullekin aukeaa lääketieteen ihmemaailma :D

Ja ei, en minä ole masentunut. Mä seurailin. Että meneekö ne pois. Muuttaako ne muotoaan, mitä ne tekee. Mutta olisin voinut kyllä mennä jo muutama kuukausi sitten näytille - totta. Vaan totuus on se, että ei näissä tapahdu mitään NIIN merkittävää lyhkäsissä ajoissa. Johan ne ois käskenyt mut lääkäriin HETI, jos näin olisi - eikä muutaman viikon päästä, koska mä kerroin kyllä, että olen seuraillut tilannetta jo näin pitkään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja bellaa:
Mun mies on just parantunut tällä erää imusolmukesyövästä.
Sillä kaikki alkoi, itseasiassa pari päivää reilu vuos sitten, tai jo vuoden 2007 alussa rupes oireita ilmenemään.
Ensin runsasta yöhikoilua, sen seurauksena laihtumista, ja lämpöä piti kans jonkun kaks viikkoa.
Meni sitten kaupunginsairaalaan sen lämmön ja hikoilun takia, lääkäri totes et on vaan flunssaa, mut suostu (kun tarpeeks vängättiin) ottamaan verikokeet.
soittivat siitä sitten tunnin päästä et tule _heti_ tänne.
Me mentiin, tulehdusarvot todella koholla (ihmetteli miten käveli edes) ja siitä lähettiinkin sitten keskussairaalaan.
Siellä se raasu makas viikon saaden suonensisäistä antibioottia (muka) tulehduksen hoitoon.
Ei auttanu antibiootti, joten syntyi syöpäepäily. Siitä pari viikkoa ja otettiin korvapolilla koepala,
siitä taas pari viikkoa ja epäily muuttui todeksi..

Kerron mielelläni enemmän jos on jotain kysyttävää :) sori, hiukan sekavaa tekstiä.

Jäin miettimään, että huomasiko miehesi siis imusolmukkeissaan jotain outoa vai ei? Vai oliko ne ainoastaan nuo muut oireet, jotka hän huomasi itse?
 
Onko sulla muita oireita kuin nuo imusolmukkeet?

Miehelläni todettiin kaksi vuotta sitten imusolmukesyöpä, hodgkinin tauti. Hän löysi ekan patin kaulaltaan vasta diagnoosin jälkeen. Yöhikoilua oli ollut, senkin tajusi vasta diagnoosin jälkeen.

Merkittävin oire oli miehellä mieletön alaselkäkipu joka johtui pernan suurentumisesta ja siitä, että suurentuneet imusolmukkeet alaselässä painoi hermoja ja lihaksia. Pernassa oli siis kasvain.

Mutta älä kuitenkaan mitään hautajaisia järjestä. Ei se mikään kuolemantuomio silti ole. Ja imusolmukkeet voi olla suurentuneet tiäs mistä syistä joten älä heitä kirvestä kaivoon senkään puolesta. Ja ei tosiaan tapahdu tuossa ajassa vielä mitään tramaattista jonka olet nyt odotellut, joten ole huoleti vain. Mun miehellä oli diagnoosi jo, mutta silti piti vielä odotella tyyppiä koetuloksista ja lopullista varmuutta ja siinäkin kupeksivat itse sairaalassa vielä kuukauden.
 
Alkuperäinen kirjoittaja rv37:
Onko sulla muita oireita kuin nuo imusolmukkeet?

Miehelläni todettiin kaksi vuotta sitten imusolmukesyöpä, hodgkinin tauti. Hän löysi ekan patin kaulaltaan vasta diagnoosin jälkeen. Yöhikoilua oli ollut, senkin tajusi vasta diagnoosin jälkeen.

Merkittävin oire oli miehellä mieletön alaselkäkipu joka johtui pernan suurentumisesta ja siitä, että suurentuneet imusolmukkeet alaselässä painoi hermoja ja lihaksia. Pernassa oli siis kasvain.

Mutta älä kuitenkaan mitään hautajaisia järjestä. Ei se mikään kuolemantuomio silti ole. Ja imusolmukkeet voi olla suurentuneet tiäs mistä syistä joten älä heitä kirvestä kaivoon senkään puolesta. Ja ei tosiaan tapahdu tuossa ajassa vielä mitään tramaattista jonka olet nyt odotellut, joten ole huoleti vain. Mun miehellä oli diagnoosi jo, mutta silti piti vielä odotella tyyppiä koetuloksista ja lopullista varmuutta ja siinäkin kupeksivat itse sairaalassa vielä kuukauden.

Ei ole. Mutta eihän toi välttämättä menekään sisäelimiin, ne on kai aika yksilöllisiä. Mutta tosiaan, mulla on paino laskusuhdanteessa ja tota hikoilua...

Mä tiedän ettei tuo ole kuolemantuomi, 80-90% paranee. MUTTA mulle se on suunnilleen sitä, koska siitä menee niin huonoon jamaan. Hoidoista. Ei perkele.
Ja noi on olleet niin pitkään turvoksissa, ja sitten kun on rinnakkaisoireita... Ettäettä. Mulla oli myös n.vuosi sitten veressä kalkit koholla (en ehdi nyt just selittämään tarkemmin, mutta se on myös syövän merkkejä), mutta syytä ei alettu silloin ruotia, koska eivät olleet "niiiin pahasti kuitenkaan koholla" :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja FedWithGasoline:
Alkuperäinen kirjoittaja rv37:
Onko sulla muita oireita kuin nuo imusolmukkeet?

Miehelläni todettiin kaksi vuotta sitten imusolmukesyöpä, hodgkinin tauti. Hän löysi ekan patin kaulaltaan vasta diagnoosin jälkeen. Yöhikoilua oli ollut, senkin tajusi vasta diagnoosin jälkeen.

Merkittävin oire oli miehellä mieletön alaselkäkipu joka johtui pernan suurentumisesta ja siitä, että suurentuneet imusolmukkeet alaselässä painoi hermoja ja lihaksia. Pernassa oli siis kasvain.

Mutta älä kuitenkaan mitään hautajaisia järjestä. Ei se mikään kuolemantuomio silti ole. Ja imusolmukkeet voi olla suurentuneet tiäs mistä syistä joten älä heitä kirvestä kaivoon senkään puolesta. Ja ei tosiaan tapahdu tuossa ajassa vielä mitään tramaattista jonka olet nyt odotellut, joten ole huoleti vain. Mun miehellä oli diagnoosi jo, mutta silti piti vielä odotella tyyppiä koetuloksista ja lopullista varmuutta ja siinäkin kupeksivat itse sairaalassa vielä kuukauden.

Ei ole. Mutta eihän toi välttämättä menekään sisäelimiin, ne on kai aika yksilöllisiä. Mutta tosiaan, mulla on paino laskusuhdanteessa ja tota hikoilua...

Mä tiedän ettei tuo ole kuolemantuomi, 80-90% paranee. MUTTA mulle se on suunnilleen sitä, koska siitä menee niin huonoon jamaan. Hoidoista. Ei perkele.
Ja noi on olleet niin pitkään turvoksissa, ja sitten kun on rinnakkaisoireita... Ettäettä. Mulla oli myös n.vuosi sitten veressä kalkit koholla (en ehdi nyt just selittämään tarkemmin, mutta se on myös syövän merkkejä), mutta syytä ei alettu silloin ruotia, koska eivät olleet "niiiin pahasti kuitenkaan koholla" :whistle:

No tota munkin mies pelkäsi, että mihin kuntoon niistä hoidoista menee. Mutta hyvässä kunnossa pysyi. Pari päivää hoidon jälkeen aina makoili ja muuten oli ihan reerassa. Minä olin lasten kanssa hoitovapaalla ja vietettiin ihanaa kesää koko perheen kesken. Eniten miestäni harmitti se, että hoitojen aikana ei saanut urheilla ja on himourheilija siis. Töissäkin urheiluliikkeessä.

Ei noi sun oireet kyllä hyviltä kuullosta.... tai siis vahvasti ne väkisinkin pistää miettimään tuota imusolmukesyöpää, mutta sulla tuntuu olevan kuitenkin hyvä asenne. Pidä lippu korkealla.
 
Mun tädin miehellä oli imusolmukkeet turvoksissa, olleet jo pitkään ennenkuin sai aikaseks mennä lääkäriin. Syöpä olikin sitte jo siinä vaiheessa, ettei oikein mitään pystytty tekemään. :/

Toivottavasti ei ole sulla mitään vakavaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja rv37:
Alkuperäinen kirjoittaja FedWithGasoline:
Alkuperäinen kirjoittaja rv37:
Onko sulla muita oireita kuin nuo imusolmukkeet?

Miehelläni todettiin kaksi vuotta sitten imusolmukesyöpä, hodgkinin tauti. Hän löysi ekan patin kaulaltaan vasta diagnoosin jälkeen. Yöhikoilua oli ollut, senkin tajusi vasta diagnoosin jälkeen.

Merkittävin oire oli miehellä mieletön alaselkäkipu joka johtui pernan suurentumisesta ja siitä, että suurentuneet imusolmukkeet alaselässä painoi hermoja ja lihaksia. Pernassa oli siis kasvain.

Mutta älä kuitenkaan mitään hautajaisia järjestä. Ei se mikään kuolemantuomio silti ole. Ja imusolmukkeet voi olla suurentuneet tiäs mistä syistä joten älä heitä kirvestä kaivoon senkään puolesta. Ja ei tosiaan tapahdu tuossa ajassa vielä mitään tramaattista jonka olet nyt odotellut, joten ole huoleti vain. Mun miehellä oli diagnoosi jo, mutta silti piti vielä odotella tyyppiä koetuloksista ja lopullista varmuutta ja siinäkin kupeksivat itse sairaalassa vielä kuukauden.

Ei ole. Mutta eihän toi välttämättä menekään sisäelimiin, ne on kai aika yksilöllisiä. Mutta tosiaan, mulla on paino laskusuhdanteessa ja tota hikoilua...

Mä tiedän ettei tuo ole kuolemantuomi, 80-90% paranee. MUTTA mulle se on suunnilleen sitä, koska siitä menee niin huonoon jamaan. Hoidoista. Ei perkele.
Ja noi on olleet niin pitkään turvoksissa, ja sitten kun on rinnakkaisoireita... Ettäettä. Mulla oli myös n.vuosi sitten veressä kalkit koholla (en ehdi nyt just selittämään tarkemmin, mutta se on myös syövän merkkejä), mutta syytä ei alettu silloin ruotia, koska eivät olleet "niiiin pahasti kuitenkaan koholla" :whistle:

No tota munkin mies pelkäsi, että mihin kuntoon niistä hoidoista menee. Mutta hyvässä kunnossa pysyi. Pari päivää hoidon jälkeen aina makoili ja muuten oli ihan reerassa. Minä olin lasten kanssa hoitovapaalla ja vietettiin ihanaa kesää koko perheen kesken. Eniten miestäni harmitti se, että hoitojen aikana ei saanut urheilla ja on himourheilija siis. Töissäkin urheiluliikkeessä.

Ei noi sun oireet kyllä hyviltä kuullosta.... tai siis vahvasti ne väkisinkin pistää miettimään tuota imusolmukesyöpää, mutta sulla tuntuu olevan kuitenkin hyvä asenne. Pidä lippu korkealla.

No sitä minäkin. Ei voi urheilla. Ei voi touhuta lasten kanssa. Tulee opiskeluun taukoja. Tommoset mua eniten harmittaa.

Jos tulee tappotuomio, niin mä murehdin sitä sitten. Mutta vihannekseksi minä en ala - siihen musta ei kyllä ole.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotiäiti Narniasta:
Alkuperäinen kirjoittaja Accra:
kyllä mä menisin yksityiselle,mutta toivotaan parasta!

Mun miehen syöpäepäily tuli alunperin yksityisellä ja pistettiin samantien julkiselle missä homma todettiin ja hoidettiin.

Se siinä onkin. Jos mä menen yksityiselle, niin mä käyn silti labroissa julkisella, + polilla julkisella. Mitä se hyödyttää? :o Ja pari viikkoa sinne tai tänne ei tee tässä enää mitään - että semmosesta on ihan turha vouhottaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja FedWithGasoline:
Alkuperäinen kirjoittaja rv37:
Alkuperäinen kirjoittaja FedWithGasoline:
Alkuperäinen kirjoittaja rv37:
Onko sulla muita oireita kuin nuo imusolmukkeet?

Miehelläni todettiin kaksi vuotta sitten imusolmukesyöpä, hodgkinin tauti. Hän löysi ekan patin kaulaltaan vasta diagnoosin jälkeen. Yöhikoilua oli ollut, senkin tajusi vasta diagnoosin jälkeen.

Merkittävin oire oli miehellä mieletön alaselkäkipu joka johtui pernan suurentumisesta ja siitä, että suurentuneet imusolmukkeet alaselässä painoi hermoja ja lihaksia. Pernassa oli siis kasvain.

Mutta älä kuitenkaan mitään hautajaisia järjestä. Ei se mikään kuolemantuomio silti ole. Ja imusolmukkeet voi olla suurentuneet tiäs mistä syistä joten älä heitä kirvestä kaivoon senkään puolesta. Ja ei tosiaan tapahdu tuossa ajassa vielä mitään tramaattista jonka olet nyt odotellut, joten ole huoleti vain. Mun miehellä oli diagnoosi jo, mutta silti piti vielä odotella tyyppiä koetuloksista ja lopullista varmuutta ja siinäkin kupeksivat itse sairaalassa vielä kuukauden.

Ei ole. Mutta eihän toi välttämättä menekään sisäelimiin, ne on kai aika yksilöllisiä. Mutta tosiaan, mulla on paino laskusuhdanteessa ja tota hikoilua...

Mä tiedän ettei tuo ole kuolemantuomi, 80-90% paranee. MUTTA mulle se on suunnilleen sitä, koska siitä menee niin huonoon jamaan. Hoidoista. Ei perkele.
Ja noi on olleet niin pitkään turvoksissa, ja sitten kun on rinnakkaisoireita... Ettäettä. Mulla oli myös n.vuosi sitten veressä kalkit koholla (en ehdi nyt just selittämään tarkemmin, mutta se on myös syövän merkkejä), mutta syytä ei alettu silloin ruotia, koska eivät olleet "niiiin pahasti kuitenkaan koholla" :whistle:

No tota munkin mies pelkäsi, että mihin kuntoon niistä hoidoista menee. Mutta hyvässä kunnossa pysyi. Pari päivää hoidon jälkeen aina makoili ja muuten oli ihan reerassa. Minä olin lasten kanssa hoitovapaalla ja vietettiin ihanaa kesää koko perheen kesken. Eniten miestäni harmitti se, että hoitojen aikana ei saanut urheilla ja on himourheilija siis. Töissäkin urheiluliikkeessä.

Ei noi sun oireet kyllä hyviltä kuullosta.... tai siis vahvasti ne väkisinkin pistää miettimään tuota imusolmukesyöpää, mutta sulla tuntuu olevan kuitenkin hyvä asenne. Pidä lippu korkealla.

No sitä minäkin. Ei voi urheilla. Ei voi touhuta lasten kanssa. Tulee opiskeluun taukoja. Tommoset mua eniten harmittaa.

Jos tulee tappotuomio, niin mä murehdin sitä sitten. Mutta vihannekseksi minä en ala - siihen musta ei kyllä ole.

No siis mun mies jaksoi kyllä touhuta lasten kanssa ihan normaalisti ja lapset saikin paljon normaalia enemmän aikaa isän kanssa, koska tämä oli kotona.

Töissä olisi voinutkäydä, mutta ihan paperisodan vuoksi katsoi helpommaksi olla saikulla koko ajan kun se kerran oli mahdollista. Mutta jos olisi silloin opiskellut niin olisi varmasti jatkanut sitä, hyvin olisi ainakin jaksanut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja FedWithGasoline:
Alkuperäinen kirjoittaja Pikku-Siiri:
Sukulaisellani juuri todettiin vastaavista pateista imusolmukesyöpä.

Niin se kai usein menee.

Ei mene. Imusolmukkeiden turvotukselle on aika paljon muitakin syitä kuin syöpä.
Elimistössä voi olla tulehdustila ilman näkyviä oireitakin ja esimerkiksi allerginen oireilu saattaa turvottaa imusolmukkeet
 
Alkuperäinen kirjoittaja teeri:
Kyllä mä vähän ihmettelen ap:n asennetta, ettei ole paniikkia asian suhteen eikä mene yksityiselle jonne pääsee samana päivänä.
Tosi outoa.

Mä ihmettelen sitä, että sä moralisoit mun asenteestani jotain. Se pari viikkoa kun EI tee tilanteessa enää mitään merkillistä. Vai meinaatko, että jos tilanne olisi todella se, että pari viikkoa muodostuisi elämän ja kuoleman kysymykseksi, niin lääkäriaikaa olisi huoletta voitu siirtää parilla viikolla? :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja FedWithGasoline:
Alkuperäinen kirjoittaja Pikku-Siiri:
Sukulaisellani juuri todettiin vastaavista pateista imusolmukesyöpä.

Niin se kai usein menee.

Ei mene. Imusolmukkeiden turvotukselle on aika paljon muitakin syitä kuin syöpä.
Elimistössä voi olla tulehdustila ilman näkyviä oireitakin ja esimerkiksi allerginen oireilu saattaa turvottaa imusolmukkeet

Tulehdustila, joka olisi kestänyt 6kk, olisi jo antanut muitakin oireita. Mulla ei ole koskaan ollut mitään allergiaa, paitsi penisilliini. Ja kyllä mä syön hattuni, jos tämä jotain allergista on. Ymmärrät varmaan järjelläsi, että kuulostaa melko lailla mahdottomalta.
 
Mä en kyllä ymmärrä koko ketjun tarkoitusta!
Ap vastailee toisille ylimielisenä ja kaikkitietävänä. Mitä tulit tännä hakemaan, kun olet noin varma syövästä?
 

Yhteistyössä