Rouva Puh, jeeeeee! Heti ensimmäisestä inssistä. Aivan mahtavaa!
mmm, pieni sydän sykkeröinen! Mieltä lämmittää!
Minzu, pahoitteluni. Ei vissiin tarvii sanoa että tiedän miltä tuntuu.. Mutta uutta yritystä kohden!
Haave, varmasti helpotti, että nyt on selkeä päivämäärä, jota odottaa ja homma etenee.
PeePee, on niin mukava lukea että Toivo on taas herännyt. Niinhän sillä on tapana tehdä. Onneksi! Työ ja opiskelut ja vauvarojektit kaikki samalla kertaa.. Siinä on kyllä sellainen paketti, että huh huh. Toisaalta ei ehkä ehdi ihan niin paljon sureksia ja maata sohvan pohjalla epäonnistumisia pohtien. Itse ainakin yritän niin ajatella tässä omassa hektisessä elämänvaiheessani. Marraskuussa sitten sinulla ja Retulilla uutta yritystä kehiin.
Stella, makkarin hiljaiselosta, niinpä niin. Sydän karrella on niin vaikea yrittää muistaa, että vauvat tehdään koeputkessa ja makkarin puuhat on muihin tarkoituksiin.. Tai vähintäänkin, että vauvat tehdään vain niinä parina päivänä, ja muuten voisi vain petissä pitää hauskaa. Mun on mahdotonta harrastaa seksiä ilman, että vähintään kerran kävisi mielessä jotain asiaankuulumatonta eli vaaveleihin liittyvää. Muutenkin alakuloisena on vaikea virittäytyä tunnelmaan. Jotenkin ne teidän ristiriidat pitäisi saada omaksi asiakseen, joka ei vaikuttaisi muuhun elämään. Tai lähinnä toivoisin, että sinä voisit itkeä juuri niin paljon kuin haluat ilman, että sinun tarvitsisi ajatella mitä miehesi siitä ajattelee. Suosittelen lämpimästi sinulle psykologikäyntejä, edes yhtä. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin kertoa, että mitään et ainakaan häviä. Älä ainakaan rahaa ajattele, jos käynnit ovat taloudellisesti mahdollisia. Psykologikäyntiä voi hyvin verrata pehmustettuun itkuhuoneeseen, ainakin itse olen käyttänyt sitä sellaisenakin.. Heitän muuten villin veikkauksen, että miehesi ärtymys itkuisuudestasi johtuu pääosin siitä, että han haluaisi sinun olevan onnellinen eikä osaa auttaa/voi asialle mitään. Ainakin oma mieheni ahdistuu välillä kovasti itkustani, ja minusta tuntuukin siksi hyvältä itkeä puolueettoman ammattilaisen edessä, jonka duuni on kuunnella itkuani. No, itken kyllä oman miehenikin edessä harvase päivä.. laita yv:tä, jos haluat kirjoitella psykologiaiheen tiimoilta henkilökohtaisemmin.
Väre, ylihuomenna!!
Omaa:
Kiitos kaikille tuestanne! Tänään soittelin lääkärille, että mites jatketaan ja saadaanhan heti perään toinen PAS. Saadaan. Siirto menee luultavasti lokakuun viimeiselle viikolle. Sovimmepa samantien myös, että jäljellä olevat kaksi alkiota siirretään kumpainenkin. En tiedä olinko ihan hölmö, kun sitä pyysin. Yksi syy on parempi onnistumistodennäköisyys ja toinen se, että tämän ehtinee siirtää vielä ennen muuttoa ja seuraava siirto olisi pitänyt hakea toisesta kaupungista. Nyt "saadaan" pakkanen tyhjäksi kerralla. Olen valmis vastaanottamaan kaksoset, ja mies vielä valmiimpi. Mieluummin kyllä ottaisin yhden lapsen kerrallaan, jos omaa jaksamistani mietin. Mutta mutta.. toiveena olisi jopa kolme lasta tässä vielä lähitulevaisuudessa, niin eipä se kaksi kerrallaankaan kai ihan kamala asia olisi. Ajatuksia tuplasiirto-asian tiimoilta? Mitä muut mietitte näistä jutuista?
Kävin tänään uudella työpaikallani tutustumassa ihmisiin ym. Ristiriitaisia tuntemuksia ja jännittävää oli. On jotenkin aivan tyhjä olo, kun on jättämässä taakseen isoa elämänvaihetta, ja vanhojen tuttujen ihmisten tilalle tulee täysin uudet. En ole yhtään innoissani, lähinnä väsynyt. Kyllä se into sieltä varmasti tulee, kunhan duuni alkaa ensi kuun alussa.