~~ RD odottajat 2010-2011 ~~

Tuitura, aloitettin 8 yksiköllä ja nytkun olen saanut 3 yli 5.4 arvoa (kätilä sanoi että on nostettava jos menee 3 arvoa yli insuliininkin kanssa), joudun tänään jo pistämään 10 yksikköä.
Onko muilla insuliinilla olevilla kamala jano kokoajan ja kuivansuun tunne?

 

Onnea Liro hyvistä rakenneultran kuulumisista! Outoa kyllä, ettei suostunut katsomaan ja kommentoimaan rakenneultran yhteydessä sokereita. Jossain ollaan sitten byrokratian kangistamia.

Kilimanjaro: uskomatonta tuo sinun diabeteshoitajan käyttäytyminen. Ei se minunkaan terkkari tiennyt kuinka mittarin saa päälle, mutta kyllä se sentään kalibroinnin tärkeyden ymmärsi. Onneksi huomasit itse ennen kuin vedit liikaa johtopäätöksiä tuloksista.

Millä viikolla pikkutoive sinulla alkoi nuo paastot temppuilemaan? Minua niin vieläkin jännittää kuinka tässä käy. Toistaiseksi sokerit vielä pysyneet kurissa ruokavaliolla.

Mulla on alkanut oikea lonkka vaivaamaan. On sitä iskiastyyppistä kipua. Luin jostain, ettei kuitenkaan ole iskias vaan johtuu nivelten löystymisestä ja painopisteen muuttumisesta. Eilen oli hieman parempi, taisi auttaa pitkä lenkki noin 10 sentin "lumihangessa". Onko jollain muulla samanlaista vaivaa? Meillä kun on pari koiraa ja mies vuorotöissä pitäisi noi koirat pystyä lenkittämään loppuun asti. Toivottavasti vaiva ei kauheasti pahene. Jossain luki myös, että tukivyö saattaisi auttaa. Pitääpä kysyä neuvolasta lainaksi.

Vici 23+2

 

Miulla on ollut varmaan plussasta asti noi paastoarvot päin pyllyä, joskus rv 16 tehtiin se sokerirasituskoe ja siinähän taas kerran kiinni jäin.
Alkuun yritettiin tosiaan ruokavaliolla, mutta se ei sitten tuottanut tulosta ja nyt menee se insuliini 10yksikköä.Tuokin oli jännä juttu, kun sain ihan itse valita että otanko lääkityksen vai insuliinin ja kun en mikään piikkikammoinen ole, niin valitsin sitten tuon insuliinin.
Onko muille sanottu että kun aloitetaan insuliinin käyttö, niin todennäköisesti joutuu sitä sitten loppuelämän käyttämään...??

Pt ja Kaisla 32+0 POKS**:heart:

 

POKSAHTAMISEN KUNNIAKSI 32+0:heart:

 

Heips! Olen käynyt lueskelemassa teidän kuulumisia. Kolmas raskaus on menossa ja tälläkertaa arvelen sokerirasituksessa arvojen ylittyvän (kakkosessa sain pari raja-arvoa). Mietinkin vaan, että onko joukossanne Espoolaisia? Kaikilla tuntuu olevan mittarit kotona. Kakkosen odotuksessa, mulle sanottiin neuvolassa, ettei Espoossa anneta mittareita kotiin!! Yhestä arvon ylityksestä "pääsee" paastokontrolliin ja kahdesta osastoseurantaan. Onkohan edelleen näin?

Riksumi

 

Moikka Riksumi! Minä olen Espoosta ja kyllä mittarin saa kotio (vaikkakin juuri tuossa edellisellä sivulla urputin, etteivät osanneet äitipolilla paljoakaan sen käyttöä neuvoa).. Minulla oli sokerirasituksessa 2 arvoa (sekä 1h että 2h) yli. Alle viikossa lähetteestä kutsuttiin äitipolin diabeteshoitajalle. Puhelimessa pyysi pitämään ruokapäiväkirjaa ennen tapaamista. Sain siis mittarin ja käytiin ruokavaliota läpi.

Vici, mulla ei oo ollu ihan tollasta iskiastyyppistä kipua, mutta sauvakävelemisestä (ja ehkä runsaasta kävelemisestä yleensä) tulee pakarat tosi kipeeksi. Ihan hyvin voi zumbata ja käydä spinningissä, mutta kävelylenkin jälkeen, jos jää paikoilleen, niin ei meinaa enää liikkeelle päästä. Jotenkin kait jännitän pakaroita hassusti tai tasaan niillä etupainoista kroppaani.

Onnea pikkutoiveelle täysistä viikoista. Ompa mainio maha Täytyypä ehkä omastakin napata joku kuva.

 

Pakko käydä hehkuttamassa ultrakuulumisia. Kävin siis yksityisellä, kun mietitytti vauvan koko. Sokerit mulla ovat pysyneet ruokavaliolla kurissa. Ja ihan täytekakkua ja muffinssiakin vedin viikonloppuna ja arvot silti alle 7. Niin siis, lääkäri tuumasi, että ihan normikäyrillä menee vauvelin koko. Nyt 2160 g ja painoarvio laskettunapäivänä 3,5-3,6 kg. Eli ei pitäis mitään jättiläisvauvaa tulla. Huh.

Tsemppiä kaikille kanssasisarille! :heart: Nyt en ehdi kommentoimaan kummemmin.

Mandy ja pallero 33+3

 

Onnea Mandy mukavista ultrakuulumisista. Mahtavaa kuulla, että sokerit on pysyneet aisoissa.

pikkutoive: En ole kuullutkaan, että kenellekkään olisi sanottu, että rd:n aikanen insuliini jäisi todennäköiseti myös raskauden jälkeen. Kohonneesta riskistä sairastua kakkostyypin diabetekseen kyllä jaksetaan muistuttaa. Tosin tiedän yhden henkilön, jolle kakkostyypin disbetes on puhjennut heti.

Ja tervetuloa Riksumi, mikäli päätät liittyä joukkoomme hilpeään

 

Hei!

Kuten arvelin aiemmin, liityn rd-odottajien joukkoon. Perjantaisessa rasituksessa kaksi arvoa 0.1 yli (paasto ja 1 h) ja kotona tehdyssä vuorokausisokereiden seurannassa melkein kaikki ruokailujen jälkeiset arvot selvästi yli 8, yksi jopa yli 9. Diabeteshoitaja soittaa huomenna ja saanen häneltä sitten ajan KYSille. Onneksi ei tarvinnut mennä osastolle seurantaan vaan sen sai nyt tehdä kotona

Commander 27+5

 

Kiitos Kilimanjaro tiedosta. Mä ajattelin jo silloin parivuotta sitten, etten suostu uskomaan, et Espoo vois olla ihan takapajula näis jutuis.

Kiitos myös Vici*, ehkäpä liityn joukkoonne kun tästä alun pahoivoinnista (=syön mitä mieleen juolahtaa) suoriudun. Ruokavaliota ois tarkoitus noudattaa, vaikka ei mitään "tuloksia" vielä ole. Nyt syömiset on mitä sattuu ja tulee vain lisäahdistus, kun en pysy ohjeissa.

Riksumi 11+0

 

Tervehdys taasen!

Sanokaas nyt fiksummat että stressaanko suotta vai miten mun nyt tulisi toimia: eli paastoarvot karkaa, ne on 5.5-6.2 välissä lähes joka aamu, vaikka yritän illalla syödä mahdollisimman myöhään. Kahdesti oon jo soittanut omaan neuvolaan ja eilen soitin vielä sairaalalle, mutta aina sama vastaus, yritä syödä niin että saan paastot kuriin... Normaalin ruokailun jälkeiset arvot on ihan ok, ne ei heittele lainkaan. Iltapalan jälkeen (klo 21-22 syöty ) arvo on ollut tasaisesta 5.8-6.0, ja yöllä kun herään vessaan ja mittaan samalla arvon, se on noussut yli kuuden yleensä. Tämähän nyt kertoo ettei se paasto ainakaan voi tippua sinne alle 5.5 jos se yöllä kerran nousee.

Eilen mua alko ihan hulluna ahdistaa koko sokerit, kun tuntuu ettei sieltä neuvolasta tai muualta saa apuja ja kuitenkin koko ajan paasataan että arvojen tulee pysyä rajoissa. Eilinen menikin sitten itsesäälissä rypien että oon epäonnistunu koko hommassa ja varmaan saan perjantaina lääkäristä hulluna noottia kun en saa pidettyä niitä sokruja kurissa ja sikiö vähintään kuolee mun holtittomien sokereiden takia. V****ttaa suoraan sanottuna koko homma. Olisko teillä nyt vielä mulle jotain vinkkejä mitä kannattaisi yrittää?

Amos 27+2

 

Amos82, ainoa millä vähän pystyin tota aamupaastoo "korjaamaan" oli raejuusto iltapalalle ja sitten iltakävely. Mutta ainakin mun diabeteshoitaja sanoi että tota aamun paastoa ei juurikaan saa korjattua jollei se ala heti näyttää semmosia merkkejä. Ja mulle tuli käyttöön pitkäkestonen insuliiini iltaan jota sitten lopussa otin sen 26 yksikköä kun alko ekaa kertaa näyttämään hyvää lukua sokerit. Aika jännä ettei sun neuvola reagoi mitenkään asiaan koska täällä Treen seudulla ollaan tosi tarkkoja....

Keukeu ja tyttö 4vkoa

 

Tsemppiä Amos! Olen myös kuullut, että paastojen kanssa voi olla, ettei mikään auta. Ystävälläni oli samanlainen tilanne, eli ei auttanut ruokavalio. Ihan kaikkia jekkuja (kuten KeuKeun ehdottama raejuusto ja kävelylenkki) hän ei kyllä kokeillut. Ainakin täällä Espoossa ovat minusta hirmu hanakoita määräämään insuliinit, mikä on varmasti ihan hyväkin, jos ei ruokavalio auta. Inhottavaa, jos joutuu ressaamaan kovin. Jaksamista vain :hug:

Miten muuten paino on teillä muilla käyttäytynyt alkuraskaudessa ja ruokavalion kanssa? Itselle painoa tuli alkuraskaudesta lähtien paljon (näytti jo pahasti siltä, että saa olla tyytyväinen jos selviää +25 kilolla). Se olikin yksi syy miksi itse epäilin, että jotain nyt pielessä. ja ahdisti kyllä aika paljon.. Painoa kertyi ihan tasaisesti raskauden alusta lähtien n. 500g/viikko. Tokikaan en syönyt täydellisesti, mutta en mielestäni noin paljon pieleen.. :ashamed: No nyt on paino lähtenyt alaspäin, reilun kahden viikon ruokavalion noudattamisen jälkeen tippunut 2-3 kg. Tuntuu hurjalle (ihan kivalle, mutta hurjalle), koska edes tietoisella laihduttamisella en ole ikinä pystynyt samaan.. Diabeteshoitaja kyllä sanoi, ettei huolta, vauva ottaa minkä tarvitsee, joten mamma vain luopuu nyt omistaan. Tokihan tuo voi olla turvotuksen vähentymistäkin (tai ihan mitä vaan) Millaisia kokemuksia teillä muilla on? Voiko RD vaikuttaa tuohon painon kertymiseen alussa?

 

Amos tsemppiä :hug:. Kaikille ei vaan ruokavalio riitä ja silloin insuliinin pistäminen on sekä lapsen, että äidin etu. Sinua ei kukaan hauku, mutta voisit hieman haukkua terveydenhuoltohenkilökuntaa, kun eivät ole tukeneet ja neuvoneet sinua pyynnöistäsi huolimatta. Tämä rd on muutenkin niin hämmentävää ja epämääräistä. : /

Kilimanjaro, en tiedä vaikuttaako rd painon kehittymiseen raskausaikana, mutta ruokailujen säännöllistäminen, annoskokojen pienetäminen ja makean pois jättäminen on minulla ainakin vaikuttanut, vaikken mielestäni ole mitään erikoisesti muuttanut (paitsi makeat pois). Ehkä se muutos tulee jotenkin alitajuisesti. Mulla oli ekassa neuvolassa paino +2 kg siitä mitä normaalisti on. Veikkaan että ne oli kesälomakiloja tai turvotusta, kun oli karmean huono olo ja kova helle tuona ekana neuvola kertana. RD todetiin vain pari viikkoa ekan neuvolan jälkeen ja siitä eteenpäin painoni neuvolassa on parhaimmillaan ollut -4 kg ekan neuvolakerran painosta. Tällä hetkellä olen normaalipainossani, eli -2 kg ekan neuvolan punnituksesta. Pysyskin näin koko raskausajan =) Tuskin kukaan siitä vaiva näkisi, kun en mikään riisitautinen ole

Vici 23+5

 

Ja tervetuloa Commander77 :wave: Paljastappa laskettu päiväsi, niin lisään sinut listaan.

 

Hei kaikille!

Olen nyt lukenut koko ketjun läpi ja oppinut jälleen paljon uutta. Kiitos teille siitä!
Odotan ensimmäistä, laskettuaika olisi 5.1.11, mutta en usko tämän menevän sinne saakka. Yläkäyrillä ollaan menty koko ajan, mutta narahdin vasta toisessa sokerirasituksessa. Pari viikkoa sitten olin Taysissa ja sain jatkaa vielä ilman insuliinia. Lääkäri kuitenkin kirjoitti sikiön olevan selvästi makrosominen, mikä ei tuntunut kovin kivalta. Lähetin sinne mittaustuloksia keskiviikkona, seuraava kontrolli on sovittu 30.11., mutta taitavat kutsua jo ensi viikolla koska paastoarvot ovat jatkuvasti 5,6. Ovat toki joskus 5,3, mutta liian usein rajan yli.
Pitää syödä vielä myöhemmin ja kenties haukata vähän yöpalaa.
Mitkään muut arvot eivät ole missään vaiheessa nousseet lainkaan. Käykö teillä muilla niin, että työaamuina arvo on korkeampi kuin vapaapäivän aamuna? Mulla on nimittäin viikonloppuisin yleensä arvo ihan hyvä, mutta johtuuko se siitä, että mittaan sen hieman myöhemmin?

Ökkis ja Mönkiäinen 33+1

 

:wave: Tervetuloa Ökkis!

Mulla heittellee nuo paastoarvot kanssa. Yhtenä aamuna saattaa olla 4,7 ja seuraavana 5,4 (toistaiseksi vielä rajoissa juuri ja juuri). En kertakaikkiaan ole osannut löytää syytä poukkoilulle. Mielestäni en ole edes kovin erilaisesti syöpötellyt tai paastoissa ei ole ollut valtavia eroja. Noi paastot on kyllä kaikista ihmeellisin asia tässä vaivassa...

 

Liittyisinpä minäkin tähän ketjuun :wave: . Ikää 31 vuotta, kolmatta odotellaan viimeisellä kolmanneksella jo, eli raskausviikkoja 32+1 tänään ja laskettu aika 13.1.2011. Mulla ongelmia kanssa vain aamun paastoon kanssa, vaihtelee tuosta 4,8- 5,6 välillä kanssa, ja ainakin pitkät välit nostaa, mutta en minäkään varsinaisesti ole saanut kiinni jotain tiettyä syytä. Hiilaripitoinen iltapalakaan ei tunnu niitä nostavan vaan joku muu Eli samoja asioita kun Vici täällä pähkälein . No, ensi keskiviikkona on ensimmäinen käynti Jorvin äpkl:lle asian tiimoilta, teen vielä kolmannen vuorokausiseurannan ennen sitä.. Katsellaan mitä sanovat!

Painoa on ennestään ihan valtavasti, mutta odotuksen aikana ei vielä ole tullut yhtään kiloa (vrt. ensimmäinen ja nyt viimeisin neuvolakäynti), josta olen tosi ylpeä. Herkkuja olen kyllä syönyt, mutta ilmeisesti kohtuudella, ja ruokien annoskoot on kyllä pienentyneet. En varsinaisesti ole muuten vielä noudattanut tuota raskausdiabeetikon ruokavaliota, kun on tosiaan tuo paino pysynyt noin hyvin. Katsotaan mitä siitäkin nyt sanovat tuolla sitten.

Ja vielä taustoista sen verran, että olen itse labrassa töissä, joten kaikki labra-arvoihin liittyvät on mulle aika tuttua kauraa, mutta tää on ensimmäinen raskaus, jossa mulla on ongelmia noiden sokereiden kanssa. Ja nää ongelmat alkoivat vasta rv 28 jälkeen, että voipi olla, että on edellisissä jääneet huomaamatt, kun musta kävin sokerirasituksessa jo aikaisemmin, joskus rv 25-26 tienoilla. Isohkoja lapsia ovat nuo kaksi edellistä olleet ( 4050 g 54 cm ja 4170 g 52 cm) että saa nähdä millainen on tällä kertaa tulossa. Keskiviikkonahan sitä saa sitten jonkinlaista arviota.

Toivottavasti mukaan mahtuu vielä!

 

Moikka kaikille!

Täällä onkin paljon uusia, itse kävin täällä kesällä kirjoittelemassa kun samassa tilanteessa kärvistelin. Vieläkin tulee aina välillä tultua lukemaan keskustelua vanhasta tottumuksesta

Tulin kommentoimaan paria juttua. Eli Riksumi, Espoossa saa mittarin kotiin ihan omaksi

Paastosokerista Mulla ongelmana oli myös paastosokerit, jotka oli noin joka toinen- joka kolmas aamu koholla. Muut arvot ok, tosin aamulla tunnin sokerit saattoi mennä lähelle rajaa. Diabeteshoitaja antoi neuvoksi tarkistaa vielä aamupalan sokerit, ja pienensin aamupalaa (yksi runsaskuituinen leipä ja tee). Sen jälkeen mun paastoarvot parani selväst, ylitykset väheni. En tiedä johtuiko siitä vai kesäloman alkamisesta, mutta tolla pienellä aamupalalla jatkoin ja paastot pysyi aika hyvin kurissa loppuun asti. Iltaruualla en huomannut juuri olevan merkitystä mun paastoarvoon. Mutta näistä nyt ota selvää...

Tsemppiä kaikille sokerien kanssa painiville

Tessu ja Poju kohta 4kk (mihin tää aika menee...)

 

Tein viime yönä ihmiskokeen itselläni: laitoin vessaan valmiiksi lautaselle pilkottua kurkkua ja tomaattia sekä vähän paistettua kanaa. Söin pari kurkun palaa puolilta öin ja tyhjensin koko lautsen kolmelta. Taka-ajatuksena siis oli lyhentää paastoa. Ei auttanut pätkän vertaa, vaan aamulla kuudelta sokeri oli 5,8!!!:headwall: Ja olen muutenkin varsin tiukkaa dieettiä pitänyt hiilareitten suhteen, broileria alkaa tulla korvistakin...
Mulla alkaa kyllä jo usko loppua ja tulee sellainen luovuttamisen halu, että antaakaa sitten ne insuliinit niin saan lopettaa tän stressaamisen aamusokereista. Ja kuitenkin ajatus itsensä pistämisestä kauhistuttaa hirmuisesti, samoin se, mitä insuliinista seuraa sitten synnytyksen jälkeen vauvalle.
Ens yönä testaan vielä sen, että pidennän paastoa. Yrittänyttä ei laiteta, ja kun huomenna on lauanta, on hyvät mahdollisuudet saada se paastokin tippumaan taas rajoihin.

Kilimanjaro kyseli tuosta painon kehityksestä. Mullakin on lähtöpainoa ollut jo n. 15 kiloa liikaa (mistä sain kyllä neuvolassa kuulla), mutta lisää on tullut kuitenkin "vain" 10 kiloa. Ja nyt kun olen ollut tällä tiukalla dieetillä kolmisen viikkoa, ei oma painoni ole kotivaa'an mukaan noussut yhtään.
Odotan siis ihan mielenkiinnolla seuraavaa Taysia, että onko tämä kärvistely vaikuttanut mitenkään vauvan kasvuun.

Rd:n vierestä, mutta kysynpä nyt kuitenkin, että onko teillä muilla lonkka- ja nivuskipuja? Mun oli helppo toteuttaa tuo yösyöminen, koska en pysty olemaan sängyssä kahta tuntia pitempään kerralla, lonkat huutaa Hoosiannaa niin kovaa. Vaikka kyllä se kanan järsiminen pimeässä vessassa keskellä yötä tuntui himppasen oudolta...

Jaaha, nyt syömään perunatonta kasvissosekeittoa ja sitten koirien kanssa lenkille. Äitiysloma alkaa tasan viikon kuluttua, jeeeee!!!

Ökkis ja Mönkiäinen 33+2

 

Vici: 12.7. olisi LA, tosin leikkaus on edessä joskus helmikuun alussa

Mulla on ihan hirveitä motivoitumisvaikeuksia sokereiden mittailuun ja ruokavalion korjaamiseen... Olen ollut tosi väsynyt, eikä vaan jaksa. Joka ilta ajattelen, että huomenna sitten. Oikein hävettää, kun pitäisi nyt jaksaa. Ja kun tasan tietää, että kun vaan ottaisi itseään niskasta kiinni, niin vauva voisi paremmin ja itse voisi paremmin, mutta kun ei vaan jaksa, niin ei vaan jaksa.

 

Täällä taas!
Pelästyin ihan hirveästi, kun Taysista oli tullut kirje. Ajattelin että nyt ne kutsuvat insuliinia hakemaan, mutta siellä olikin käsky mitata vielä viikko ja lähettää sitten taas tuloksia heille. Eli ensi keskiviikkoon taas mittailen ja sitten mulla onkin sen seuraavan viikon tiistaina äitiyspolille aika, joten tuskin ne enää sitä aikaistavat. Jatkan siis löysässä hirressä roikkumista.

Koitan tänä iltana raejuustoa iltapalaksi, muuten en enää tiedä mitä tekisin! Ja nyt olen syönyt iltaruoan jo kasin aikaan, joten katsotaan mitä pitempi paasto tekee arvoille. Diabeteskätilö sanoi viime käynnillä, että elimistö alkaa aina itse korjaamaan sitä maksan virhearviota, jonka takia se alkaa yöllä tuottamaan sokeria. Joten jos paasto on riittävän pitkä, mittaustulos on sitten alhaisempi tällä logiikalla.
Tai sitten ei. Musta tuntuu, että nää paastoarvot on ihan henkimaailman juttuja.
Olen jo ressannut tästä niin paljon, että oikeastaan kaikki ruoka on lakannut maistumasta, tai sitten mulle on tulossa pahoinvointi takaisin loppuraskauden ajaksi. Great.

Hyvää yötä kaikille, toivottavasti aamun sokerit ovat kaikilla rajoissa!

Ökkis

 

Huomenta!

Kiitos kaikille tuesta, vertaistuki on ainakin minulle ihan todella tärkeää. Nyt oon saanut paastoarvot taasen kuriin, ainakin toistaiseksi, raejuusto-herne-kinkku- sekoituksella jota syön iltasilla 22 jälkeen. Ja eilen käytiin lääkärissä, painoarvio oli 1260g, eli ihan hyvin kasvaa eikä vauva ollut makrosominen lääkärin mukaan, joten suurin huoli ja hätä väistyi. Nää sokruhommat on kyllä kummallisia, mulla ei arvoja nosta oikeestaan muut kuin leipä. Pastaa, riisiä ja perunaa pystyy syömään normaalisti ruualla ja herkkujakin voi ihan kohtuudella syödä. Maidon juontia oon vähentänyt, se tuntuu kanssa nostavan sokruja mutta sitten taas viilit, piimät ja rahkat ei.

Amos 27+5

 

Vici: otetaanpa uusiksi. LA siis 17.2. Mitähän sormet ajatteli ton edellisen viestin kohdalla...

 

Moikka. Eilen tuli taas täysiä viikkoja: 30! Viimenen kymppi siis alussa!

Tsemppiä Ökkis ja Tessu 77 paastoarvojen kanssa! Jotenkin tuntuu aika henkimaailman jutuilta :O Lähetin perjantaina tuloksia diabeteshoitajalle. Olen edelleen ollut aika ehdoton ja mitannut paljon, eikä ylityksiä siten ollutkaan. Hoitaja kuitenkin käski jatkaa mittailuja vähintään 3-4 aamuna viikossa paastojen osalta ja muutamana päivänä kaikkien ruokien osalta. Saattaa kuulemma sokerien sieto vielä muuttua raskauden edetessä. Mielenkiinnolla siis seuraan kaikkien "ihmiskokeita", saattaa olla vielä itselläkin edessä. Nyt olen lähinnä testaillut uskaltaako yhtään herkutella. Perjantaina leffassa entisen irtokarkkisetin tilalta sokerittomia karkkeja, hyvälle nekin maistui, eikä sokeri noussut yli rajojen. Eilen sitten synttäreillä vähän täyttäriä ja daim-kakkua. Ilman ylityksiä selvittiin niistäkin

Ihanaa, kun on tullut talvi! Hiihtämään tekisi mieli, mutta tällä hetkellä tuntuu, että kävely on kaikkein hankalin liikuntamuoto. Olen käynyt vielä spinningissä ja zumbassa, molemmat onnistuu kyllä, mutta kävely tosiaan kipeyttää pakarat, nivuset ja yläreidetkin.. Jos kävelee paljon ja sen jälkeen jää paikalleen, niin liikkeelle ei meinaa päästä. Hiihdossa tarvinnee noita pakaroiden ja nivusien lihaksia, joten voinee olla, että tämän talven hihhdot hiihdellään vasta keväthangilla.

Mukvaa sunnuntaita kaikille!