Runo vauvansa menettäneelle

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"Vieras"

Vieras
Olisko jollain jotain tosi kaunista runoa uskovalle perheelle, joka menetti vauvansa heti synnytyksen jälkeen? Anna-Mari Kaskisella on kauniita, mutta en tässä mielentilassa löydä sellaista itse... Surullinen mieli...
 
Kun kaipaus ja ikävä
polttaa niin, että satuttaa,
kuuntele silloin sydäntäsi,
joka kertoo sinulle,
että se oli onnea ja iloa parhaimmillaan,
ja nyt muistot ovat kauneinta
mitä sinulla on.

(Marleena Ansio)


Itketkö sinäkin Jumala? Kun annat sataa taivaan kyyneleitä.
Miksi otit pois pienen lapsosen, luo taivaan enkelten?
Jäi vain tyhjä syli. Ikävä. Vielä tapaamme kaikki yhdessä.

(Sara Jeromaa)


Niin lähdit enkeli kultainen,
luo taivaan omien enkelten.
Ota syliisi Isä Taivainen,
nyt lapsemme pienoinen.


Syttyi tähdet ja tuli jo ilta
yli taivaan kaartui hohtava silta
jota pitkin valkoinen enkeli kulki
tarttui käteen ja pienet silmät sulki
aivan hiljaa enkeli kulkua johti
taivasten valtakuntaa kohti
kun lapsonen enkelin matkaan lähti
syttyi taivaalle uusi kirkas tähti
nyt joukossa tähtien taivaisten
loistat lapsemme enkeli kultainen
 
Tämmönen löyty, en tiä kenen on:

Rakkaus on väkevä, elämää suurempi
Toive on hento, ihmisen kokoinen
Tulit luoksemme -
Kohde rakkauden
Lähde unien
Hahmo pieni kuvan piirretyn
Sinä ensin tartuit Taivaan isän käteen sittenkin
Jäi meille -
Kyynel kirkkain
Halaus, hetken hiljaisuus
Jätämme hyvästin
Sinut syliin Jeesuksen
viereen enkelin
Kuulethan kaipauksen
Tahdomme kertoa sen
Olet meille rakkaus, elämää suurempi.
 
Ehkäpä voisit vain lähettää lohdutusrunon


Jos voisin henkäistä yhdenkään
itkeä yhdenkään kyyneleen puolestasi,
kärsiä edes hetken surua ja ikävää puolestasi,
mikä sinua auttaisi ja lohduttaisi,
niin sen tekisin!
Mutta sydämessäni olen ajatuksin luonasi ja pyydän sinulle apua, lohdutusta ja voimaa.
~Marleena Ansio
 
Jospa voisin sitoa
särkevän sydämesi haavoja.
Jospa voisin kantaa
edes hiukan suruasi.
Jospa voisin olla rinnallasi,
kun ystävää kaipaat.
Mutta tiedä,
että muistan sinua.
-Marleena Ansio-
 
Antaa kyynelten virrata,
antaa itkun tulla.
Antaa sydäntä pakottaa,
antaa ajatusten sattua.
Kun suru on kohdannut,
lamaannuttanut,
mykistänyt.
Kyyneleet pesevät,
itku hoitaa.
Sydän aina tuntee
ja ajatukset tekevät surutyötä.
Surutyö on hyvästijättöä
ja luopumista.
Luopumista siitä mitä
emme koskaan omistaneetkaan,
vaan saimme pitää
määräajan lahjana.
-Marleena Ansio-
 
Voi kuinka sitä voikaan olla pieni,
arka ja avuton juuri silloin kun sitä
oikein toivoisi olevansa rohkea ja turvallinen,
johon voisi nojata silloin,
kun ystävää on kohdannut
suuri suru ja järkytys.
Nyt ajatuksissani kiedon käteni ympärillesi,
puristan sinua pitkään toivoen samalla
että Luoja antaisi sinulle voimaa ja lohdutusta.
-Marleena Ansio-
 
Enkeli hiljaa vierellä kulki,
tarttui käteen silmät sulki,
syliinsä kietoi siivillään.
Kuiskasi hiljaa – lähdetään



Taivaan enkelten kyliin
sinut luotamme lähetettiin.
Pyhän Jumalan suureen syliin,
käsiin helliin ja rakastaviin.
 
[QUOTE="vieras";26064487]mulle oli tärkeä toi...mä taimi onn sun tarhassas...taivasta varten jo syntymästänsä luotu...googlaa niin saat oikeet sanat[/QUOTE]

Mä taimi olen sun tarhassas
ja taivasta varten luotu
sun armollisehen huomahas
jo syntymästäni suotu.
 

Yhteistyössä