pinoudutaan hoitoputken alussa olevat

Hei kohtalotoverit! :wave:

Miten työnantajanne suhtautuu tutkimuskäynteihin? Käyttekö omalla ajalla? Kuuluisiko näistä käynneistä pyytää esim. lääkärintodistus ja esittää työnantajalle? Onhan lapsettomuus kuitenkin aika useissa tapauksissa sairautta - esim. endometrioosi tms.

Kyselee jokaisesta palkkaeurostaan tarkka Mimsu

 

Hei Mimsu! Mä olen ainakin käynyt työajalla, pakko kun kunnallisella puolella aikoja ei voi valita ja mulla on päivätyö. Meillä ei työpaikalla muutenkaan kysellä lääkäri- tai muidenkaan käyntien perään (kunhan nyt ei jatkuvasti ravaa jossain), joten olen vaan sanonut meneväni lääkäriin. En tiedä sitten jos/kun hoitoihin joutuu ja niissä menee enemmän aikaa, niin miten sitten, mutta en ole niin pitkälle vielä murehtinut

 

Mäkin olen miettinyt, että miten kaupan tädit yms. pääsevät lähtemään kun kun ei voi viattomasti livahtaa. Minulla on onneksi liukuva työaika ja riittää, että sanon käyväni lekurissa. Lääkärikäynti on omaa aikaa.

Melkein mä sanoisin esimiehelle suoraan mistä on kysymys. Jos olisit toimeentulotuella saisit hoidot laskutettua kaupungilta. Käynnit kuuluvat siis perustarpeisiin.

Tiedän ihmisiä ketkä ilmottautuvat kipeiksi aina hoitopäivänä. Vaikaahan tämä tasapainoilu on.

 

Moikka.

Täytyisi vissiin oikeen rupee lukeen tota työehtosopimusta, mitä siellä sanotaan. Kun raskauden aikaiset neuvolan ja lääkärin käynnit kerran saa tehdä työajalla niin kai tääkin sitten menisi.

Mulla on se ikävä kun ei ole selkeätä yhtä pomoa vaan yhdistyksen hallitus on työnantaja. Ei viitsis millään koko hallitukselle selittää.

Huomenna pitäisi soitta lekuriin ja kuukauden päähän varata lääkäriaika. Liian hitaasti aika menee. :headwall:

MÄ HALUAN HOITOIHIN HETI \|O \|O

 

Hei, rupesin minäkin lueskelemaan teidän kirjoituksia. Mulla on todettu aukiolotutkimuksessa yksityisellä, että johtimet on täysin tukossa ja nyt odotan pääsyä laparoskopiaan. Joudun siis eka käymään julkisella lääkärissä, joten en edes tiedä koska aika laparoskopiaan on. Itsellä on tosi paha mieli, kun en tiedä, mistä tukkeutuminen on aiheutunut. Klamydiaa ei ole ollut. Nyt alkoi pelottamaan, että onkohan mussa jotain muutakin vikaa, kun lääkäri ei kommentoinut mitään sanoi vaan laittavansa lähetteen laparaskopiaan ja näytti todella surulliselta. Lisäksi mulla on ollut outoja kipuja alavatsassa tosi monta vuotta, mutta niihin ei ikinä oo löydetty mitään selitystä. Aina on vaan passitettu klamydia- ja muihin testeihin.
Muakin kiinnostais tietää, että voiskohan hoidot aloittaa yksityisellä jo ennen laparaskopiaa. Vai onko niin, että eivät sitä tee, jos sieltä paljastuukin jotain muuta ongelmaa, joka vaikuttaa asiaan. Kyllä nyt ahdistaa tämä kaikki :'( . Tsemppiä kuitenkin teille kaikille.

 

Mulla on melko samanlainen tilanne kuin sulla, Desperado. Putket oli kyllä auki mutta ultrassa (yksityisellä) todettiin lapsen saantia haittaava endometrioosi ja olen myös jonossa laparoskopiaan.

Kysyin lääkäriltäni hoidoista, ja hän totesi seuraavaa: Laparoskopiaan on n. 6 kk jono, mutta sitä ennen voidaan kartoittaa paljon asioita jotka vaikuttavat hoitosuunnitelmaan. Saimme siis miehen kanssa heti passituksen hormoniverikokeisiin ja sperma-analyysiin (onpa hieno sana =) ), ja kun niiden tulokset noin kuukauden sisällä selviävät, päätetään aloitetaanko hoidot jo ennen laparoskopiaa vai yritetäänkö luomuna siihen saakka kunnes leikkaus on tehty.

Ts., päätös hoitojen aloittamisesta tehdään aina tapauskohtaisesti. Jos sinulla on mahdollisuus käyttää yksityisiä palveluja, suosittelen lämpimästi.

Voimia ja toivoa, et ole yksin :hug:

 

Minäkin ilmoittaudun joukkoon.
Ollaan reilu puolitoista vuotta yritetty tuolksetta. Tänään oli eka lääkärikäynti yliopistollisella ja todettiin syyksi miehen simpat..4% elossa mutta liikkumattomat nekin.
Nyt kk päästä uudestaan analyysiin ja verikokeita ottamaan ja sitten marraskuun puolessa välissä taas polille.
Mä olen 29v ja mies 25.

 

hmmm....ai että hoidot aloitettaisiin ennen lapaa...?
miksikäs se laparoskopia sitten tehtäisiin .... :/
oon vähä pihal mut ei se mtn=)

Mula ei siis ole minkäänlaisia kipuja tai oireita joiden takia olisin milläänlailla etuoikeutettu leikkauksen..ainoastaan lapsettomuus...eli en kai ole siis kiireinen tapaus.
Vaikka kyllä sapettaa odotella mutta toisaalta, pianhan on jo lokakuu ja sitten marras ja joulu ja.....vähäks epätoivosta

Mutta toivo on kyl korkeella noiden peruutusaikojen suhteen...harmittaa vietävästi koska eka oottaa hullunlailla leikkausta, siel todetaa se mikä todettavissa on ja on jo huomattu, sitten mennään siitä parin viikon päästä suunnittelemaan ivf:ää...
kauankohan siitä mahtaa mennä ennenkuin päästään itse hoitoon..
onkohan kellään muuten tietoa?
tai taidanpa alottaa uuden keskustelun tuosta aiheesta....=)

JANNAn kanssa taidetaan molemmat olla terroristeja viestien suhteen=)

hoidoissa muuten käyädään TYKSissä eli täältä länsi-suomesta ollaan!

 

niin unohdin vastata ku joku kyseli että miten töistä vapaata...

mä olen kertonut meidän ryhmävastaavalle asian kokonaan totuudella...ja hän on mukava nainen, äiti itsekin ja tietää kuinka tärkeää tämä meille on ja on valmis auttamaan mahdollisuuksien mukaan..
eli saan aina vapaata kun tarvitsen.
jos menee paljon aikaa vain tutkimuksiin niin olen pistänyt oman vapaani siihen, jos menee vain hetki niin saan mennä työajalla..

olen huomannut sen että on hyvä kun uskalsin kertoa silloin aikoinaan totuuden, nyt ei tarvitse koskaan valehdella..
toki ymmärrän että jokapaikassa ei onnistu tuo.

minun työssä myös tarvitaan tilalleni joku aina ja se hoidetaan kyllä....elikkäs varmaan paras mahollinen tilanne tuon suhteen..

 

Vesseli80, meillä on muuten asiat kunnossa: simpat, hormonit, ovulointi jne, ja sen takia mietin että voisko hoidoissa edetä jo ennen laparoskopiaa, koska sinne on takuulla jonoa. Tajuan kyllä sen, että sieltä voi paljastua jotain muutakin kuin se, että johtimet ovat tukossa, mutta toisaalta jos hyvin käy, niin voihan olla että ei. En tiedä miten hyvin pystyvät availemaan noita tukoksia ja onko luomusti raskautuminen joten kin teoriassa edelleen mahdollista. Lääkäri ei antanut mitään infoa, ja olin itse niin shokissa aukiolotutkimuksen jälkeen, etten tajunnut kysyä asiaa. En tiedä oonko ihan lopullisesti sekasin ja epätoivonen, mutta hain just sitä takaa, että jos kuitenkin monen kuukauden jonottelun ja laparoskopian jälkeen päädytään kuitenkin samaan hoitomuotoon (ilm. IVF), niin voisko sitä harkita jo ennen laparoskopiaa. Mutta niinhän se on, ettei niihin kannata ryhtyä, ennen kuin on varmistettu laparoskopialla tilanne. Harmittaa vaan tää tietämättömyys ja odottelu..

 

Janna, kiitos sulle ymmärryksestä. Mulla pyörii tällä hetkellä kaikki kauhuskenariot mielessä ja tuntuu, että siellä lapassa paljastuu varmaan jotain hirveetä. Yksityisellä ollaan tähän asti käyty, ja kunhan se lapa on tehty, niin siellä jatketaan.

 

ymmärrän todellakin tuon sinun pointtisi odottelusta, on niiiiin turhauttavaa.... :/

minäpäs lähden tästä vesijumppaamaan, syvään altaaseen, se on kivaa..
joku voisi ajatella että mummojen touhua mutta kyllä sen saa tuntumaan kun kunnolla tekee

 

Ihanan aktiivista kirjoittelua täällä

Mua nyt kyllä risoo aika urakalla kun soitin tänään sinne lääkäriin. Nyt joutuu taas kaksi kuukautta odottelemaan \|O \|O

Ei kelvannut se sperma analyysi kun oli kuulemma liian aikaisin otettu :headwall: Miksi kukaan ei kertonut

Nyt mua on sitten kokopäivän itkettänyt ja v..tuttanut kun mä en jaksaisi millään enään odottaa.

Positiivista oli se, että lääkärin mielestä näytteen laatu oli parantunut ja jos se tosta vielä paranisi niin voisi selvitä pelkällä Inssillä.

Mä olen jotenkin taas vaan niin väsynyt :'(

 

Päätimme tänään mieheni kanssa että vaikka kalliimpaa onkin niin otamme yhteyttä yksityiselle puolelle..
otin sähöpostitse jo yhteyttä ja siellä kehotettiin tulemaan ensikäynnille joka on maksuton ja katsoa siellä mikä on hyvä ratkaisu..
tulimme siihen tuloskeen että vuotta emme halua odotella enää turhaan vaan vaikka maksaakin, olemme sen valmiit laittamaan peliin...

voi kun taas tuli jotenkin hyvä olo kun mies on niiiin sadalla mukana ja tieto/toivo että aiemmin saattaa tapahtua jotain, kuin vasta ensi kesänä tmv........

no, soitan huomenna ja kysyn, emme sitoudu mihinkään joten siksikin on nyt helppo mennä tutustumaan paikkaan.
ilmoitan sitten mitä sieltä sanotaan =)

 

Morjesta!

Lueskelin ketjua, niin tuli mieleen pari juttua..
Noista munanjohtimista: mulle lääkäri sanoi että klamydia voi ne tukkia, tai jopa joskus leikattu umppari on saattanu aiheuttaa jonkunlaisia kiinnikkeitä.
Ja sitte sellanen noista yksityisen puolen maksuista: Te keillä on työpaikka, niin onko työpaikallanne sairaskassaa, kuulutteko siihen? Meillä on molemmilla, miehen työpaikan kassa ei korvaa mitään, mulla taas kaikista tutkimuksista 80% (pakko mainostaa taas kun ajattelin että monella ei varmaan tule mieleen, enkä olisi itsekkään uskonu että ne korvaa)

Eipä sitte vissiin muuta kun Hyvää syksyn alkua ja tsemppiä kaikille!!!

P.S. Ei mikää sinänsä hauska juttu, mut arvatkaapa miten on meikäläinen ollu pirteenä viikon verran?! On todella ollu ajatukset nyt muualla kun niissä iänikuisissa ovulaatioissa yms. Sattui meidän kotona pieni vesivahinko, nyt vaan uutta vessaa suunnitellaan, ja odotellaan että päästään remontti alkamaan. Näin ne vastoinkäymiset muuttuu voitoks.

 

tämä ketju oli vähän pudonnut enkä viitsinyt kaikki aerikseen alkaa huudella joten tätä kautta...mitäs viikossa kaikille on päässyt tapahtumaan=)?

olin tosiaan laproskopiassa, en viitsi enempiä siitä selitellä koska olen oman aloituksen siitä tehnyt että jos kiinnostaa niin sieltä voi lukea tai kysyä, mutta muuten tässä sairaslomaillaan ja parannellaan..
kumma juttu että nukuttaa aivan järettömästi...vaikka koko ajan pieniä torkkuja on otellu ni silti unta vaa vähäriittää, outoo....mut kaippa tuollainen operaatio yleisesti vaan sitten väsyttää koko kroppaa, tai jotain...
vatsa ei ole toiminut vieläkään, otin tuossa tunti sitten lääkkeen jotta saisi jotain ulos..alkaa olo olemaan aika turpee ku ei okäyny isolhädäl ma aamun jälkee ja viel se kaasu
melkei saa jo käsitysken milt näyttää ku odottaa=)

olikos kellään muulla mitään hoitoja tai käyntejä tässä lähiaikoina?

 

Iltaa, kiva kun nostit ketjun! Ehdin jo ihmetellä mihin se oikein katosi

Mulla on itse asiassa tuoreita uutisia - ensimmäinen hyvä uutinen mun kohdallani moneen viikkoon: saatiin miehen siemennesteanalyysin tulokset klinikalta ja kaikki oli erinomaista! Oli vielä alleviivattu että hedelmöityskyky oikein hyvä!

Huh, miten voi tällainen asia tuntua valtavan merkittävältä ku oma hedelmällisyys on vähän niin ja näin sen endometrioosin vuoksi.

Antoi hieman lisää toivoa.

Ise kävin tänään verikokeessa jossa katsotaan progesteroni, ensi viikolla kaksi verikoetta lisää alkukierron hormonitasojen kartoittamiseksi. Tietty tässä pieni toivo elää, ettei niihin kokeisiin tarvitsisi mennä kun ei alkukiertoa tulisi

Kaikille muillekin voimia
:hug:

 

Otatteko mutkin pinoonne? Meillä takana 2 tays kertaa. Kerron myöhemmin lisää, kun kone lakkaa tökkimästä. (2 kertaa viestiä kirjottanut, ei huoli). Jos vain pinoonne huolitte. =)

 

Moikka pitkästä aikaa.
On ollu vähän kiireitä ja muita huolia niin ei ole tullut kirjoiteltua tänne ja nyt maanantaina sain vasta ne tulokset verikokeista ja kaikki olisi niissä kunnossa (ei oikeen lohduta)ja tulehduksia ei ollu, mutta gynelle odotan nyt kutsua(saa nähdä kui kaua) jotta saadaan taas asiaa eteenpäin...En kyl olis uskonu että kaikki on olevinaan hormooneissa ok ku vieläki on raskausoireet, pahoinvointi kylläkin jo kaikonnut. Lekuri kyllä epäili endometrioosia mutta ei se kyl vielä siihen kantaa ottanu sen kummemmin,kaipa ajatteli et ne gynen puolella selvittää senki asian... maidon erityski on onneks vähän vähemmälle jääny joten kaipa nää oireet häviää ihan itsekseen. Toisaalta oli huojennus että prolaktiini arvot oli kohdallaan mutta kyl se pistää pään sekasin ku miettii et mikä vika ja missä(josko mun pääkopassa )mutta jospa toi joskus selviäis. :/
:hug: kaikille.

 

No niin, yritetäänpäs nyt aamulla uudelleen tätä kunnon viestin lähetystä. Eli jospa mut pinoonne huolisitte?

Meillä takan yritystä useita vuosia, aktiivinen yritys aloitettiin syksyllä 2004. Niin minulla siis ikää 26 vuotta ja miehelläni 15 vuotta enemmän.
Viime syksynä sain clomi kuurin (menkat heitellyt useita kuukausia siitä saakka kun alkoivat). Samaan aikaan mieheltäni otettiin spermaa-analyysi. Simppoja oli paljon, mutta kaikki hitaanlaisia (hitaita hämäläisiä, lääkärin sanoin) ja normaali rakenteisia vain 7 %. Mutta tuo ei kuulemma haittaa lääkärin mukaan.

Meillä takana nyt 2 käyntiä Taysissa. Ekalla kartotettiin ja katottiin pari kuukautta saanko itse ovista aikaan ilman apuja, yhden sain toista ei kuulunut ilman hormoneja. Nyt sitten piikittelin syyskuussa 3x menopur ja 1xpregnyl. Seuraavaksi tehdään inssi.

Niin ja syyskuussa tehtiin myös aukiolo tutkimus, kaikki oli kunnossa.

Kaikille palstailijoille tsemppiä hoitoihin!
Näin siis meillä, huolitteko pinoonne ?

 

Heipsan.

Huomasin viestistäsi että olet käynyt Tayssissa hoidoissa. Täälä myös yksi joka kyseisessä paikassa käy. Kuka teillä on hoitavana lääkärinä?

 

Nyt just unohtu nimimerkki kuka kyseölit otetaanko sut tänne...NO TOTTAKAI =)

Oikeastaan täällä voi varmaan pinoutua myös vähän pidemälläkin hoidossa olevat.....on vaan kiva lukea "tuttujen" kuulumisia jostain pinosta=)

Jahka pino pitenee niin keksitään yhdessä joku muu aloitus niin pysytään kasassa kunnes joku/jotkut irtautuu odottajien puoelle...huomaattehan positiivisen asenteen näin perjantai aamuna

Lapa takana tosiaan maanantaina ja viime yö meni aivan tuskaisessa merkissä...en ole saanut ulostettua koko viikkona leikkausken jälkeen ja alkoi mahaa sattua todella ja koska ei voi maata kuin selällään kaikki paikat puutuivat ja oli kaikenkaikkiaan todella tuskaista..
otin illalla sellaista lääkettä(toilax)jonka pitäisi auttaa ulostamaan, mutta ei...ei edes löytynyt niitä lihaksia joilla työnnetään ulospäin..
no, mies keksi aamulla että koska muuten emme kahvia juo niin aamulla tyhjään mahaan kahvi niin luulisi auttavan...
no työtä käskettyä ja puolentunnin päästä se ihanuus alkoi ja voi poijjaat en olekaan koskaan tiennyt että iso hätä voi tuntua niiiiiin ihanalta

tänään ajattelin lähteä pienelle kävelylle, rauhalliselle sellaiselle...vaikka sataakin muttei haittaa, pakko päästä ulos!
ja kyllä tuo vatsakin tuntuu pikkuhiljaa alkavan toimia joten...

kyljellään kun saisi vielä maattua :/

parin viikon päästälähdetään laivallekin, kivaaaaaaaa =)

 

Tänään piti aloittaa tero-kuuri...
Mä jo odotan ensi kuuta, että se aukiolotutkimus olisi jo ohi ja päästäisiin itse asiaan jo...ei jaksaisi millään enää odottaa, mutta ei kai tässä muukaan auta.

Mulla ei ole mitään muita verikokeita otettu kuin nämä sukupuolitaudit on tutkittu.
Missäs vaiheessa teillä muilla on katsottu nämä hormonit ym.?
Meillä kun lääkäri sanoi, että tuon munatorvien aukiolotutkimuksen jälkeen siirryttäisiin inssiin niin tuleekohan ne hormonit tutkittua sitä ennen sitten?
Musta kun on kauan tuntunut, että olisi jotain häikkää tuossa keltarauhashormonissa...
Hmm...kylläpäs sitä kaikkea nyt pyöriikin päässä...

Mutta tervetuloa kaikki uudet!!!

 

Hei!
Haluaisin kovasti liittyä joukkoonne, jos vain sopii

Olen 25- vuotias, mieheni on 34. Yrittämistä on nyt takana puoltoista vuotta, tähän asti on diagnooseiksi kertynyt PCO, endo ja ovuloimattomuus.. Miehestä ei ole vikaa löytynyt, sperma-analyysin tulokset olivat hyvät. Takana mulla on nyt terojen popsimista viime joulukuusta, laparoskopia 5/2006 ja viime viikolla lopetin toisen clomi-kuurin.. Ja arvatkaa vaan, oonko mitään ovista bongannut?
Harmittaa niin älyttömästi, kun tuntuu että kaikki etenee niin hitaasti, koko ajan käsketään vaan odottamaan
Oon yksityisellä hoidossa, mut tuntuu, ettei asiat líiku sielläkään kovin nopeesti (ainakaan niin nopeesti kun ite tahtois..)
Ollut tosi masentava viikko, ei jaksa touhuta pedissäkään kun se tuntuu niin laskelmoidulle ja pakolliselle :\|
Ehkä tää tästä iloks muuttuu, jos vaan jaksais toivoa!

 

Moi!Taidanpa mäkin tänne pinoutua.Siisami oletkin jo "tuttu" tuolta kuumeilupuolelta.Monet kerrat samassa pinkassa jännäilty

Kerronpa nyt teille meidän tarinan.
Yhdessä ollaan miehen kanssa oltu ensi keskiviikkona 8-vuotta ja kihloissa vuosi.Ollaan 22 ja 23-vuotiaita.Meillä on täällä kuitenkin ihana karvainenlapsi,corgi-poika Rölli,joka on 3v7kk
Jätin pillerit 03/03 ja siitä asti vauva sai tulla jos oli tullakseen.Yrittämällä yritetty ollaan nyt reilu 1,6 vuotta. Maaliskuussa aloitettiin tutkimukset,mun kohdalla löyty munatorvienaukioloultrassa oikeesta torvesta tukos,joka silloin aukesi.Miehen simpat pitäisi vielä kiikuttaa sinne. Mulla siis hormonit ja kaikki ok,vaikka joka ikisessä kierrossa tuhru alkaa 2-6 vrk ennen kunnon vuotoa.Meillä vähän katkes tutkimukset torviultran jälkeen,kun poli oli rempassa kesän ja nyt sitten tosiaan jatkoja saadaan sitten kun simpat tutkittu. Mies ei kylläkään enää ole niin innokas tutkituttamaan simppojaan,enkä ole kysellyt tai häätytellyt häntä sen asian tiimoilta.
Nyt kun kaveripariskuntamme ilmoitti toisesta tulokkaasta,huomasin miehen alakulon.Aloimme kaverini kanssa kuumeilla samoihin aikoihin siis jo yli 3 vuotta sitten ja nyt heille jo tulossa toinen,esikko päälle vuoden heillä...
Olen jo koittanut totutella ajatukseen ettei lasta ehkä tule ja nyt kun kaikki kaverit ovat jo "toisellla kierroksella",niin tuntuu että on todella epäreilua että toisilla on jo toinen tulossa kun meillä ei ole edes ensimmäistä!! :'(
Mun on tosi hankala olla omaitseni siellä missä on pieniä vauvoja tai raskaana olevia naisia..Oikeen kurkkua kuristaa ja kyyneleet polttaa silmiä..aivan järkyttävä tunne!!
Mun mies nyt vaan on ongelma.Hän haluaa lapsia ja on ihan ok. jos tutkitaan,mutta itse hoidoista ei ole yhtään "innostunut",eikä edes kiinnostunut lähtemään vastaanotolle.Miestä kyllä ahdistaa todella paljon sairaala,ei osaa itsekään sitä selittää..Hänellä muutenkin diagnosoitu sosiaalistentilanteidenpelko ja lapsettomuus on kuitenkin kovin arka asia ja miehelle varsinkin,niin hänen on kovin vaikea siitä puhua sairaalassa vieraille ihmisille.En tiedä oikeen,mitä mies meidän tilanteesta ajattelee,ei puhu vaikka koitan kuinka varoen kysyä.. Kuinka teidän miehet asiaan suhtautuu ja ovat lähteneet mukaan??Toistan kuitenkin,että lapsia haluaa ja on lapsirakas,mutta haluaa mielummin odottaa ihmettä tapahtuvaksi,kuin että hoitojen kautta lapsi saataisiin.. :'(