Raaskinko palata töihin?!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja niisku
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

niisku

Jäsen
11.08.2004
179
0
16
Poitsu täyttää joulukuussa 2v. Mies patistelee syksyllä (syyskuu) töihin ja sen olen jo ilmoittanut töihinkin, päiväkotipaikkahakemus on jo lähetetty, mutta...

Probleema on se, että mielialani töihinpaluusta vaihtelevat lähes päivittäin. Toisinaan tuntuu, että kivahan se olisi palata duunikavereiden luo, pukeutua aamuisin ja asioida aikuisten ihmisten kanssa päivät. Kun poika alkaa kuitenkin olla jo aika vilkas ja tarvitsee liikuntaa: sitä pitäisi koko syksy ja talvi sitten jaksaa pitää yllä kunnon aikataulua päiväulkoiluineen jne.

Mutta toisaalta kun katson pikku pulloposkeani, niin MITEN IHMEESSÄ RAASKIN LAITTAA HÄNET VIERAIDEN HOIVIIN KOKO PÄIVÄKSI? :(

Mitä ihmettä teen siellä toimistolla "papereita pyörittämässä"? Olisi edes työ, mitä tekisin intohimoisesti ja josta saisin henkistä tyydytystä, mutta kun ei!

Taloudellisesti voisin saada homman järjestymään, jos siis oikein kauheasti haluaisin jäädä kotiin. Mutta kun en vaan tiedä!!

No, eihän kukaan päätöstä voi puolestani tehdä.. mutta onko kohtalotovereita päättämättömyydessäni?
 
Samoja asioita minäkin mielessäni pyörittelen ja olen tullut siihen tulokseen, että jään kotiin kunnes kuopus täyttää 3 vuotta. Perusteena ihan vaan se, että töissä saan olla eläkepäiviini asti, mutta lapset on pieniä vaan kerran! Olen kuullut miljoonan ihmisen valittavan sitä, että oli huono päätös mennä töihin kun lapset oli pieniä, mutta en kenenkään ole kuullut valittavan sitä, että oli kotona.
 
Minäkin paljon pohdiskellut samaa kysymystä ja tullut siihen tulokseen etten raski mussukaani muille viedä! =) Taloudellisesti meillä ei siihen kunnolla mahdollisuuksia, koska mies käy koulua, eikä kukaan ole töissä, mutta haluan itse nähdä kuinka lapseni kehittyy y m s. Itsekin olen monesti huokaillut että olisipa kiva mennä töihin.. Aika hankala kysymys loppujen lopuksi. Nytki vielä mietin kun tätä kirjoitan.. Toisaalta kiehtoisi esimerkiksi se sosiaalisuus jota saa kokea työelämässä. Olis enemmän kontakteja ihmisiin. Toisaalta haluan olla lapselleni kotiäiti. Vaikeita kysymyksiä, tuskin oikeaa vastausta on. Heitä noppaa! B)
 
Minä olen samaa miettinyt. Töistä anottiin kovin palaamaan ja lupauduin palaamaan syyskuun alusta. Mutta teen vain 6 tuntista päivää eli vapaata on enemmän ja pojan ei tarvitse olla kauaa hoidossa, kun mieskin tekee 2-vuorotyötä.
 
Samaa mieltä kuin ensimmäinen vieras...eli harva sitä vanhempana voivottelee kun oli lasten kanssa kotona, töitä kuitenkin ehtii tehdä hyvällä säkällä 40 vuotta joista muutama hassu vuosi on lapset pieniä. Juuri näin olen kuullut, että vanhempana sitä harmittelee miksi oli niin kiire töihin. Itse aion olla kotona vaikka tiukkaa tekisi, sillä en ole niin uraihminen että haikailisin töihin kun toinen vaihtoehto on olla lasten kanssa. Mutta jokainen taplaa tavallaan, kaikki eivät sovi kotiäideiksi. Pääasia, että itsellä (ja lapsilla) on hyvä mieli päätöksestä. :)
 
Minä menin töihin, kun muksu oli 10kk. Onneksi on anoppi hoitajana . =) Taloudellisista syistä oli pakko mennä töihin, muutenhan sitä luonnollisesti olisi kotona lapsia hoitamassa. Onneksi minulla ja miehellä on molemmilla 3-vuorotyö, ja olemmekin lähes aina eri vuoroissa, joten ei tarvitse tytön olla kuin muutama tunti viikossa hoidossa. Itse teen viikonloput ja pyhät töitä aina kun mahdollista, jolloin saan viikolla vapaata, ja mies voi hoitaa viikonloppuisin. Miehen kanssa ei kyllä ehditä paljon näkemään, mutta eipähän tarvitse riidellä =)
 
Samanlainen tilanne meillä. En mene töihin vaan vasta vuoden päästä.
Lapsi tärkeämpi.

Voit muuttaa mieltäsi. Kesäkuussa ehdit vielä tehdä hakemuksen hoitovapaasta työpaikalle. Tee päätös ja ole tyytyväinen päätökseesi.
 
Tyttö oli himppua vaille 9kk kun äitiysloma loppui ja palasin työelämään, minua odotti uusi työ, vakituinen paikka vihdoin ja viimein. Olen ollut päätökseen tyytyväinen. Ekat 2kk lapsi jäi itkemään/kitisemään mutta nykyään on tosi reipas jne. Ja tuntuu että hurjan fiksukin.

Olen yhtä lailla äiti lapselleni edelleen vaikka hän on 7h/päivä hoidossa. Millainen hoitoaika lapsellesi tulisi? Meillä on järjestetty niin että minä vien 8 ja mies hakee 15. Suunnitteilla on toinen lapsi (tämä esikoinen 1v9kk), toisen kohdalla ajattelin jäädä hoitovapaalle edes pariksi kuukaudeksi että lapsi osaisi edes kävellä hoitoon mennessä, esikoinen oli oppinut juuri ryömimään hoitoon mennessään. Taloudelliset syyt painoivat vaakakupissa esikoisen kohdalla.

Kyllä mä rohkaisen ihan sua työelämään palaamisella. Tai sitte teet kaikki lapset putkeen ja vasta sitten palaat työelämään. 2v on kuitenkin jo aika iso lapsi ja pärjää kyllä ilman äitiä/isää hoitopäivän. Viikonloput, illat ja aamun on olemassa. Tyttömme vaikuttaa tosi tasapainoiselta ja onnelliselta.
 
Minä palasin töihin, kun lapsi oli karvaa vaille 1,5v. Alku oli hoidossa vaikeaa, sairastelua ja molemminpuolista ikävää. Kun alkuhankaluuden oli ensimmäisen kuukauden aikana voitettu, on arki ollut ihanaa. Lapsi nauttii hoidossa (pieni alle 30 lapsen päiväkoti) olemisesta ja on kotiin tullessaan hyväntuulinen ja pirteä. Hän oppii asioita todella hurjaa vauhtia ja jaksaa kotona esitellä uusia taitojaan. Hän raksataa meidän kehujamme, joita emme tietenkään säästele, kun uusia oppimiaan asioita esittelee. Viikonloput ovat mukavia, kitinät puuttuu ja yhteinen aika mutkatonta ja sujuvaa.
Oma pää on selvä, kun sitä joutuu töissä ihan oikeasti käyttämäänkin. Myös itsetunto on noussut äititysloman jälkeen kattoon antiseltä polven korkeudelta. Suosittelen töihinpaluuta sydämellisesti. Olen jälleen kokonainen ihminen, jolla on muutakin elämää kuin toisen ehdoilla oleminen. Ja olen tavattoman ylpeä ja onnellinen hyväntuulisesta ja iloisesta lapsestani.
 
samaa varmaan miettii useimmat äidit.itse olen päättänyt mennä töihin 2007 tammikuussa mutta silti kalvaa ajatus että raaskiiko viedä hoitoon vaikka tyttö sitten jo liki 2.ratkaisuhan olis että tekis toisen lapsen mutta ei niitä lapsia siksi voi tehdä että saa olla kotona....
 
Itse olen menossa syksyllä puolikkaalle eli n. 4h päivää teen. Tuntuu tosi hyvältä varsinkin kun isi ja isovanhemmat pystyvät hoitamaan lasta aamupäivät jolloin olen töissä. Lisäksi olen semmoisessa ammatissa että pystyn "keikkailemaan", joten viikonloppuisin olen aina kerran kuussa tällaisissa keikkatöissä. Tulot pysyy ihan hyvänä ja lapsen ei tarvitse mennä vielä hoitoon. lapsi on sitten 1.5v kun aloitan ton puolikkaan.
 

Yhteistyössä