Onnea tämän päivän punktioihin ja siirtoihin, en edes muista kellä kaikilla niitä olikaan. Ja olikos Sahramillakin tänään lapa-juttu? Pidän peukkuja kaikille! Taivaan silpojakin sai muistaakseni jo aikoja sitten hyviä uutisia, loistava juttu!
Minea, halit sinulle :hug: . Mutta kuten itse totesit: kohti seuraavaa yritystä!
(.) Aamulla oli 2. seuranta ultra. Hyvät uutiset oli, että 5 solua oli oikein hyvän kokoista tulossa, olivat niinkuin standardikäyrillä tässä vaiheessa. Pari, kolme oli tulossa perästä... että jotain voisi odottaa ensi viikolla käyvän haaviin. Kummalliset uutiset olikin, että vain vasen munasarja oli aktiivinen - oikealla hiljaista kuin huopatossu tehtaalla. Kuulemma harvinaista, mutta mahdollista (eli mulle
just). Vihlontaa onkin tuntunut vain vasemmalla, joten arvattavissa oli. Mutta nyt kun mietin, "normaalistikin" oviksen aikaan vihlontaa tuntuu vain vasemmalla, joten ilmeisesti oikea munasarja on tehnyt jo aikoja sitten lakon, kun ei hevosannoksiinkaan herää, liekö koko tehdas lopetettu ja työntekijät lähetetty eläkeputkeen? Mitä sitä turhaan, kun kiinasta saa valmiit tuotteet
Vitsi, vitsi. Lääkitys oli kuitenkin kohdillaan: piikitysannostus pidettiin ennallaan, eli samaa rataa jatketaan perjantaihin asti.
Kissalle kävi muuten aamulla onnettomasti. Raukka parka ei ollut tarkkana. Neitokainen avustaa minua aamuisin meikkaamisessa: tyhjentää meikkipussia samalla, erityisesti sudit ja kynsiviila ovat mieleen (ne onkin säännöllisesti hukassa jossain päin asuntoa). Nytpä kävi niin, että oli hyppäämässä wc pöntön kautta allastasolla, jossa siis avoin meikkipussi - mutta kuinka ollakaan pöntön kansi oli pystyssä. Hups! Liikettä oli vähän aikaa JA paljon! Vain takajalat kastuivat ja vähän pylly... Nolona häipyi nuolemaan itsensä muualla ja katsoi mua (?!) syyttävästi mennessään...
Muuten minulla on ollut vähän raskas viikonloppu. Mun äiti on - öh - erikoistapaus. Saan jatkuvasti stressata itseäni hänen takiaan. Nyt on taas tilanne päällä... Äidillä on persoonallisuuden häiriö ja sen depressiivinen vaihe on ihan mitä vaan. Hänellä on uusi mies, joka ei tietty ole nähnyt vielä tätä puolta äidistä ja nyt on semmoinen solmu suhteessa että. Äiti kuvittelee ihan harhoja, soittelee vessasta salaa ihme puheluita ja "mies on sairas" ei hän. (Äiti ei tunnusta hänellä olevan mitään ongelmaa, vaikka terapiaan saadaankin hänet aina välillä... ja lääkkeitä ei suostu syömään) Kaikki puhelahjat pitää käyttää, täytyy olla todellinen diplomaatti, varovainen mitä puhuu ja olla vaan piiiitkäpinnainen ja ystävällinen. Mutta arvatkaa kuka on ihan kauhea ihminen ja haukkuu vaan äitiään eikä välitä hänestä YHTÄÄN... "onneksi hänellä on muita ystäviä, jotka välittää ja auttaa". Juupa juu... kun olisikin
Varmaan ymmärrätte jo, miksi oma äitini kuulee meidän hoidoista viimeisenä! Äidillä on ollut hyvät ajat monta kuukautta ja silloin voi asioita vähän jakaakin hänen kanssaan, mutta mulla oli aavistus, että kohta kolahtaa - ja tulihan se. Nyt ei olisi yhtään mukavaa saada tästä asiasta silmille omalta äidiltä. Enää 30-40 vuotta tätä (äiti on 60+)...
Mutta hei, ulkona paistaa aurinko! Tsemppiä kaikille!