Pömppömahaiset plussaajat!!

Nyt se suru sitten tuli. Kun luin Inkan viestin. Voi helvetti tää on kyllä raskasta.

On päiviä, jolloin näiden hoitojen kanssa pystyy elämään ja ajattelemaan, että tämä nyt vain on näin - että joillain on joitain muita ongelmia, joita täytyy hoitaa ja meillä on nyt tämä ongelma ja sitä pitää hoitaa ja matkalla tulee mutkia ja suruja ja se vain pitää hyväksyä koska ei oikein muutakaan vaihtoehtoa ole.

Mutta on päiviä, joina tätä tuomiota - että kärsii lapsettomuudesta, johon ei ehkä löydykään pelastusta edes näistä hoidoista - on äärimmäisen hirveän katastrofaalisen vaikea hyväksyä.

Mulla ei ole mitään sanoja Inkaliini sulle.

Kyynelissä,
S.

 

Olen tosi pahoillani Inkaliini.

Välillä on helpompaa, välillä vaikeampaa. Mutta aina sitä pohtii, että milloin ja miten voi hyväksyä lapsettomuuden. Se on niin pitkä tie, jos ei mahdoton. Mietin usein, mikä on elämässä tärkeää. Entä mikä tärkeintä? Kuinka on sitten mahdollista elää, jos ei voi toteuttaa juuri sitä, minkä kokee tärkeänä. Minulle sanottiin: ei mikään yksi asia tee sinua onnelliseksi eikä yksi asia sitä voi viedä pois. Mutta eihän tässä olekaan kyse onnellisuudesta! Kuka on väittänyt että haluaisin lapsen sen takia että tulisin onnelliseksi?

 

Miru : Anteeksipyynnöt eivät ole tarpeen - näillä palstoilla on kuitenkin lähtökohta, että me kaikki olemme hengessä mukana ja tiedämme miltä tuntuu, kun sattuu...Kiitos silti. Niklas on meidän lääkäri. Juuri nyt haluaisin niin istua siinä Niklaksen huoneessa kuulemassa sen järkeviä asiallisia puheita, mutta eipä sitä sinne voi mennä aina surun tullen kuin leelian lepotuoliin itkemään... Mä joskus mietin, että mitenköhän ne kestää, Annika ja Niklas ja kaikki muut lapsettomuutta hoitavat lääkärit. Niiden täytyy kuitenkin kylmettää itsensä, niin kuin kaikkien lääkärien. Eihän kukaan kestäisi ottaa sydämelleen potilaiden surua ja epätoivoa. Toisaalta, olisi vaikeaa, jos lääkärikin olisi kyyneleet silmissä reseptejä kirjoittaessaan... Eiköhän se riitä, että mulla ääni särkyy kun vakuuttelen, että ilman muuta ollaan valmiita uuteen ivf:ään heti perään...

Kurre : Vahva, niin. En mä tiedä. Tai tietysti. Mutta sisällä on ihan pieni, hento tyttö, jota sattuu niin saa*anasti. Ja sitä paitsi, tiedän myös, että vahvuuteen voi myös verhota todellisen heikkouden. En ole uskaltanut/kehdannut kertoa kenellekään näistä hoidoista. En kenellekään. En edes siitä, että meille yritetään vauvaa! Se on heikkoutta, ulkokultaisuutta ja jopa epärehellisyyttä hyvissä ystävyyssuhteissa, tavallaan. Ja osaltaan näihin hoitoihin takertuminen ja täällä saitilla roikkuminen myös tuntuu joskus heikkoudelta - en ole niin vahva, että uskaltaisin pitää välikuukauden tai että keskittyisin vaikka omaan ja parisuhteen hyvinvointiin seuraavat kuukaudet - ehei. Sen sijaan mulla on pakkomielteisesti tarve tehdä näitä hoitoja nyt hetiperään kunnes onnistuu.

Onneliina : Niin. En minäkään siksi lasta halua, että tulisin onnelliseksi. Se on jotain paljon primitiivisempää. Äitiys tuntuu samaan aikaan itsestäänselvältä ja nyttemmin, lapsettomuuden tajuamisen kautta, täysin ihmeelliseltä. Myönnän, että mun on hyvin vaikea sanoa, että uskon, että voisin olla onnellinen myös ilman lasta. Pakkohan sitä olisi voida, jos niin kävisi. Ei elämä voi olla vain tästä kiinni! Mutta hirveän vaikeaa siitä olisi päästä yli. Eikä siitä kai ikinä täysin pääsisikään yli.

PeePee : Mä en voi lukea sitä runoa itkemättä. Moni sanoo saavansa siitä lohtua. Mä murrun siitä täysin. Sen aiheuttaa pelko.

Nyt tuli niin epätoivoista tekstiä, että Sahramin pitäisi taas tulla nostattamaan henkeä ja vähän torumaan...

Yhdessä - ja silti yksin.
S

 

:wave: B) Mutta sekä raipat että reipastelut hiukka kiven alla juuri nyt... Kyllä täällä meitä koetellaan. Voimia kaikille - voimia koettelemuksiin ja viisautta hyväksyä se, mitä ei voi muuttaa. Vai miten se menikään. :hug: Stellalle ja Inkaliinille.

Kävin itse eilen uudella lääkärillä ronklattavana ja rohkaisin muuten mieleni ja pyysin samalla sen unilääkereseptin. Eli eiköhän tämä tästä.

No, nyt vaan Dingoa levariin ja nupit kaakkoon. Tästäkin päivästä kaikki irti, pienestä puolipilvisyydestä huolimatta. Ihanaa, että niin monella teistä alkaa hoidot nyt samaa tahtia. Kylki kyljessä on niin paljon parempi tarpoa. :flower:

 

Stella ja Inkaliini :'( :hug: :hug: :hug:
On tämä niin väärin.

 

Namille isot rutistukset :hug: ja voimia vastausten odotteluun. Eipä näitä elämän käänteitä enää voi ymmärtää, eikä kai ole tarkoituskaan. Eletään sitä meille osoitettua polkua tallaamalla ja vaikka se kuinka mutkalle menisi, kyllä se johonkin lopulta johtaa. Emme me siihen juurikaan vaikuttamaan päästä. Se, mitä voimme ja mitä meidän pitääkin tehdä on pyrkiä pitämään itsemme kasassa ja siihen onneksi on olemassa myös apukeinoja - hyvä että pyysit ja sait unilääkkeitä.

Stella, kirjoitat kauniisti ja niin osuvasti. Osaat kuvata tunteitasi ja ajatuksiasi todella harvinaisen tyhjentävästi ja kuvaavasti. Paljon omia ajatuksia kirjoituksessasi, tuntuu, että palaan siihen vielä useamman kerran nyökyttelemään - joo-o, juuri näin.

on: vuodan kuin niagara. Ei kipuja, mutta vuoto on TODELLA runsasta. Ihana olo - ihan outoa, tiedän. Tämä puhdistuminen, tyhjentyminen tuntuu vain nyt ihan älyttömän hyvälle. Kaikki alkaa puhtaalta pöydältä tauon jälkeen. Olen saanut olla oma itseni, en se unessakävelijä, joka itkee ja raivoaa vuorotellen, ei ole missään läsnä oikeasti... ennen taukoa ajattelin, etten ikinä suostu taukoon, nyt olen siitä kuitenkin kiitollinen. Minä tarvitsin sen.

 

Jännä juttu muuten, Miru: tuntuu, että kaikki, jotka on hoitotaukoa pitäneet (yleensä vielä vastoin omaa tahtoaan) on jälkeenpäin pitäneet sitä todella hyvänä asiana. Hoitojen pyörityksessä, kun elää aina vain seuraavaa ultraa tai seuraavaa piikkiä varten, ajatus tauosta tuntuu mahdottomalta - ainoastaan kallisarvoisen ajan hukkaan heittämiseltä. Mutta ehkä juuri siksi pieni etäisyyden ottaminen jopa omien halujen vastaisesti on välillä sitäkin tärkeämpää. Enpä muista lukeneeni kenenkään täällä sanovat, että olipa virhe pitää taukoa.

Stella, olet ilman muuta ainoa ihminen, joka tietää mitä sinulle on parasta: tahkota hoitoja nopeaan tahtiin vai hengähtää hetki välillä. Toivottavasti jaksat kuitenkin miettiä välillä ihan kunnolla molempia vaihtoehtoja ja mitä niillä olisi annettavaa teille molemmille miehesi kanssa. Kovimman surun keskellä tuollainen analysointi on tietenkin epärealistista, mutta jossain välissä... Niin, että ainakin tunnet sitten, että valinnat ovat tosiaan omia päätöksiäsi, eikä vaan "pakkoja" joihin vinha virta imee mukanaan. :heart:

 

Kiitos, ystävät. Tänään tunnen olevani oikea pömppis. Enkä ole yksin.

Ja Sahrami - tarvitsin tuota - tiedän, että se tauko ei tosiaan olisi huono idea. Hassulla tavalla tänään, v*tutuspäivä no 1:nä, tajusin, että pitkästä aikaa olin "puhdas", tai no, okei, välitilassa ennen Monique'ta, mutta silti, en raskaana enkä juuri nyt yrittämässä mitään. Sekin tuntui jotenkin selkeältä.

Halaa virtuaalisesti - silmät kyynelissä taas. Mutta tällä kertaa toivosta.

 

Torstaita! Kurrelle terveisiä - lueskelin kunnolla läpi viime päivien viestejä ja olet kirjoitellut tosi viisaita ja lohdullisia ajatuksia. Kiitos niistä, varmasti olleet avuksi monelle. :flower: Mirulle ja EllaEliakselle tsemppiä uuden hoidon alkumetreillä. Varmaan jännittää kaikki uusi ja tuntematon edessä, mutta koittakaa pitää mieli positiivisena ja toiveikkaana. Elän oikein erityisesti mukana teidän hommissa, kun olin itse niin latautunut aloittamaan myös juuri nyt. Kaikkea hyvää ja onnen keijuja matkaan!

Levollista mieltä kaikille pinossa! Olkaa lempeitä itsellenne. :heart:

 

Huomenta siskokullat!

Kiitos Namuska tsempityksistä. Olet ihana kun jaksat kannustaa meitä muita vaikka sinulla joskin myös monella muulla olisi kaikki syy potkia mummoja kadulla - anteeksi kaamea vertaus, ymmärtänette :kieh:

Taisin kaivata sitä tätiä täällä liian kiihkeästi sillä mulla edelleen jatkuu elämäni runsain vuoto (km tietty oli omaa luokkaa). Miten voi vaihdella näin kovasti vuodon määrä? Ennen hoitojen aloittamista mulla oli superniukka vuoto, hoitojen aikana aika vakio ja nyt taukokierrolla TULVII. Nyt voisi jo riittää, vuodan kohta kuiviin. Saanko siis lähettää tädin sinne päin, onko kaipailijoita - Stella? :attn:

Miten jaksaa mmm? Toivottavasti pääsiäinen menee mukavasti ja voisit nauttia aurinkoisista päivistä jättämällä hoitoajatukset hetkeksi taakse. Halaa täältä :hug:

Kurrelle myös paljon lämpöisiä ajatuksia. Ensi viikolla sitten tosi toimiin, mutta sitä ennen nautihan pääsiäisen kiireettömyydestä. Onko tiedossa anoppikyläilyjä?
Niin ja sullahan on baby showerit. Jos tekee pahaa, ajattele meitä (ja tekee vielä pahempaa ) ja mehän pidetään kuulkaa sellaiset showerit porukalla vielä, että niistä kuullaan pitkään ja kaukana. Aina Kyöpelinvuorella saakka, jossa katkerat tädit punovat juoniaan, mutta turhaan. :kieh:

Kaikille pinolaisille ihanan rentouttavaa pääsiäistä! Paljon munia ja sopivasti yllätyksiä :flower:

 

Ja Miru paljon munia erityisesti sinulle! Olisiko 10 per puoli sellainen hyvä vai aloitatko mieluummin maltillisemmin?

 

Kyllä Nami mulla jää maltillisemmaksi tuo munabisnes. Panostan laatuun (sanoo hän, jolla on valtava pelko persiissä, ettei yhtään munaa tehtaalta loppukäyttäjälle saakka saada)

 

Kylläpäs olitte taas Stella, Nami, Onneliina ja Miru kirjoitelleet tekstiä suoraan sydämestä... Inkaliini me kaikki elämme ihan tosissaan sinun (ja kaikkien muiden) mukana todella vahvasti, niin ilot kuin surut.

Mutta uskokaa tai älkää, meillekin vielä jonain päivänä, jonain kiertona tulla tupsahtaa ihan pakosti hyviäkin uutisia. Uskon, että moni meistä saa sen hartaasti kypsytellyn vauvan, joillekin asiat loksahtavat muuten vain kohdalleen. Sitten kun on kaikkensa tehnyt ja parisuhteensakin näin tiukasti koetellut: tulee varmasti aika, jolloin suuntaa johonkin muuhun. Mutta vielä ei anneta periksi. Luomunakaan harva tulee raskaaksi 1. kierrosta. Hoitoihinkaan ei edes oteta, ellei ole takana vuosi yritystä - hei 12 kiertoa! Tätä mä olen pohtinut tosissani. Ja siksi koitan nöyränä ottaa vastaan mitä aika tuo tullessaan. Enempää en voi. (Tiistaina 0-ultra....)

Miru Lähetin sulle Monikan - sori sillä taisi sittenkin olla pari laukkua vielä ylimääräistä, vaikka koitin niitä piilotella Tädillä oli Niagara kaverina täälläkin...

Toivotan rentouttavia pääsiäistunnelmia! Koitetaan ulkoilla, nauttia miehen kainalosta (pidetään heitä vaikka vähän hyvänä, jookos?), ollaan vaan ja uskotaan, että aurinko tuo kevään ja meille kaikille ilon elämään!

Auringonpaistetta päiväänne!

 

Rakkaat naiset, kiitos jälleen niin monista viisaista ajatuksista. On mahtava tunne, kun teidän ajatusten kautta voi käydä omia tuntojaan läpi. Olette upeita ihmisiä pömppikset!! :heart:

Namsku, asioilla on tapana järjestyä, eikö vain, siihen luotamme. =) Ja kuten itsekin totesit, niin tauko tuntuu tehneen hyvää kaikille meille, jotka siihen tahtomattamme taikka vapaaehtoisesti olemme päätyneet, ja ehkä sinunkin kohdalla nyt tämä muutos suunnitelmissa tarjoaa sen pienen hengähdyshetken, jonka aikana saat kerättyä uutta voimaa ja energiaa sitten tulevaa hoitoa ajatellen. Mikä voisi enää silloin olla onnistumisen tiellä?

Taukoilusta vielä, että se on vaan niin kummallista, kun sitä pitää itse jonain rangaistuksena eikä pysty edes kuvittelemaan sitä vaihtoehtona. Ei salli sitä itselleen. Se on se kuristava lenkki kaulan ympärillä, joka vaan kiristyy, jos joku edes mainitsee välikierrosta taikka hoitotauosta... :headwall: Näin se oli mullakin, ja on ehkä jatkossa taas, koska vanha koira ei opi uusia temppuja juuri millään. Mutta nyt kun siihen sitten jouduin, ja olen sen jollakin tapaa hyväksynyt ja kääntänyt positiiviseksi ajaksi, niin voin sanoa, että todella hyvältä ja helpottavalta se tuntuu. Joten kaikille teille, joita kyseinen ajatus ahdistaa valtaisasti, niin voin sanoa, että siitä selviää. Mutta siis jokainen tietää oman tilanteensa parhaiten, ja toimii sen mukaan. Täytyy vaan kuunnella itseään ja omia voimavarojaan. Ja joskus ehkä jopa sitä lääkäriä...

Kaikki Moniquen kanssa tulvivat, teille toivon kuivempaa kautta ja sen punaisen paholaisen heittämistä pääsiäiskokkoon. Ja annettakoon siitä pieni tuokkonen niille, joille tyhjentyminen ja nollaus on nyt tarpeen. :hug:

Ihanan keltaista pääsiäistä teille kaikille muruset! Minä poistun nyt keittiöremontin, anopin eläkejuhlien, babyshowereiden ja pääsiäisen viettoon.

Halien. Curry

 

Hengissä ollaan! Puherumba takana ja nyt sitten on aikaa pelailla tietokoneella. JIPPII!! Ensi kertaa varten on sitten helpompaa, kun on puheet valmiina ja voi vain muotoilla niitä paremmiksi.
Te kirjoitatte niin ihania. Ma yritän kääntää miehelleni, mutta en ehdi ihan tässä ajassa missä tulee kirjoituksia, hän saa parhaat otokset. Sahrami - mun mies tekee ihanaa intialaista keltaisista linsseistä sahramilla - nam.... Loistava mauste
Kysymys - Mitä mun täytyis odottaa ekalla ivf suunnittelukäynnillä? Musta tuntuu, että ivf tehdäänkin hitaalla kaavalla, joten meneekin toukokuulle.

 

Pääsiäistä kaikille pömppöilijöille!
Kyllä onkin tosi pömppäolo, on tullut syötyä ihan liikaa.. Ymmärsinkö oikein, että näin pääsiäisenä suklaansyönti auttaa munisten kasvattelussa.
Porukka taitaa olla pupuilemassa tai, munien haudontahommissa, kun täällä ollut hiljaista. =)

Ketkä on meidän seuraavat testaajat ja onko ens viikolle tulossa jotain erityistä?

 

Moikkis ja pääsiäistervehdykset - oikein munarikkaat - kaikille, jotka täällä näin pyhinäkin pyörii...

Itsellä kanssa ylensyönyt olo, eli pömppis pitkästä aikaa itseaiheutettua, eikä hormonipainotteista....Joo, ylensyönnin lisäksi kuuluu ihan tuskaista odottelua, eli vp:t jatkuu edelleen. Monique on jäänyt jollekin teistä kylään, hätiskääs jo tänne...Vika luge ja progynova siis tuli napattua ti-iltana mutta vielä ei ole menkoista tietoakaan. Säälittävää tai ei, testasin tietysti eilen uudelleen, mutta ihan yhtä valkosta näytti. Tietenkin. Alkaa jo pikkasen ärsyttää kun Menopurit polttelis jo tossa kaapissa.

No, turha murehtia kun ei mitään voi tehdä. Niinpä palaan viinilasillisen ääreen ja aion muuten ottaa useamaan

 

Pääsiäistä täältäkin!

Hobelixille isot onnittelut puherumban päättymisestä. Nyt voit sitten aloittaa rentoutumisrumban ja nauttia miehesi tekemästä hyvästä ruoasta. Toi linssihomma kuulostaa hyvältä - saa laittaa reseptiä tulemaan, ellei ole salainen. Ekalla ivf-suunnittelukäynnillä voi kai odottaa sellaista tyhjentävää kuvausta siitä kuinka hoito toteutetaan ja miten lääkitään. Itselle se kaikki aiheutti päänsäryn, ja verkkokalvoille tallentui ikävä kuva punktioneulasta työntymässä sisääni..mitä sitten aamuyön tunteina tulee välillä mietittyä Mutta siis kaikki riskit, mahdollisuudet, uhat käytiin kyllä todella tarkkaan läpi, valtava infopläjäys kaiken kaikkiaan. Mistä päättelet tuon pitkän kaavan?

Stella, laitoin Monikan matkaan jo pari päivä sitten, minne lie matkalla eksynyt? Toivottavasti ei väärään osoitteeseen ole mennyt kiusaamaan ketään. Täällä tosiaan sen verran kovasti tuli juhlittua, että voihan olla että lataa jossain "akkuja".

Ulpu, juuri näin, suklaata määrättiin pääsiäiseksi kaikille pömppiksille PALJON! Tarvitsevathan niin munat, limikset kuin alkiotkin energiaa ja flavonoideja. Ja entäs me urheat naiset sitten? Vähän pitää nauttia ihan vaan nauttimisen vuoksikin.

Täällä nautitaan niin suklaasta kuin Puregonistakin. Kyllä huomaa hyvin, että mömmöt on taas otettu kehiin. Yhdeksän tuntia yöunta ei tunnu riittävän missään ja tuttu unissakävelijäfiilis on taas päällä. Onneksi saa kotona tassutella eikä tarvitse yrittääkään töissä ahkeroida. Mulla seuraava jännittävä tapahtuma on keskiviikon ultra - silloin katsotaan onko suklaa tehnyt tehtävänsä ja jatkuuko millä annostuksilla. Nyt toivottelen kaikille mukavaa pääsiäisen jatkoa =)

 

o.n välikaikatiedote

Itsellani alkoi tänään uusi kierto 3 päivää liian aikaisin, epäilinkin sitä. Minun kiertoni on ollut n.27 pv, eli nyt on 24 kp tai siis alkoi uusi, KP1.

no väriä pääsiäiseen

eli nyt sitten kp10 odottelemaan ja tiistaita, jotta pääsee soittelemaan aikaa ja etityttämään johtofollia!!

Toivottavasti löytyy, jottei tartte kyöpelivuorelle lähteä...


:wave:

 

Miru Se mielikuva punktioneulasta on kieltämättä aika ällöttävä, mutta kokemuksena ei loppujen lopuksi ollenkaan niin paha, kun voisi ajatella. Kipulääkkeet on tehokkaat ja jos sattuu, niin sanoo vaan hoitajalle, niin sitä annetaan kyllä lisää. Mites haudonnat on käynnistynyt? Onko sulle tullut vielä Puregonista pömppötuntemuksia?

Viininlipittelijä ystävät Mun tuli kans tossa muutamapäivä sitten kotona litkittyä yks viinipullo. Normaalisti se ei tuntuis ihan kauheesti, mut tänä vuonna oon koskenut alkoholiin niin vähän, että se kihahti ihan täysin päähän. Tietyssä pisteessä tuli ihan hysteerinen itkukohtaus ja raivoissani rikoin pari lasia.. Hoin vain miehelleni, että olisin niin halunnut tutustua meiän lapseen ja tehnyt vaikka mitä suojellakseni häntä. Iltahan siinä meni pilalle, mutta tuntuu että sain päästeltyä ulos sen paskan mitä keskenmenon jälkeen on kalvanut sisällä. Nyt alkaa jo tuntua, että jokaisena hiljaisempana hetkenä ajatus ei harhaile surullisuuteen.
Ens viikolla mulla ti ultra. Olettaisin että jos kaikki menee hyvin, niin punktio olis joko ens pe tai sit siitä seuraava ma.

Iloista (ja Taivaansilpojalle myös värikästä) Pääsiäisen jatkoa!

 

Miru ja Ulpu: Mulla Puregon-pistoksia takana nyt neljänä iltana. Pienellä Puregon-annoksella, jota pistin vikassa inssissä, ei ollut mitään ihmeellistä voinnissa, mutta nyt tuntuu, että taitaa/olisi tietty suotavaakin, että jotain tapahtuu. Pienen pieniä vihlaisuja alakerrassa ja yläkerran koppa melko sekaisin.
Omituisen itkuinen ja pimeä olo. :'( Meneekö nuo oireet Procrenin tai Puregonin piikkiin vai täytyykö myöntää, että hoitojen psyykkinen rasittavuus pistää nyt kuuppaa sekaisin? Mulla ultra ti, joten toivottavasti silloin saisin jotain hyviä uutisia ja homma jatkuisi suunnitellusti. Missä vaiheessa teidän piikittelyt nyt on? Millaisia tuntemuksia?

Kaikille makeaa pääsiäisen jatkoa! Kaksi suklaista päivää vielä, kunnes taas arki koittaa omine kuvioineen.

 

Ella, mun tuntemukset on ainoastaan väsymys ja vatsan toiminnan aktivoituminen |O Juuri alan pistämään kolmatta kertaa, joten eiköhän täälläkin jotain tuntemuksia ala lähipäivinä tapahtumaan. Parempi ois!! Mä itse luulen, että toi psyykkinen puoli on niin kovilla, että tunteet ailahtelee ja itku on herkässä. Voihan se toki johtua hormonimäärän valtavasta kasvusta kropassa - kuka sen tietää.

Ulpu, täällä juuri punaviintä lipitän. Ihan vaan lasillisessa ajattelin pysytellä ja pitää astiat ehjinä :kieh:

Hei naiset, mehän mennään mukavan samoilla aikatauluilla; Ulpu ja Ella ultraan ti, minä perässä ke... Eipä muuta kuin isoja pömpötyksiä kaikille ja Taivaansilpojalle myös hyvää johtofollin kasvattelua! Tämä lähtee nyt pitämään hauskaa Puregon-kynän kanssa!

 

Mua alkaa niin kadettaa kun aattelin, että olisin ollut teidän kanssa samassa tahdissa, Miru, Ella ja Ulpu...Mutta kun ei. Ei näy tätiä ei. Ja kyllä, voitte arvata, että vaikka tiedän että PAS voi joillain sekoittaa hormonit ja että sieltä ne tulee ne menkat uskollisesti jossain vaiheessa, niin tietenkin olen "salaa" googlettanut "myöhäinen plussa"...Noh, ensinnäkään hoitolaiset eivät kai (????kertokaa toki jos ootte kuuleet tuhkimotarinoita....???) juurikaan noita myöhäisiä plussia saa kun hedelmöittymisen hetki on aika lailla selvä ja JOS olisi kyseessä ns. myöhäinen kiinnittyminen, niin se on hoidoissa itse asiassa kai aika huono juttu koska se viittaisi jotenkin hitaaseen alkoiden jakaantumiseen siirron jälkeen ymsyms. Eli lähinnä kai luomuilijat voivat saada loppuun asti meneviä "myöhäisiä plussia"... Nojoo, noi googlen hakutulokset eivät siis lähtökohtaisesti juuri ilahduttaneet: jos tosi myöhäinen plussa jotenkin ihmeen kaupalla tulisi, niin ensimmäinen epäily lienisi kohdunulkoinen, eli oikeesti haluaisin nyt verta pakkiin.

Että täten virallisella kutsulla kutsuisin nyt Moniquen kylään, s'il te plait. Kaikki on valmiina, lupaan keittää kofeiinitonta kahviakin.

Halaukset kuitenkin kaikille piikittelijöille - olen hengessä mukana ja lupaan liittyä joukkoonne heti kun vaan...Aijoo, Miru ja muut: moneltako illalla te yleensä piikitätte - ton Mirun viestin perusteella sä pistäisit jo kahdeksan aikoihin? ´Mä mietin, että viimeksi piikitin vasta klo22, kun aattelin, että sillä tavalla saatoin sopia iltaohjelmaa mikä tahansa ilta, enkä joutuis keskeyttää esim. leffa tai kahvihetkeä epämääräisen pitkän vessakäynnin takia :ashamed: Toisaalta, jotenkin ehkä tuntuis, että pitäiskö se pistää just reilusti ennen kuin menee nukkumaan - eikö unessa kuitenkin kroppa toimi hitaammin, ehkä niiden hormonien ois hyvä alkaa jylläämään vielä kun on hereillä...mene tiedä, taitaa olla jo hysterian puolella pohtia tällaista ja just siitä hysteriasta mies lempeästi vannotti luopumaan tällä kertaa.

Okei, nyt taidan lukea vähän kirjaa ja keskittyä todella ei-hysteerisesti odottelemaan tätiä...
S.


PS Missä on muuten PeePee? Mitä sulle kuuluu?

 

Stella: Toivon todella Monique ottaa nyt itseään niskasta kiinni ja karauttaa sinne teille päin ja sassiin!
Mulle ei sanottu piikitys-ajankohdasta mitään, mutta otin nyt tavaksi kynäillä klo21 aikoihin. Musta tuntuu ettei pieni heitto ajassa ole "vaarallista", enkä tiedä haittaako vaikka meniskiin suoraan pehkuihin. Mulla ainakin jonkinlaista nippailua tuntuu eniten aina aamuisin, että kaipa tuolla mahassa yöllä sitten jonkinlaisia bileitä pidetään.

PeePee: Kuulumisiasi minäkin kaipailen. Toivottavasti olet viettämässä rentouttavaa ja nautinnollista pääsiäistä!

 

Alkaapi olla pääsiäinen takana päin. Toivottavasti se on mennyt hyvän ruoan ja seuran merkeissä. Ennen kaikkea rentoutuen ja toivottavasti juhla on vienyt ajatukset edes hetkeksi muualle näistä hoidoista. Mikä on kyllä aika mahdotonta, ainahan se mielessä pyörii.

Stella: Minä olen rakentanut tänne sellaisen suojamuurin Moonikan varalta, eli eiköhän se suuntaa sinne missä sitä kaivataan eli sun luo. Tänne ei ole tervetullut...

Ulpu: Minä olen ainakin yksi testaajista, en ole aivan pysynyt kärryillä olenko seuraava. Testipäivä on vasta ensviikon ti eli vielä on piinailua tiedossa. Toisaalta en ole ikinä ehtinyt testaamaan kun moonika on tullut vähän liiankin ajallaan. Nytkään ei tunnu olo yhtään sen erillaisemmalta kuin normi kierron aikaankaan.

Mut mitenkä on kun luin netistä että alkio tarraa kiinni vasta n.viikonpäästä hedelmöityksestä. Lekuri sanoi että mulla hedelmöitys tapahtuis ehken ke kun inssi oli ma. Eli eikö se Prinssi Haakon ole vielä edes kohdussa? Tai jos on niin tällä matikkapäällä laskettuna se alkais kiinnittyä vasta ke? Tuleekohan niitä raskaus oireita vasta silloin vai jo alkion hedelmöidyttyä...? Äääääh....tää on kamalaa...

Oikein hyvää viimeistä lomapäivää kaikille, huomenna se arki taas koittaa... :heart: