Voi sinnuu!!!Ite jännitin aivan kamalasti myös...on ollut tapana pyörtyillä verikokeeseenkin,joten pelkäsin kamalasti.Synnytykseni käynnistettiin kun meni pari viikkoa yli lasketun ajan.Kivuliain kohta oli kun lapsivedet meni ja supisteli kovasti..en pystynyt liikkumaan. Pian kuitenkin sain ebiduraalin ja pystyin jopa torkkumaan...Suosittelen lämpimästi ebiduraalia!!!
Ponnistusvaihe kesti 1h30min ja olin niiiin väsynyt.En halunnut välilihaani leikattavan(olin ensisynnyttäjä) ja ihana kätilö kunnioitti toivettani ja tuki välilihaani kuumalla siteellä ja en edes revennyt.Ja se tunne kun se vauva lähtee tulemaan....ja kun saat rinnallesi!!!Kyyneleet melkein tulee kun muisteleekin...mulle ainakin jäi kaunis muisto synnytyksestä ja kätilöistä. Ihanaa oli myös kun sain pitää vauvaani rinnallani kauan ennen kuin vietiin pesullekkaan.Parannuin myös nopeasti ja hurjalta kuullostaa mutta ajattelin seksiäkin jo laitoksella...ja pian sekin puoli parisuhteessamme oli entisellään!!!Mies kehuu että parani vaan vaikka synnytinkin... =)
Tsemppiä sulle tuleviin koitoksiin ja älä turhaan jännitä....opissa se on variksenpoikakin tuulessa!!!

Muista vaan ponnistella rauhallisesti ettei paikat turhia repeilisi...Kyllä sie siitä selviet!!kautta aikainhan sitä on synnytetty....