Pömppömahaiset plussaajat!!

Voi Ulpu.

Sanattomana olen. Tiedän ehkä jotenkin miltä tuntuu (km 5+1) mutta sinulla raskauden onni kesti kuitenkin vielä hiukan pitempään - jokainen päivä, jonka on saanut iloita, on varmasti vielä vaikeampi surra pois. Ei ole oikeita lohdutuksen sanoja. Aivan liian epäreilua.

Itkettää, ei voi mitään.

 
Näin ikävästi päättyi tämä meidän onni ja ilo. Muutaman päivän sain olla maailman onnellisin ihminen. Mulla ja mun miehellä alkoi tänään talviloma. Varattiin äsken lennot Pariisiin, jospa siellä sais tarpeeksi muuta ajateltavaa. Lähtö huomenna.
Meidän ultra ens to vaihtui nyt toisenlaiseen tutkimukseen. Lääkäri onneksi oli sitä mieltä, että heti kun mahdollista aloitetaan toinen ivf.
Katse tulevaisuudessa, mutta surun käsittely vielä kesken. Ihmeellisesti jostain tulee silti se voima ja usko, että lopulta meillä on se pieni tuhiseva nyytti sylissä.
 
Olo on nyt turta. Kaikki toivo ja positiivisuus, jota olemme jaksaneet ylläpitää, tuntuu nyt niin turhalta. Tuntuu, että mitä järkeä tässä jatkuvassa vatvomisessa, tuhrujen pohtimisessa, testipäivien miettimisessä on. Tuntee itsensä pelleksi. Kun kuitenkaan mitään ei ole tehtävissä loppujen lopuksi. JOS YKSI nainen tämä loputtoman pitkän odottelun jälkeen onnistuu saamaan plussan, mikä on lopulta pelkkää hoidon pitkittymistä ja päättyy entistä suurempaa suruun kuin mitä muiden selkeät epäonnistumiset aiheuttavat..en todellakaan ymmärrä mikä on kaiken tarkoitus. Enkä edes halua ymmärtää. Jos tämä on jotain kasvamista, kypsymistä, koettelusta suurempaa tarkoitusta varten, en taida olla ikinä valmis. Eikö jo olisi meidän aikamme? Juuri nyt tuntuu, että tekisi mieli heittää hanskat tiskiin. Miksen suosiolla käyttäisi kaikkea henkistä, fyysistä, ajallista ja taloudellista satsausta adoptioprosessin hoitamiseen? Ennen kuin olen loppuun palanut, pennitön, masentunut ja liian vanha - kaikki adoption kannalta mahdottomia asioita.
Anteeksi, oli pakko purkaa. Ulpu, itken kanssasi..
 
Miru Sitä minäkin olen miettinyt, että joko nyt olisi tarpeeksi kypsynyt ja olisiko nyt jo tarpeeksi koettelemuksia käyty. Kärsivällisyys alkaa kuulostaa kirosanalta. Ja täytyy olla jollain tavalla masokistinen, että suoraa päätä on heti ryntäämässä kohti uutta hoitoa. Mutta toisaalta, se uusi hoito voi olla just se yksi ainoa, jota enää tarvitaan. Sitä kun ei tiedä, niin pakko katsoa.
Turhaan me naiset ei tätä paskaa niellä, Luovuttaa ei saa! :)
 
Ulpu :) ei sen nyt näin pitänyt mennä, että sinä täällä lohdutat minua. Olet kyllä oikeassa.. kärsivällisyyttäkin ehkä riittäisi, jos takeita olisi, mutta varmaan pahinta on se, että tuntuu menettävänsä hallinnan omasta elämästään. Mutta ei me muutakaan voida kuin mennä eteenpäin. Noustaan suosta kerta toisensa jälkeen. Sinnikkyyttä meillä ainakin on. Ehkä sitä suomalaista sisua. Matkanne kuulostaa hyvältä keinolta päästä valelemaan kultaa haavoille..nauttikaa toisistanne ja lujasta suhteestanne, joka on varmsti tämän kokemuksen jälkeen taas entistä vahvempi. :heart:
 
mmm
Miru osaat todella tuon sanojen käytön. Juttusi oli varmaan suoraan meidän muiden ajatuksista, siis ainakin minun. Tuntuu enimmäkseen siltä kun hakkaisi toistuvasti päätään seinään, niin toivottamalta nää hoidot välillä tuntuu. Täytyy aina välillä käydä lueskelemassa tuolla odottavien puolella, että jaksaisi taas uskoa, että raskautuminen voi joskus tapahtua minullekkin. Tosin luvattoman paljon sielläkin joutuu lukemaan näitä suru-uutisia, on tämä elämä niin julmaa :'( Mutta onneksi niitä onnistumistarinoita on kuitenkin suurin osa.

Ulpu sä se jaksat lohdutella muita, vaikka itse koette suurta surua. Sydämesi on siis täyttä kultaa! Ja Pariisi on rakkauden kaupunki, joten ihana reissu tiedossa :heart:

mmm
 
mmm
Ai niin, yritin tossa muistella noita tän pinon plussaajia ja mietin, et ennen Ulpua oliko se Pupuvaimo? Yritin muistella ihan tuolta lokakuun piinailijoista asti, koska sieltä kai tää pino on saanut alkunsa, vai oliko se syyskuu? Mut plussaajia ei taida olla paljoa ja kun muistetaan Kurren, minun, Pupuvaimon, ym ja nyt Ulpun km:t, niin oliko niitä onnistuneita siis ollenkaan? Please, kertokaa, että olen väärässä, eikö näistä lokakuun inssipiinailijoista jatkuneesta pinoista ole onnistujia.

Pupuvaimo jos satut taustaileen, niin tuuthan kertomaan mitä kuuluu :wave:
 
Ulpu, oon niin pahoillani sun puolesta :'(
Miruliini kirjoitti osuvasti, tuntuu ettei täs oo mitään järkeä ku tällaista tapahtuu :ashamed: Meitä koetellaan muutenkin liikaa ja raakaa ku hetkeksi annetaan onni joka julmasti vaan viedään pois.... En tiedä mitä sanoisin muuta kuin et paljon jaksuja ja haleja sulle :hug:
 
Ulpulle :hug: ja jaksamista haluan minäkin toivotella!

Samoja kysymyksiä olette tänään kaikki pohtineet, mitä itsekin olen viimeisen reilun puolen vuoden aikana useampaan otteeseen itselleni esittänyt. Miten julma tuo keskenmeno onkaan, kun on vihdoin pitkän yrityksen jälkeen onnistunut positiivisen testituloksen saamaan ja juuri ehtinyt alkaa iloita siitä, niin sitten se onni viedäänkin kylmästi vain pois. :'(

Musta ainakin alkaa tuntumaan siltä, että jokainen maailmaan syntyvä lapsi on mitä suurin ihme. Mutta arvon naiset, vielä mekin niitä ihmeitä koetaan. Ja itse uskon, että siinä kohdassa me taidamme vasta ymmärtää kaikkien näiden koettelemusten tarkoituksen. Ilman niitä meille ei sylissä olisikaan juuri sitä tiettyä nyyttiä, joka siihen kuuluu! Toivottavasti ymmärsitte tästä omituisesta ajatuksenjuoksustani edes jotain! :ashamed:
 
No niin arvon leidit! Ulpulle kovasti voimia surullisen uutisen kanssa. Ota aikasi surun käsittelyssä - toivottavasti ihana matka oman miehen kanssa tuo myös iloa ja jaksatte jossain vaiheessa taas katsoa eteenpäin. :heart:

Mutta: te muut - eiköhän nyt taas riitä tältä erää tämä itsesäälissä rypeminen ja luovutuspuheet! Selkäänne sietäisitte saada tuollaisesta! Sillä ei ainakaan valloita mitään uutta, että perääntyy taistelusta. Kärsivällisyyttä vaaditaan, ilman muuta ja enemmän kuin inhimillisesti voisi keneltäkään pieneltä ihmiseltä odottaa. Mutta sitten se on niin: meistä tulee tämän prosessin ansiosta äitien lisäksi todella vahvoja, sitkeitä ja viisaista ihmisiä.

Tänään on perjantai, viikonloppu ja kevät edessä. Joskus vielä tulee valoisa ja lämmin, uskokaa pois! Rakastakaa itseänne, miestänne ja elämää ja käyttäkää tämäkin päivä muistaen, että ohi mentyään se ei enää palaa. Jokainen päivä on onnellisten hetkien arvoinen.

Sain ihan vastustamattoman houkutuksen laittaa äsken facebookin profiiliini statukseksi "Sahrami" is ovulating. 100% ajasta viime aikoina mennyt täällä, miehen kanssa, ja toisen palstan ihmisiä oikeasti tavatessa, eli ympäristössä, jossa voi sanoa mitä mieleen juolahtaa. Onneksi älysin viime hetkessä, että jollenkin muulle ovulointi saattaa olla intiimi asia tai sanana jopa vähän epämukava. Olisi saattanut herättää kummastusta, jopa paheksuntaa... :eek: (Niille jotka ei tiedä, facebookin status on sellainen rivi, jossa voi kertoa ystäville - ja myös vieraille halutessaan - mitä kulloinkin tekee. Tyyliin "Mikael Junger is missing Maria", "Mikael Junger is kissing Maria" , jos olette seurailleet lehtiä... :LOL: )
 
Loistavaa, kiitos Naminami!! :flower: En halua mitenkään vähätellä sitä käsittämätöntä vääryyttä ja tuskaa, mitä Ulpukin tällä hetkellä käy läpi, mutta viisas Sahramimme teki sen, mitä tässä tilanteessa on ehdottomasti tehtävä. Nyt otetaan itseämme niskasta kiinni kaikki naiset - paitsi Ulpu-rakas, joka lähtee miehensä kanssa Pariisiin hemmottelemaan ja rakastamaan toisiaan. :heart:

Mutta siis mehän ei tätä kaikkea paskaa vastaan oteta vain siksi, että epäonnistuminen on luonnonlaki näköjään tässä hommassa. Me taistellaan siskot siksi, että se on mahdollista ja totta meidän jokaisen kohdalla vielä! Me emme anna päivien, viikkojen taikka kuukausien valua ohi turtana sumussa kulkien, vaan meidän täytyy nyt myös elää nämä hetket. Nämäkin ajat, jotka eivät enää koskaan palaa. Me emme saa antaa koko elämää tälle taistolle, emmekä sitä sisintämme, jota niin kovasti kuristaa. Me olemme vahvoja ja me emme anna periksi! :heart:

Muistakaa arvostaa itseänne sellaisina kuin olette rakkaat naiset. Olette ihania ja uskomattoman sisukkaita jokainen. Ja se voima ja energia kyllä vielä palkitaan! =) :flower:

Ja tottakai tulee päiviä, jolloin ei vaan jaksa ja on aika surra, mutta silloin tuemme toisiamme ja käännämme kelkan kohti positiivista. Mutta siis älkää siskot antako tämän kaiken tuhota elämäniloanne, ettehän? Tälle kamalalle syöpäläiselle ei saa myydä sieluaan - me taistelemme aivan loppuun saakka!! :flower:

Mukavaa viikonloppua kaikille ihanaisille!
 
Hyvä viesti Sahrami, kiitos siitä. Olen kyllä ihan samaa mieltä. Me täällä jos jotkut ymmärrämme miten "pettymys" määritellään niin, että jokainen, joka sen määritelmän jostain lukisi tai kuulisi, saisi kyyneleet silmiinsä. Mutta tässä hommassa ei voi muuta kuin katsoa eteenpäin. Pariisin matkan kautta tai ihan vain tajuamalla, että tässä mennään, hengissä ja toivoa on niin kauan, kuin jotain voidaan vielä tehdä.

Sahramille vielä - ihan samoissa tunnelmissa näes... Mä olen ollut itse asiassa koko tän talven noiden facebookin "is" statuksen kanssa vähän lukossa, koska oikeasti siellä pitäisi lukea koko ajan "Stella" is wondering about her ovary activity, "Stella" is carrying two little ones, "Stella" is wondering whether pain in her ears could be an early sign of pregnancy, tai "Stella" is logged into Kaksplus all the time.... Mutta tosiaan kun on edelleen "kaapissa" tämän asian suhteen, niin kaikki mun 200 "lähintä" ystävää todennäköisesti vetäisi kahvit väärään kurkkuun kun kirjottelisin sinne jotain tollaista. Toisaalta - ehkä pitäisi :)

(.) Mulla oli eilen illalla vahvasti positiivinen tunne. En osaa selittää. Jää nähtäväksi :heart: Oireitakin löytyy, mutta ehkä niistä nyt on turha höyrytä tässä vaiheessa, kun voivat olla kuvitelmaakin.


Halauksia.

Stella ktt/pp9 (hui!)
 
Hyvähyvä Stella ja Kurre! Mukaan vaan, jos yhtään irtoaa tsemppihenkeä! Ja niille, joilla tosiaan on rankka hetki, koska niitäkin on - alakulosta ei pidä kokea syyllisyyttä, eikä arastella puhua siitä täällä avoimesti. Sitä en ollenkaan halunnut sanoa. Yritetään vaan muistaa aina jakaa MYÖS kaikki positiivinen energia, jota välillä löytyy. Se(kin) tarttuu.

Viisas ajatus Sanaharakka-vitsikirjasta (koululaisten viisauksia) (käytän tätä joinain aamuna starttimoottorina Hesarin sijasta): "Mitä on yhteyttäminen? - Se tapahtuu pimeässä, nopeasti, siipiä pärryttämällä." :p
 
Perjantai 14.3.

mmm.........................3.inssi/clomit/puregon..........kp/28-29/pp15
Krisseli79...................ivf........................................kp/-/pp15
Milja71.......................icsi.......................................kp/-/pp10
Stella.....................................................................kp/-/pp9
Nippe81.....................inssi.....................................kp/-/pp8
Inkaliini......................2.ivf.....................................kp/-/pp7
Soleil76.....................1. inssi / Arimidex.................kp25/30-35/pp
Miruliini......................1. ivf.....................................kp17/-/pp
PeePee77..................pas......................................kp15/29- 31/pp
Sahrami73.................odottaa laparoskopiaa........kp15/26-28/pp
Minea81.....................inssi....................................kp15/-/pp
Kurreliini....................Pupuilua...............................kp9/-/ pp
Ukkovalta..................Pupuilua/clomit.....................kp6/-/pp
Taivaansilpoja............pas......................................kp/-/pp
Auringokukka.............odottelee viljelyhommia.......kp/-/pp
Simmu.......................2. inssi..................................kp/-/pp
Iines75......................3.ivf......................................kp/-/pp
EllaElias.....................1.ivf......................................kp/-/pp
Haave........................pupuilua...............................kp/-/pp

Plussanneet :heart:



Tulevaisuuden Pömpöttäjät: :hug: :flower: :hug:
Hobelix (ivf-huhti)
Ulpu78 (ivf) :hug: :flower:
 
Musta tuntu ihan hirveältä siirtää Ulpu listalla alemmas :'( . Sittenkun sen vielä tietää milta toi tuntuu, se kaikki iloinen odotus ja onni ja sitten kuin olis tykillä ammuttu alas syvimpään rotkoon. :'( . Tosi upee että ulpu lähdet miehesi kanssa reissuun ja vietätte aikaa yhdessä. Käytte yhdessä läpi. Siinä se on se lopullinen tuki, siinä toisessa. :heart:
 
Moi...
Kiitos kannustuksesta ihanat Naiset!
Nyt vain kävi niin, että tämä meikäläisen päähänpotkiminen jatkuu... Eli leikkaus on peruttu, lapsenteko siirretty hamaan tulevaisuuteen... :'(
Endo oli päässyt paksusuolen sisälle ja nyt suoli on tukossa. Miten se pirulaine voi olla levinnyt nyt jo!!!! Siis kesäkuussa se putsattiin kunnolla pois!!! :kieh:
Nyt alkaa hormooni kuuri jolla munasajojen toiminta ajetaan alas kokonaan... ja noita leikkauksia on edessä sitten taas useampia. Täytyy naiset sanoa, että olisin tässä parin päivän sisällä luhistunut useammankin kerran jos ei ihana mieheni olisi ollut koko ajan tukena ja pitämässä mua kuilun oikealla puolella... :heart: Nyt on taas rassattu sitä reikää mihin aurinko ei paista heti useampanakin päivänä... Varjoaine kuvaus paksusuolesta ei muuten oo mikään kamalan kiva toimenpide... Ja onhan tässä jo magneettikuvassakin ehditty käydä. Nyt vain odotellaan lääkärin tuomiota, että mites tästä eteenpäin. Peruin tänään sen ajan sinne väestöliittoon, onneksi tuo lähete on vuoden voimassa, että jos tässä jotain tolkkua saatais tähän kroppaan ennen sitä...

Voi Ulpu... Olen niiiiiiiin pahoillani :'( :hug: Kyllä tässä itseäkin on taas monotettu kaaleen, mutta loppujen lopuksi kyllä sinuun varmaan sattu enempi.... Toivotaan että tulevaisuus tuo tullessaan meille kummallekkin jotain parempaa....

Voimia naiset, tässä tilanteessa on vain pakko uskoa huomiseen..... :flower:
 
Perjantai 14.3.

mmm.........................3.inssi/clomit/puregon..........kp/28-29/pp15
Krisseli79...................ivf........................................kp/ -/pp15
Milja71.......................icsi.......................................kp /-/pp10
Stella.........................1.IVF:n 1.PAS...................... kp/-/pp9
Nippe81.....................inssi.....................................kp/-/ pp8
Inkaliini......................2.ivf.....................................kp /-/pp7
Soleil76.....................1. inssi / Arimidex.................kp25/30-35/pp
Miruliini......................1. ivf.....................................kp17/-/pp
PeePee77..................pas......................................kp15/29- 31/pp
Sahrami73.................odottaa laparoskopiaa........kp15/26-28/pp
Minea81.....................inssi....................................kp15/- /pp
Kurreliini....................Pupuilua...............................kp9/-/ pp
Ukkovalta..................Pupuilua/clomit.....................kp6/-/pp
Taivaansilpoja............pas......................................kp/-/pp
Auringokukka.............odottelee viljelyhommia.......kp/-/pp
Simmu.......................2. inssi..................................kp/-/pp
Iines75......................3.ivf......................................kp/ -/pp
EllaElias.....................1.ivf......................................kp /-/pp
Haave........................pupuilua...............................kp/-/pp

Plussanneet :heart:



Tulevaisuuden Pömpöttäjät: :hug: :flower: :hug:
Hobelix (ivf-huhti)
Ulpu78 (ivf) :hug: :flower:
 
mmm
Voi Haave kylläpäs sulle on siunaantunut vastuksia :hug: Tosi paljon on kestettävää yhden ihmisen kohdalle. Onneksi sulla on tukeva ja ymmärtävä mies siellä apuna. Yhdessä on hyvä ammentaa voimaa ja noiden vastoinkäymisten jälkeen on pakko olla jo "alamäkeä" tiedossa, joten hoidot varmaan tuottaa sit näitä onnistumisia :heart:
 

Yhteistyössä