Pinoon hauskat tositapahtumat ;D

Tää tapahtui mun kaverille. Tai olimme yhdessä apteekissa, meillä oli lapset mukana siis. Tää oli sitä aikaa että telkkarissa pyöri lactal-mainos, jossa oli se naislääkäri selittämässä jotain kutimisista ja hajuista.
Kaverini osti lactalia ja kassajono oli pitkä kuin nälkävuosi. Kaverin 3v poika rakasti mainoksia yli kaiken ja jostain syystä hän oli nähtävästi opiskellut myös lactal-mainoksen koska kysyi yhtäkkiä että "äiti kutiaako sulla alapää vai haiseeko vaan" Mä koitin olla nauramatta.Purin huulta etten ois revenny naurusta,mutta en onnistunu vaan nauroin vedet silmissä monen muun kanssa.

tää oli ihana näitä aikoja pojan kanssa odotellessa..

 

Mulle kävi juuri vasta sairaalassa näin, olin käytävällä tv:tä katsomassa kun hoitaja tuli siihen tippapullon kanssa ja kysyi minulta "Minna Mäkinen?" Vastasin en.
Hoitaja meni vähän hiljaiseksi ja kysyi sitten uudelleen; "Minkä niminen?"
Oli se vähän noloa

 

Mulle kävi juuri vasta sairaalassa näin, olin käytävällä tv:tä katsomassa kun hoitaja tuli siihen tippapullon kanssa ja kysyi minulta "Minna Mäkinen?" Vastasin en.
Hoitaja meni vähän hiljaiseksi ja kysyi sitten uudelleen; "Minkä niminen?"
Oli se vähän noloa

Selcvennykseksi, ei siis alunperinkään kysynyt minna mäkistä vaan kuulin väärin.

 

Aika nolon töksähtävästi kysytty. Olisi kysynyt vaikkapa "Anteeksi, mutta mikä on teidän nimenne?"

 

Mä oon tän ennenki täällä kertonu, mut mua vaan aina naurattaa tää.

Elikkä ystäväni ja sen mies olivat laivan kannella ja ystäväni lähti veskiin ja pyysi miestään pitään paikkaa. Mies jäi odottamaan ja paikalle ryysäs ulkomaalainen porukka ja miehelle tuli hätä, että tulevat vaimon paikan ottamaan, joten ystävällisesti hymyili heille ja ilmoitti tyhjää tuolia näyttäen, että "this is my wife"

D

 

Mulla oli yks kerta kun varasin lääkärille aikaa niin sieltä se täti jotain kyseli mun tietoja puhui ihan asian vierestä koska oli uusi.En jaksanut niin kunnella sen selostusta miten se ei saanut konetta päälle ja sit se kysyi jotain..En kuullut joten vastasin että "en mä tiedä" sit hiljaisuus.."niin siis se sun nimi"

 

\

\

Mun veljellä on sukunimi joka on myös maa...no mun äiti oli puhelin myyjänä ja lista jota hän soitteli läpi tuli eteen nimi sanotaan nyt vaikka raija ruotsi mun äidillä ei pokka pitänyt ja hää laittoi sen lapun alimmaksi siihen pinoo jota soitteli

Mun sisäluku taidossa taitaa olla vikaa mut mä en saa tästämitään tolkkua :\|

pikkuveljeni sukunimi on sama kuin esim. tanska...

Äitini oli puhelinmyyjä joka soitti ihmisille ja myi lehteä, tuli eteen nimi raija ruotsi...äidillä meinasi pokka pettää...
äiti laittoi tämän lapun alimmaksi pinoo jota soitti läpi (paperinippu)

Oliko tarpeeksi selvästi artikuloitu ??
<br><br>

Mulle jäi epäselväksi ainakin, mitä tuo pikkuveljen nimi tähän liittyy? Siis jos äidillä ei ole sitä. Mistä se vastaaja tietää, että soittajan lapsellakin on sukunimi, joka on myös maa.

 

Kai mun on taas pakko tää kertoa....Siis tuossa vuosi sitten soi ovikello ja minä menin sitä sitte avaamaan. No oven takana tumma, kiharatukkainen mies innokkaasti availi jotain pussukoita ja paketteja. Huusin kovalla äänellä ukolle, että "Täällä on taas joku turkkilainen taulukauppias, tuu ajaan se h.elvettiin!" Mies tuli sitte eteiseen, jolloin todella hämillään oleva mies sanoi selkeällä suomen kielellä " Tässä ois nyt sitte se teidän Canal+ paketti..."

Hiukan hävetti :ashamed:

Ei ole todellista

 

Opiskeluaikana meidän assistentti Kielo sanoi soittaneensa ympäristövirastoon, jossa oli vastannut "Karhun puhelimessa Orava". Oikeasti näin oli, mutta ei tainut vastaaja tajuta tilanteen koomisuutta... Naurettiin siinä, et olis pitänyt sanoa et no Kielo tästä kasvihuoneelta hei, tämäkö meniki Korkeasaareen.

 

:attn:

 

:attn:

 

Olin aikoinani töissä eläinkaupassa, ja meiltä oli marsut pitkään olleet jo huonosti saatavilla.(Meillä oli siellä oma huumori, ja monesti, kun soitettiin toisillemme, niin aloitimme, että-Minä täällä terve... )
Ihmiset soittelivat ja kyselivät niitä marsuja jatkuvasti. No, siitä marsujen kyselemisestä oltiin jo ihan hepulissa itse, ja sitten soi puhelin, ja sieltä kuluu: -Minä täällä terve, onko niitä Marsuja jo tullut? Eläinkauppias luuli minun soittavan ja pelleilevän niistä marsuista, ja vastasi , että:- on tullut. -No montakos marsua niitä tuli? Eläinkauppias:-No tuhat kappaletta! Soittaja:-Ihan tosi?
Sitten oli eläinkauppias tajunnut, että joku asiakashan se siellä... Selitä siinä sitten.

Reps reps..hahah hauska

 

\

Mun veljellä on sukunimi joka on myös maa...no mun äiti oli puhelin myyjänä ja lista jota hän soitteli läpi tuli eteen nimi sanotaan nyt vaikka raija ruotsi mun äidillä ei pokka pitänyt ja hää laittoi sen lapun alimmaksi siihen pinoo jota soitteli

Mun sisäluku taidossa taitaa olla vikaa mut mä en saa tästämitään tolkkua :\|

No niin arvoituksellista on. Olisiko niin, että tämän veljen sukunimi on Ruotsi joten äidinkin ( ja kirjoittajan) ja tälle äiti puhelinmyyjälle tuli kirjoittajan nimi eteen ja pokka ei riittänyt soittamiseen?
Tai sitten hänen nimensä olisi ollut sama kuin sille jolle piti soittaa..?

 

\

\

Tämä tapahtui tuossa loppukesästä... Äitini ja isäpuoleni olivat meillä kylässä. Siinä sohvalla istuskeltiin ja höpöteltiin niitä näitä. Meidän poika, silloin reilun vuoden ikäinen tulee makkarista olkkariin, kädessään teko-jorma. (oli hakenut sen meidän yöpöydän laatikosta)
Poika sitten ojentaa jormaa ukille. Minä siihen väliin tempaamaan jorman pojalta pois ja varmasti olin tulipunainen. Hulluna aloin sönköttämään ja kiivaasti selittämään, että ei me sitä käytetä, ei varmasti käytetä, se vaan on siellä laatikossa... Sitä hoin ja nauroin samalla sellaista sekavaa naurua.

Tämä isäpuoleni on myös kerran aikaisemmin 'tavannut' tämän jorman. Muuttolaatikoita kantoi ja se jorkkis oli yhden laatikon päällä. Oli sitten äidilleni tuumaillut, että arvaas mikä siellä oli ja olipas se iso. Tämä meidän jorkka jota siis EI käytetä on sellainen todella kookas.

Apua mä repeen eikä sais nauraa ku poju ja mies tossa nukkuu

Ei saakeli Parasta tuossa on tuo selitys "ei varmana käytetä" niin kuin nyt joku uskoisi :xmas:

Juu niin on "Ei varmana!! Ei käytetä!"

Apua kuolen nauruun

 

Mun poika pyys kerran (oli varmaan vajaa 3v.) kaupassa namia, ensin jotain isoa pussia pyysi ja sanoin, että ottaa jotain pientä. Poika tulee sitten kinderin kanssa mun luo ja sanoo isoon ääneen: "äiti, mä haluun rehellistä munaa". Vähänkö ihmiset katto

Miehen poika kanssa tykkää noista Kinder munista, varsinkin pienempänä. Kaupassa parikertaa huusi isälleen, että "haluu munaa" kun tarkoitti juuri noita kindereitä. Onneksi en ollut mukana kun tuntuu kaamealta nytkin ajatella nolostusta. Poika ei ollut enää noin pieni joten vielä nolompaa.

 

Uudessa metrossa rattaiden kanssa. Istuin sellasella taituvalla penkillä. Nousin autaa tyttöö ja istahin takas LATTIALLE. Repesin hekottaan siellä ja metro täynnä väkee eikä kenenkään ilmekkään värähdä ja mua nauratti vielä enemmän.

Minulla on tapahtunut kanssa tuo bussissa ja itse olen nauranut ja muut hiljaa. heh

 

\

\

Tämä tapahtui tuossa loppukesästä... Äitini ja isäpuoleni olivat meillä kylässä. Siinä sohvalla istuskeltiin ja höpöteltiin niitä näitä. Meidän poika, silloin reilun vuoden ikäinen tulee makkarista olkkariin, kädessään teko-jorma. (oli hakenut sen meidän yöpöydän laatikosta)
Poika sitten ojentaa jormaa ukille. Minä siihen väliin tempaamaan jorman pojalta pois ja varmasti olin tulipunainen. Hulluna aloin sönköttämään ja kiivaasti selittämään, että ei me sitä käytetä, ei varmasti käytetä, se vaan on siellä laatikossa... Sitä hoin ja nauroin samalla sellaista sekavaa naurua.

Tämä isäpuoleni on myös kerran aikaisemmin 'tavannut' tämän jorman. Muuttolaatikoita kantoi ja se jorkkis oli yhden laatikon päällä. Oli sitten äidilleni tuumaillut, että arvaas mikä siellä oli ja olipas se iso. Tämä meidän jorkka jota siis EI käytetä on sellainen todella kookas.

Apua mä repeen eikä sais nauraa ku poju ja mies tossa nukkuu

Ei saakeli Parasta tuossa on tuo selitys "ei varmana käytetä" niin kuin nyt joku uskoisi :xmas:

Juu niin on "Ei varmana!! Ei käytetä!"

Apua kuolen nauruun

"Ei varmana!!" "Ei käytetä!!"

En... Kestä... Kuolen... RepsKops

 

\

\

Tämä tapahtui tuossa loppukesästä... Äitini ja isäpuoleni olivat meillä kylässä. Siinä sohvalla istuskeltiin ja höpöteltiin niitä näitä. Meidän poika, silloin reilun vuoden ikäinen tulee makkarista olkkariin, kädessään teko-jorma. (oli hakenut sen meidän yöpöydän laatikosta)
Poika sitten ojentaa jormaa ukille. Minä siihen väliin tempaamaan jorman pojalta pois ja varmasti olin tulipunainen. Hulluna aloin sönköttämään ja kiivaasti selittämään, että ei me sitä käytetä, ei varmasti käytetä, se vaan on siellä laatikossa... Sitä hoin ja nauroin samalla sellaista sekavaa naurua.

Tämä isäpuoleni on myös kerran aikaisemmin 'tavannut' tämän jorman. Muuttolaatikoita kantoi ja se jorkkis oli yhden laatikon päällä. Oli sitten äidilleni tuumaillut, että arvaas mikä siellä oli ja olipas se iso. Tämä meidän jorkka jota siis EI käytetä on sellainen todella kookas.

Apua mä repeen eikä sais nauraa ku poju ja mies tossa nukkuu

Ei saakeli Parasta tuossa on tuo selitys "ei varmana käytetä" niin kuin nyt joku uskoisi :xmas:

Juu niin on "Ei varmana!! Ei käytetä!"

Apua kuolen nauruun

"Ei varmana!!" "Ei käytetä!!"

En... Kestä... Kuolen... RepsKops

 

up

 

Kaverin äiti oli Ruukilla töissä kunnes heille tuli uusi työntekijä jota tämä kaverin äiti joutui sitte opastaan vastaanottotiskillä. Noh, tulipas herra Isoherra sitte käymään ja näki uuden työntekijän ja meni esittäytymään, kättä-päivää oikein sanoen:
- plaa plaa plaa johtaja Werner Venkula
No pätevänä uusi työntekijä tarjosi kättä:
-Väiski Vemmelsääri

Onneksi tämä johtaja oli kuullut vaikka minkälaista tervehdystä takasin nimestään ja naurulla siitä selvittiin, SUUREN häpeän jälkeen kun uusi työntekijä sai tietää että johtajan nimi on oikeasti werner venkula

Vai niin, onkohan lie juuri tosi, että entisestä kiinteistöpäälliköstä tuli herra isoherra? ...voihan johtaja olla vaikka siivoustyönjohtaja?

-R R