mulan se on vähän sama ku pekka orava soittas olli hamsterille.
vastaa: "olli hamsteri"
"no se on Pekka orava metsäserlalta päiviä.."
"vittuileksä?"
"ööh... mitä? kuinni?"
"joo ompa taas hauskaa että mulla on elukan nimi sukunimenä, tää on ollu mulla ristinä koko elämän ja sä kehtaat vielä pilkata.. nyt jumanperkl..."
se mitä mä tulin kertomaan on eräs tapaus vuonna 14.
elettiin suurinta rullaluistin buumia sitten 70-luvun ennen ajanlaskuni alkua, ja mulla ja kaverilla oli tieten semmoset inlinerit. niillä me kiidettiin koko kesä joka paikkaan, hyvä ku kotonakaan otettiin pois jalasta (ja usein ei)
paikallisessa kirjastossa oli "meijän vessa" eli inva vessa johon molemmat mahtu hyvin ja siellä oli iso hyvin valastu peili, ja kyllähän te tiiätte millaset akat on, pakko olla joku kaveri mukana.
no istuin vauvanhoitopenkillä ja juttelin pöntöllä istuvalle kaverilleni. ni inlinerithan pidetään jalassa myös pöntöllä istuessa. no ensin kaveri tietty pieras siinä pöntöllä aivan liian kuuluvasti mikä riittäis tekemään tästä tarinasta hauskan jos se olis hyvin kirjotettu. mutta kun kaverin piti vielä pyyhkiä, nosti pehvaa pöntöltä vähän samalal nauraen aijemmalle pierulle. piti mahasta kiinni ja nauro vedet silmissä ja *huiiii* rullaluistimet lähti liidättämään kaveria kohti ovea.
ovelle oli muutama metri matkaa ja kaveri ei vaan päässy nousemaan kunnolla, tai ei tajunnu jarruttaa.
mikään ei oo hauskempaa ku paljain pertsein rulliksilla liitävä pyllistelevä kaveri. varsinkaan jos se vessapaperi on jääny persuksiin kiinni.
loppu