Puhuttaisko uskosta?

siis yksi ihminen kerrallaan voi hurskastella ja sulkea silmänsä todellisuudelta koska itsellä on hyvä olla? tiedätkös, minullakin on hyvä olla ihan ilman Jeesusta mutta tiedostan täysin mitä maailmalla tapahtuu

Huh, minä en tiedosta ainakaan, enkä jaksaisikaan.

 

[QUOTE="Uskis";26763584]Tuo susijuttu on ihan totta. Tai sitä joskus miettii että kuinka paljon vastuuta on vaikkapa muita tappavalla lapsisotilaalla, joka on lapsuudessaan aivopesty jossain äijäporukassa ja jolla ei ole mitään tietoa moraalista tai hyvyydestä, joka ei edes tiedä mitä on rakkaus? Mutta ehkä sellaisiin just pätee se "jolle paljon on (tietoa) annettu, siltä paljon vaaditaan", eli ehkei Jumala heiltä vaadi niin paljon kuin tavallisen lapsuuden kokeneelta normikansalaiselta. Toki, pelastusta se sotilaskin tarvitsee, ja muutenkin jo ihan poispääsyä niistä väkivaltakuvioista.[/QUOTE]

Ei tarvi edes mennä lapsisotilaisiin. Suomenkin sisällä ihmiset kasvavat hyvin erilaisissa perheissä. Toisissa uskonto on luonnollinen ja tärkeä osa elämää ja arkea, toisissa perheissä uskonto ei kuulu elämään lainkaan. Koska tällaiset asiat usein jossakin määrin siirtyvät sukupolvelta toiselle, eikö se aseta ihmiset taivaspaikan saamisen suhteen eri asemaan? Onkohan siis sekin lieventävä asianhaara, että on kasvanut uskonnottomassa lapsuuskodissa?

 

[QUOTE="ohikulkija";26766035]Ei tarvi edes mennä lapsisotilaisiin. Suomenkin sisällä ihmiset kasvavat hyvin erilaisissa perheissä. Toisissa uskonto on luonnollinen ja tärkeä osa elämää ja arkea, toisissa perheissä uskonto ei kuulu elämään lainkaan. Koska tällaiset asiat usein jossakin määrin siirtyvät sukupolvelta toiselle, eikö se aseta ihmiset taivaspaikan saamisen suhteen eri asemaan? Onkohan siis sekin lieventävä asianhaara, että on kasvanut uskonnottomassa lapsuuskodissa?[/QUOTE]

Vaikka perheitä onkin erilaisia ja toiset lapset "altistuvat" uskolle enemmän, kuin toiset, toisen ihmisen, esim vanhempien uskolla ei pelastuta. Jeesus on sama kaikille ja Hän on lahja. Nyt tämä keskustelu on pyörähtänyt jotenkin aivan nurinpäin. Vain uskomalla henkilökohtaisesti ja syntymällä uudesti, voi pelastua. Muuta tietä taivaaseen ei ole. Kun sä olet kuullut Jeesuksesta ja Hänet hylännyt, ei ole mitään lieventäviä asianhaaroja, sorry.

 

Täällä on ollut keskustelua siitä, kuka sinne taivaaseen sitten pääsee. Minun näkemyksen mukaan Jumalaa ei kiinnosta varsinaisesti oletko hellari, vapaakirkollinen, katolinen vai yksin vaikka salaa uskova.. Taivaaseen voi päästä monenlaisesta lähtökohdasta, mutta taivaassa olevia lienee yhdistää aito usko Jeesukseen. En usko, että Jumalan tarkoitus varsinaisesti oli, että riitelisimme maailmassa toisten uskovien kanssa pienistä oppieroista, vaan keskittyisimme siihen mihin meidät on luotu, eli luomaan suhdettamme taivaalliseen Isään. Itsekin olin ennen aika kiinnostunut kaikenlaisista pienistä vivahde-eroista, mutten tänä päivänä ole kiinnostunut tappelemaan kastekäsityksistä jne.

Joku huolestui siitä, että jotkut altistuu enemmän uskolle kuin muut. Tiedän kokemuksesta, että näin on. Onneksi uskallan sanoa, että Jumala on tosiaan niin kaikkivoipa, että jopa paatunein ateisti voi tulla uskoon. Ja onneksi, hän on luvannut kutsua meitä jokaista useamman kerran elämän aikana. Ollaan avoimina erilaisille tavoille Jumalan puhetta elämässämme. Eikö teillä ole koskaan ollut erikoiselta tuntuvia tilanteita, joihin on liittynyt uskonasiat..minulla monestikin.

 

uskonto=skitsofrenia

 

Toi kannattaa lunee toi linkki kuinka tullaan uskoon; http://koti.phnet.fi/petripaavola/uskoJumalaan.html


Sitte toikin kannatta lukea mitä koraani sanoo Israelin maasta; http://koti.phnet.fi/petripaavola/koraaninjaRaamatunerilaisetopit5.html

 

[QUOTE="ohikulkija";26765893]Minun kokemukseni tuosta väittelystä ja sen seurauksista ovat melkoisen erilaiset kuin sinulla, vaikka ihan evluteista ollut kysymys. Ehkä mulla on sitten kiivaita tuttavia ja kavereita

Vaikka olen uskonnoton, minulle uskontojen miettiminen ei ole lainkaan vierasta, epämukavaa eikä pelottavaa. En vaan ymmärrä sitä, että jos olen kantani kertonut ja osoittanut olevani elämääni tällaisenaan varsin tyytyväinen, joku silti kokee jatkuvasti tarpeelliseksi käännyttämiseni. Uskonnosta voidaan toki keskustella aina kun molempia osapuolia huvittaa, mutta ärsyttää, että minun elämäntapaani ei hyväksytä, vaan ollaan olevinaan jotenkin sen yläpuolella. Olen täysin tyytyväinen näin, en kaipaa uskontoa elämääni, enkä koe ystävieni elämäntapaa yhtään omaani paremmaksi.

Kyse ei ole traumojen saamisesta (niitä en ole saanut), vaan toisten huomioonottamisesta.[/QUOTE]

Koita ymmärtää niitä ystäviäsi. Heillä voi olla hätä sinusta ja haluaisivat että sinäkin pelastuisit, plus että uskossa eläminen nyt on vaan niin ihanaa että on vaikeaa itselläkin pitää turpansa kiinni.

Monesti kun joku rikkinäisestä taustasta tuleva ihminen tulee uskoon, niin hänellä se evankeliointi on hyvin...reipasta ja hyökkäävää. Been there, done that.
Ääriesimerkkinä tulee mieleen Sana-lehdessä ollut erään suomalaisen, vankilassa uskoontulleen vangin todistus: vankilassa kun oli raamattupiiri, niin kun tuli erimielisyyttä jostakin raamatunkohdasta niin ne uskoontulleet vangit pistivät käsirysyn päälle. Että semmoinen raamattupiiri, mahtoi Jumala pudistella vähän päätään. Ajan myötä tulee ehkä niillekin miehille pehmeämpiä sävyjä, kun Jumala hoitaa heitä eri elämän alueilla.

 

Uskonto, on se mihin tahansa uskomista, on pelkkää silmien sulkemista ja tosiasioiden kieltämistä. Sen varjolla voi tehdä vaikka mitä ja silti pelastuu. Mietitääs vaikka katolilaisia. Tee mitä teet mutta kun käyt synninpäästössä ja luet muutaman Ave Marian, voit jatkaa tekosiasi ihan hyvällä omallatunnolla kunhan muistat ripittäytyä säännöllisesti

??? sanoo tuolla aikaisemmin, että keskustelu on pyörähtänyt aivan nurinpäin. Millä perusteella? Otsikko kuuluu "keskustellaanko uskosta". Täällä on vain tullut toisenlaisia mielipiteitä esille, jotkut uskovat ettei Jumalaa ole mutta se tuntuu olevan väärin ja tuomittavaa. Uskonvapauteen kuuluu myös se ettei usko mihinkään taruolentoihin, meillä on kaikilla vapaus valita. Olisit aloittanut ketjun sanoilla "keskustellaan kristinuskosta" tai muuten tehnyt selväksi, että ainoastaan jumalaan uskovat saavat sanaisen arkkunsa avata

 

[QUOTE="Uskis";26762217]Tuo on ihan mielenkiintoinen asia pohdittavaksi. Jotenkin jotkut ihmiset on herkempiä uskonnollisille asioille, ja usein löytävät itsensä jostain new agen mitä moninaisimmista muodoista - tosin he voivat sitten herkästi tulla uskoonkin. Olikohan jossain niin, että on jopa uskonnollisuusgeeni löydetty (tai joku aivojen lohko on toisilla voimakkaampi), eli joillakin se taipumus uskonnollisuuteen on vahvempaa kuin muilla. No, pelastumisen mahdollisuuteen se ei vaikuta, on monia sellaisia ihmisiä tullut uskoon joita uskonnolliset asiat ei olisi voineet aikaisemmin vähempää kiinnostaa, ns. tässä-ja-nyt -ihmisiä. Jumala kutsuu jokaista.

Mutta uskon niin, että mitä vähemmän ihminen on ollut kristinuskon vaikutuksen alaisena tai kuullut niistä asioista, niin sitä vähemmän häneltä vaaditaan, ja päinvastoin. Mutta, sellaisillakin jotka ovat eläneet jossain keskellä viidakkoa eivätkä koskaan ole kuulleet Jeesuksesta, on omatunto, käsitys oikeasta ja väärästä, ja Jumala tuomitsee heidät aikanaan sen perusteella.[/QUOTE]

Sinä tunnut tietävän Jumalan tahdon paremmin kuin Jumala itse. =) Jatka ihmeessä valitsemallasi uralla.

 

[QUOTE="vieras";26767848]Sinä tunnut tietävän Jumalan tahdon paremmin kuin Jumala itse. =) Jatka ihmeessä valitsemallasi uralla.[/QUOTE]

Nää ei ole mun omia horinoita (uskonnollisuusgeeniasia on tietysti mun omaa pähkäilyä), vaan Jeesus tai opetuslapsensa on ne sanonut.

Laitan lainaamasi tekstini raamatunlauseina:

"Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan, ja jolle on paljon uskottu, se pannaan paljosta vastaamaan". (Luuk. 12:48)

"Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötä-todistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä..." (Room.2:14-15)

 

nää uskovat ei taida nyt ymmärtää pointtia. Aika turha siteerata mitään raamatunlauseita ja hokea miten Jumala pelastaa. Ihan yhtä lailla voi lainata Koraania ja kertoa että Allah pelastaa. Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa uskontoa, ei kuolemanjälkeistä kirkkautta ja iänkaikkista elämää. Vaikka Raamatussa niin sanotaankin, se on parituhatta vuotta sitten kirjoitettu satukirja. Yhtälailla voi uskoa vaikka Nostradamuksen ennustuksiin tai Orwelliin 1984-teokseen. Tai vaikka HKL:n aikataulukirjaan, siinä sentään jotkut kohdat pitää paikkansa.

Uskokaa ihan vapaasti, se on varmaan hieno tunne mutta älkää väittäkö uskottomia tai toiseen uskontoon kuuluvia vääräuskoisiksi kun ette millään pysty todistamaan että teidän Jumalanne on olemassa tai ainoa oikea.

 

nää uskovat ei taida nyt ymmärtää pointtia. Aika turha siteerata mitään raamatunlauseita ja hokea miten Jumala pelastaa. Ihan yhtä lailla voi lainata Koraania ja kertoa että Allah pelastaa. Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa uskontoa, ei kuolemanjälkeistä kirkkautta ja iänkaikkista elämää. Vaikka Raamatussa niin sanotaankin, se on parituhatta vuotta sitten kirjoitettu satukirja. Yhtälailla voi uskoa vaikka Nostradamuksen ennustuksiin tai Orwelliin 1984-teokseen. Tai vaikka HKL:n aikataulukirjaan, siinä sentään jotkut kohdat pitää paikkansa.

Uskokaa ihan vapaasti, se on varmaan hieno tunne mutta älkää väittäkö uskottomia tai toiseen uskontoon kuuluvia vääräuskoisiksi kun ette millään pysty todistamaan että teidän Jumalanne on olemassa tai ainoa oikea.

Tämä ei kyllä nyt johda mihinkään. Samaahan voi sanoa susta? Tottakai tässä ketjussa saa siteerata Raamattua, kuka sen nyt kieltäisi? Ja kyllä, on olemassa kuoleman jälkeinen elämä, kirkkaudessa tai pimeydessä. Ehkä me emme sulle pysty, mutta Elävä Jumala kyllä pystyy, jos sä tosissasi sitä haluat.

 

Jeesus-pelastaa tyyppi yritti tänään iskeä lapseni käteen infolappusen nimellä pelastus 2012 tms. Jos kyseessä ei olisi ollut ruuhkaiset liikennevalot, niin olisin kyllä ottanut kyseisen sekopään puhutteluun. Lapsille ei kertakaikkiaan tyrkytetä MITÄÄN uskonnollista propakandaa, miksi se on niin vaikea ymmärtää?!

 

Vaikka perheitä onkin erilaisia ja toiset lapset "altistuvat" uskolle enemmän, kuin toiset, toisen ihmisen, esim vanhempien uskolla ei pelastuta. Jeesus on sama kaikille ja Hän on lahja. Nyt tämä keskustelu on pyörähtänyt jotenkin aivan nurinpäin. Vain uskomalla henkilökohtaisesti ja syntymällä uudesti, voi pelastua. Muuta tietä taivaaseen ei ole. Kun sä olet kuullut Jeesuksesta ja Hänet hylännyt, ei ole mitään lieventäviä asianhaaroja, sorry.

En tarkoittanutkaan, että vanhempien uskominen riittäisi. Tarkoitin sitä, että kasvuympäristö vaikuttaa paljon siihen, mihin ihminen tulevaisuudessa uskoo. Esimerkiksi muslimiperheen lapsesta tulee huomattavasti todennäköisemmin muslimiaikuinen kuin kristitty aikuinen, vaikka lapsi olisi koulussa kuullut kristinuskosta. Luonnollisesti. Kristinusko on tällaiselle ihmiselle kuitenkin melkoisen vieras ja tuntuisi epäoikeudenmukaiselta, että hänen taivaspaikkansa "menisi" kasvuympäristön takia. Tuollainen Jumala on kaikkea muuta kuin oikeudenmukainen. Mutta nyt olen tätä pointtiani toistellut jo liikaakin ja annan olla. Ajattelutapani uskovaisten kanssa on näemmä niin kovin erilainen, että tämä on pelkkää jankkaamista.

 

Nyt pitäs ensin määritellä "uskon asiat". Ajattelen mielestäni paljon filosofisesti, hengellisesti ja syvällisesti, mutta en uskonnollisesti. Mun mielestä usko ja uskonto on toistensa vastakohtia. Usko on sitä, että tiedän mihin itse uskon, mitä tunnen, koen ja ajattelen. Uskonto on sitä, että luen jostakin ja kuulen muista miten minun kuuluu uskoa, tuntea ja ajatella.
Uskonto on niille, jotka pelkäävät helvettiä, hengellisyys niille, jotka tulevat sieltä.
Uskonnollinen istuu kirkossa ja ajattelee kalastusta, uskova istuu kalastamassa ja ajattelee jumalaansa.
Sillä mitä kuoleman jälkeen tapahtuu ei ole oikeastaan lopulta mitään merkitystä, koska minä elän tänään tässä ja nyt ja en tule yhtään sen onnellisemmaksi juuri nyt, jos tiedän, mitä tapahtuu kun kuolen. Energia on katoamatonta uskoakseni myös silloin, kun ihminen kuolee, jos ei muuten, niin miljoona matoa tulee onnelliseksi.

 

uskonto=skitsofrenia

Se että psyykka ei usko raamattuun niin moni muu voi! Budha... mitä luin päädyin omaan uskontoon! Se että olen kristytty! Budhan kirjotukset oli sitä että ole oma itses ja usko mihin uskot. Teen niin kuin raamattu sanoo (kymmenen käsky) Hei kukaan ei pakota! Ihmisellä on vapaa tahto!

 

[QUOTE="Uskis";26767782]Koita ymmärtää niitä ystäviäsi. Heillä voi olla hätä sinusta ja haluaisivat että sinäkin pelastuisit, plus että uskossa eläminen nyt on vaan niin ihanaa että on vaikeaa itselläkin pitää turpansa kiinni.

Monesti kun joku rikkinäisestä taustasta tuleva ihminen tulee uskoon, niin hänellä se evankeliointi on hyvin...reipasta ja hyökkäävää. Been there, done that.
Ääriesimerkkinä tulee mieleen Sana-lehdessä ollut erään suomalaisen, vankilassa uskoontulleen vangin todistus: vankilassa kun oli raamattupiiri, niin kun tuli erimielisyyttä jostakin raamatunkohdasta niin ne uskoontulleet vangit pistivät käsirysyn päälle. Että semmoinen raamattupiiri, mahtoi Jumala pudistella vähän päätään. Ajan myötä tulee ehkä niillekin miehille pehmeämpiä sävyjä, kun Jumala hoitaa heitä eri elämän alueilla.[/QUOTE]

Onhan se hienoa, että usko tuo joillekin paljon iloa. Ei siinä mitään. Mielestäni kuitenkin jossain menee raja sen suhteen, paljonko sitä yrittää jakaa vastentahtoisille kuulijoille. Ei minua häiritse se, että he iloitsevat omasta olotilastaan. Eihän se ole minulta pois. Mutta on ylimielistä kohdella toisia niin kuin he eläisivät jotenkin väärin.

Jokin aika sitten näin pyöräillessäni sunnuntaiaamuna kirkon edessä auton, jossa kehotettiin ihmisiä eroamaan kirkosta ja kerrottiin eroamisen eduista. Tämä on mielestäni ihan yhtä mautonta, itsekästä ja muiden vakamuksen kunniottamattomuutta. Toisten huomioonottamista kaivattaisiin molemmilta puolilta.

 

Usein olen myös miettinyt että miks uskoaan tyrkyttäville uskiksille on niin kovin vaikeeta käsittää että mä elän ihan täysin hyvää, tasapainoista ja täyttä elämää ilman jeesuksia. Jos mulla luoja on, niin mulla on kyllä ihan puhtaat jauhot pussissa eli ei mitään seliteltävää tai anteekspyydeltävää.

Olis joskus kiva tavata joku sellanen uskoontullut jota ei ole kasvatettu uskoon ja jolla ei ole minkäänlaista vankila/päihde/huume/väkivalta/rikos/psyykkinen sairaus/pedofilian uhri-taustaa.. Ikänä en ole tavannut. "Herra on heikoissa väkevä.." tai jotain sinnepäin

 

Voi luoja miten tuo BootyPeppi voikin olla noin aivopesty...

 

Usein olen myös miettinyt että miks uskoaan tyrkyttäville uskiksille on niin kovin vaikeeta käsittää että mä elän ihan täysin hyvää, tasapainoista ja täyttä elämää ilman jeesuksia. Jos mulla luoja on, niin mulla on kyllä ihan puhtaat jauhot pussissa eli ei mitään seliteltävää tai anteekspyydeltävää.

Olis joskus kiva tavata joku sellanen uskoontullut jota ei ole kasvatettu uskoon ja jolla ei ole minkäänlaista vankila/päihde/huume/väkivalta/rikos/psyykkinen sairaus/pedofilian uhri-taustaa.. Ikänä en ole tavannut. "Herra on heikoissa väkevä.." tai jotain sinnepäin

Mä tunnen useitakin sellaisia. Heillä ei ole tarvetta tuputtaa omaa uskoaan, koska tietävät omasta kokemuksestaan, että ihminen löytää kyllä uskonsa, jos tuntee tarvitsevansa. Ja tietävät myös, että minkä tahansa asian väkisin tunkeminen toiselle nostattaa toisessa vain niskakarvat pystyyn.

 

Usein olen myös miettinyt että miks uskoaan tyrkyttäville uskiksille on niin kovin vaikeeta käsittää että mä elän ihan täysin hyvää, tasapainoista ja täyttä elämää ilman jeesuksia. Jos mulla luoja on, niin mulla on kyllä ihan puhtaat jauhot pussissa eli ei mitään seliteltävää tai anteekspyydeltävää.

Olis joskus kiva tavata joku sellanen uskoontullut jota ei ole kasvatettu uskoon ja jolla ei ole minkäänlaista vankila/päihde/huume/väkivalta/rikos/psyykkinen sairaus/pedofilian uhri-taustaa.. Ikänä en ole tavannut. "Herra on heikoissa väkevä.." tai jotain sinnepäin

näkee mitä uskoo! Ei aina raamattu!ja kun raamattu sanoo!
Ihmiselle on pakko näyttää. taikurit, tiede ja DNA!

 

Mä tunnen useitakin sellaisia. Heillä ei ole tarvetta tuputtaa omaa uskoaan, koska tietävät omasta kokemuksestaan, että ihminen löytää kyllä uskonsa, jos tuntee tarvitsevansa. Ja tietävät myös, että minkä tahansa asian väkisin tunkeminen toiselle nostattaa toisessa vain niskakarvat pystyyn.

2012 on nähty tiede mihin se kykenee! raamattua tutkitaan!

 

Tämä ei kyllä nyt johda mihinkään. Samaahan voi sanoa susta? Tottakai tässä ketjussa saa siteerata Raamattua, kuka sen nyt kieltäisi? Ja kyllä, on olemassa kuoleman jälkeinen elämä, kirkkaudessa tai pimeydessä. Ehkä me emme sulle pysty, mutta Elävä Jumala kyllä pystyy, jos sä tosissasi sitä haluat.

Ei pysty, kas kun Elävää Jmalaa eikä kuolluttakaan, ole olemassa. Näin uskon ja olen uskossani vahva. Kuoleman jälkeistä elämää ei myöskään ole, ihminen ikään kuin kuolee ja pukkaa koiranputkea metri maan alla. Omalla kohdallani on ihan se ja sama onko se metri maan alla hautausmaalla vai vaikkapa kotipihan kompostissa. Uskoni on erittäin vahva myös siinä asiassa. Moneen kertaan olen todennut että uskokaa hyvät ihmiset vaikka puutarhatonttuihin, minä uskon siihen ettei mitään korkeampaa tahoa ole olemassa eikä myöskään kuoleman jälkeistä elämää. Anna sinäkin minun elää oman uskoni mukaisesti. BTW, saanko siteerata tähän vaikka Tieteen Kuvalehteä vai katsotaanko se rienaamiseksi? Uskon nimittäin tieteeseen ja asioihin jotka voidaan todistaa.

 

Usein olen myös miettinyt että miks uskoaan tyrkyttäville uskiksille on niin kovin vaikeeta käsittää että mä elän ihan täysin hyvää, tasapainoista ja täyttä elämää ilman jeesuksia. Jos mulla luoja on, niin mulla on kyllä ihan puhtaat jauhot pussissa eli ei mitään seliteltävää tai anteekspyydeltävää.

Olis joskus kiva tavata joku sellanen uskoontullut jota ei ole kasvatettu uskoon ja jolla ei ole minkäänlaista vankila/päihde/huume/väkivalta/rikos/psyykkinen sairaus/pedofilian uhri-taustaa.. Ikänä en ole tavannut. "Herra on heikoissa väkevä.." tai jotain sinnepäin

Ja tässä myös yksi, jolle uskoontulo oli 17-vuotiaana nimenomaan äärimmäisen vaikea valinta. Vaa´an toisessa kupissa kun painoi tuleva bailukesä parhaan ystävän kanssa. Olin odottanut 18 vuoden ikää kuin kuuta nousevaa kun baarien ovet vihdoin aukeisivat ja äh, Jumala rupesi kutsumaan JUST SILLON puoleensa ja häiritsemään mukavaa elämääni.

Minulla on ihana perhe, ystäviä ja jonkin verran töitäkin on lastenhoidon ohella ja arvostan näitä asioita todella paljon, mutta ne vaan ovat kuin pisara meressä Jeesuksen tuntemisen rinnalla. Sen takia, ja kuoleman jälkeisen elämän takia uskovaiset puhuvat muille näistä asioista. On olemassa jotain paljon suurempaa kuin tämä elämä. Kuin tämä elämä yltäkylläisimmilläänkin.

Toki on hienoa jos jonkun usko näkyy hänen elämässään ilman sanojakin, siihen minäkin pyrin (vähän töpeksimistä on...). Uskovan elämän pitää olla sopusoinnussa Raamatun sanoman kanssa. Mutta jos alkuseurakunnan porukka olisi tyytynyt vain hymistelemään hiljaa muiden keskellä, niin kristinusko olisi kuollut siihen ja moni olisi jäänyt kuulematta Jumalasta.

Nää on kulttuurisidonnaisia asioita, Suomessa ei saa puhua muille uskostaan mutta olikohan se joku Afrikka tai latinalainen Amerikka jossa se on ihan luontevaa. En tällä halua haukkua suomalaisia, Suomi on mun mielestä maailman ihanimpia maita ja suomalainen pidättyvyys on usein äärimmäisen hieno asia (täällä ei ole onneksi semmoista turhaa älämölöä mitä etelän maissa on, sori ulkolaiset ;-)), mutta joskus se tuputtamiskielto lähentelee jo rakkaudettomuutta ja välinpitämättömyyttä.

Nyt en puhu pelkästään edes uskonasioista, mutta mun mielestä joissakin asioissa liikaa luotetaan siihen että jokainen ihminen ihan ilman mitään kaverin tms. innostamista löytää automaattisesti ne oikeat jutut elämässä. Mutta vaikka olisikin niin, niin mistä ne hyvät vaihtoehdot ovat sen ihmisen ympärille tulleet? Sillä, että joku on ne alunperin tyrkännyt ne siihen hänen pohdittavakseen. Että joku vinkkaa toiselle ihmiselle "katsopas tätä minkä löysin".

Ehkä se on sitä paljonpuhuttua medialukutaitoa, eli informaatiotulvasta valitsee ne itselle hyvät jutut? Mutta jos siinä tulvassa onkin prosentin, tai promillen verran kristillisten tuottamaa tietopläjäystä uskonasioista, niin koittakaa kestää. Se 99 %, vai sanoisinko 99,99 % nykyajan informaatiosta sisältää ihan muuta juttua. ;-)

Sitten semmoinenkin homma, että minulle aikoinani ei-uskovana oli tärkeää, että uskova ystäväni kutsui mua uskontielle. Koin nimittäin ei-uskovana itseni uskovia huonommaksi ja ajattelin, että eivät he minusta huoli tai halua seurakuntaansa. Mulle se kaverin ele ei ollut sellainen alentava "voi sua syntistä tyhmää, tule tänne meidän pariin että viisastut, istu siihen seuriksen takapenkin nurkkaan ja opi meiltä täydellisiltä" vaan viesti siitä, että olen yhtä arvokas kuin hekin, minusta kiinnostutaan, Jumalakin on minusta kiinnostunut.

 

Usein olen myös miettinyt että miks uskoaan tyrkyttäville uskiksille on niin kovin vaikeeta käsittää että mä elän ihan täysin hyvää, tasapainoista ja täyttä elämää ilman jeesuksia. Jos mulla luoja on, niin mulla on kyllä ihan puhtaat jauhot pussissa eli ei mitään seliteltävää tai anteekspyydeltävää.

Olis joskus kiva tavata joku sellanen uskoontullut jota ei ole kasvatettu uskoon ja jolla ei ole minkäänlaista vankila/päihde/huume/väkivalta/rikos/psyykkinen sairaus/pedofilian uhri-taustaa.. Ikänä en ole tavannut. "Herra on heikoissa väkevä.." tai jotain sinnepäin

No tässä on heti yksi tuollainen. Missä tavataan ?? Oot muuten aika harvinainen tapaus (tai et vielä kohdannut syntisyyttäsi), sillä jokainen on töpeksinyt. Jumala on sellainen, jossa ei ole mitään pimeyttä ei yhtäkään. Ja kun sen kirkkauden eteen menee ihminen, niin kyllä seliteltävää löytyy...