Puheen viivästymä ja itsesyytökset

[surullinen äiti]

Onko kukaan syyttänyt itseään, tai tuntenut syyllisyyttä, jos lapsella on todettu puheen viivästymä eikä mitään selitystä sille löydy?

Meidän pian 3v puhuu hyvin vähän selviä sanoja. Osaa joitain 3 sanan lauseita, mutta suurimmaksi osaksi puhe on sellaista omaa kieltä. Lapsi ymmärtää kuitenkin kaiken eikä kuulossa tai muussa kehityksessä ole todettu mitään ongelmia.

Tunnen valtavaa syyllisyyttä, että vika olisi meissä vanhemmissa. Ollaanko varmasti vietetty tarpeeksi aikaa lapsen kanssa? Entäs ne kerrat kun lapsi on vaan katsonut pikku kakkosta? Tai leikkinyt yksin? Olisiko sillonkin pitänyt tehdä jotain lapsen kanssa? Ollaanko luettu lapselle liian vähän? Keskustellaanko oikeasti tarpeeksi lapsen kanssa? Tehtiinkö me peruuttamaton virhe kun ollaan alusta saakka ymmärretty lapsen omaa puhetta eikä osattu vaatia kunnon puhetta? Entäs lapsen päiväkotiin laittaminen kun hän oli 1,5v? Oliko se virhe koska lapsi on arka isossa ryhmässä?

En kestä ajatusta, että olemme tehneet jotain väärin ja lapsemme kärsii sen takia. Parhaamme ollaan yritetty, mutta silti tässä kävi näin

 

[vieras]

Voi älä lähde tuolle itsesyytösten tielle! Ihan normaalisti varmaan olette kasvattaneet.

 

[Paatunut Parahdus]

:wave: Itsesyytökset ei auta ketään! Ei lasta, ei sinua, eikä se vie puheen viivästymää pois, energiaa enimmillään.

 

[KullanMurutx4]

meillä poika alkoi puhumaan vasta lähes 3v. kun alkoi saada puheterapiaa,myös puheen ymmärtämisessä oli vaikeutta.
älä syytä itseäsi,varmasti se ei ole teidän kasvattamisesta kiinni :hug:

 

[Rukoilijasirkka]

Ku se voi olla myös perinnöllinen ominaisuus lapsella. Meillä on molemmat alkaneet 3 vuotiaana vasta enemmän puhua ja molemmat käytettiin puheterapiassa.

Mun äiti sanoi, että osa sen sisaruksista oppi myöhään puhumaan, joten päättelin, että se on vaan perinnöllistä.

 

[tantsu-85]

Minulla on melkein samanlainen tilanne :ashamed: 3v poika puhua lörpöttää omaa kieltä ja hyvin vähän selviä sanoja, tarhan aloitti tosin vasta viime syksynä. Todellakin on pyörinyt myös itsesyytökset :snotty:

 

[AIHA]

Meillä kolmella lapsella puhumisen aloitus kestänyt. Ja samoin kävelemää oppivat reilusti yli vuoden ikäisinä. Ja kyllä olen tuntenut suurta syyllisyyttä ja huolta asiasta. Erityisesti esikoisen kanssa. Miehen veljen perheessä on muksuilla kanssa ollut puheen viivästymää yms ja ovat käyneet vaikka missä tutkimuksissa. Ilmeisesti veljeksillä on geeniperimässä tytöille vain periytyvä geeni joka tuota aiheuttaa. No mutta kuitenkin pointti oli, että toiset puhuu aiemmin kuin toiset. Toiset kävelevät aiemmin kuin toiset jne. Yksilöllistä. Jos lapsi muuten on terve niin kyllä ne sanat sieltä tulevat. Ja kun vauhtiin pääsee niin tulee monta sanaa kerralla Tsemppiä!

 

[Vieraana]

Pois tuo syyttely, ne ei auta mitään! Tuskin hän puhuisi paljon paremmin, vaikka olisitte puhuneet ja touhunneet hänen kanssaan 24/7.
Tuohon voi auttaa puheterapia.

 

[mie]

Tuttu tilanne, meillä on kahdella lapsella ollut puheen kehityksessä viivästymään. Varsinkin esikoisen aikana syytin itseäni asiasta paljon. Kuitenkin on niin että normaali lapsen kanssa oleminen ja puhuminen riittää. Meilläkin puhumattomuus on selvästi tullut geenien mukana, isän suvussa sitä on ollut muillakin. Päiväkodista on luultavasti ollut lapselle vain hyötyä, meilläkin on lapsille jopa suositeltu hoitoon menoa jotta puhe paranisi.
Nyt murkkuna molemmat puhuvat hyvin, tosin koulunkäynnissä on tuosta dysfasiasta ollut toisen kohdalla selvästi haittaa. Toisella onkin sitten lisäksi lukihäiriö mutta kohtuudella selviää koulusta kuitenkin. Molempien kohdalla oli aktiivisesta (lähes viikottaisesta) puheterapiasta ennen koulun alkua selvästi hyötyä.
Jätä syyttely pois ja nauti lapsestasi.

 

[Cruella DeVille]

mun entinen luokkakaveri ja naapuri alko kuulemma puhua vasta 4-veenä ja nykyään hän on lääkäri ja erikoistuu pediatriaan B) et eipä noilla puheen ja motorisen kehityksen ajoilla oo mitään tekemistä tulevaisuuden kanssa enkä niistä olis huolissaan, kaik aikanaan tietty on hyvä et on terapiat sun muut jos niistä apua on ja löytyy sit vika jos sellanen oikeesti on mut suurin osahan näistä on täysin terveitä lapsia ketkä vaan kehittyy hiukka myöhemmin. ja esim kävelyssä haarukka on tosi iso, samoin kun puheen kehityksessä. mulla esikoinen oppi kävelemään 9kk mut puhumaan alko kunnolla vasta 2,5 veenä. toinen on nyt 1v1kk ja vasta harjottelee kävelyä eikä sanojakaan ole.

 

[Madicken04]

En ole jaksanut ainakaan vielä syytellä vaikka välillä sitä ihmettelee missä vika. kesällä 3v täyttävällä tyttösellä löytyy vasta muutama hassu sana. Kuulossa epäiltiin aluksi vikaa mutta nyt sekin tuli sitten suljettua pois.

Mutta siis käytännössä tiedän alusta asti puhuneeni lapselle paljon ja selkeästi, tukiviittomiakin käyttäen (esikoisella ne käytössä joten tulivat kuopuksellekin). Ollaan luettu, loruiltu ja tehty ties mitä.

 

[wb]

meillä on samanikäinen ja sama tilanne muutenkin. just käytiin neurologilla joka totesi että ihan ikätasoinen on ja puhe vaan tulee myöhässä. me käydään puhetrapiassa kerran kuussa. kyl se ajan kanssa.. mut välillä tulee kyl itsesyytösmietinnät täälläkin. mut sehän on vaan hyvä joson päiväkodissa,monestihan just kuntouttavassa mielessä suositellaan päiväkotia jotta lapsi joutuu puhumaan enemmän ja on erilaisia kontaktitilanteita ku kotona..

 

[en syyttäisi]

itseäni paitsi jos olisin tupakoinut odotusaikana. Kun sen on todettu vaikuttavan lapsen kielelliseen kehitykseen. Muutama tuttu poltti odotusaikoina ja heidän lapsillaan puhe viivästynyt.