Pin miten sinä jaksat tuota joka yö?

  • Viestiketjun aloittaja Vauvastasi kyse
  • Ensimmäinen viesti
Pin
:O

Sairaita kommentteja!!
Joo jossain vaiheessa täällä oli joku/joitakin jotka otti jatkuvasti esille ne keskenmenot. Sitten huvittuneena vaan mietin sitä hetkeä kun joku pohtii itsekseen miten voisi satuttaa toista pahiten "haa! Ne keskenmenot!!!"

Ja sitten aina jos tuli jostain väiteltyä, tämä onnistuttiin vetämään mukaan ja vielä hetki sitten joku otti myös asian esille, kun kuulemma ansaitsin ne sillon aikoja sitten ja jotain että lapsenmurhat on mulle tuttuja juttuja. Eeeeeh, mitä hittoa. Jossain kuvaketjussa laitoin kuvan uusista housuista niin joku kommentoi, että ei ihme kun vinojalka sai keskenmenon.

Olisi niin siistiä nähä mikä Irmeli siellä viestejä kirjottelee. :D Samalla huvittaa, mutta samalla kauhistuttaa miten joku voi olla niin mätä sisältä.
 
Fiiru
Palasin vielä tänne ja jessus, mitä viestejä. En kyllä voi ku todeta, et ihailen sun voimias ja vahvuutta pin. Saisipa itellekin noin lujan itsetunnon, ettei edes vaikeassa elämäntilanteessa ottais nokkiinsa kiusaamisesta.
 
HippuTAR
Monenlaiset jututhan voi aiheuttaa vauvan heräilyä ja itkuisuutta, niinku ny jo varmaan tiedätkin.

Meillä oli toka lapsi todella itkuinen ja huono nukkumaan. Synty pienipainoisena ja oli ekat 6 viikkoa keskolas. Kun vauva pääsi kotia niin totuus selvis, lähes jatkuvaa itkua, nukku vain sylis muutaman minuutin pätkiä. Paitsi jostain syystä illalla klo. 22-01 nukkui. Kahden kuukauden ikäisenä leikattiin nivustyrä, kolmen kuukauden ikäisenä nivustyrä toiselta puolelta. Sitte alkaskin korvakierre, kolmevuotiaaksi mennes oli leikattu risat ja laitettu putket kolmeen kertaan. Vuoden ikäisenä selvis että pojalla on hitaasti kehittynyt vesipää ->laitettiin suntti. Toi suntin laitto auttoi itkuisuuteen huomattavan paljon. Mutta ekoja ehjiä öitä tais alkaa olla siinä kolmen ikäisenä. Ensimmäinen vuosi meni sumussa, en juurikaan muista asioita siltä ajlata. Ja ei ne itkut ja huono nukkuminen tosiaan loppunut mitenkään yhtäkkiä vaan pikkuhiljaa 1 ja 3 ikävuoden välillä ja välillä tuli takapakkiakin. Niin ja kolmevuotiaana selvis astma joka oiri vain niin että poika sai yskänpuuskia jotka loppu oksentamiseen, siis koko sen kolme vuotta oksenti 1-5 kertaa päiväs, kipeenä huomattavasti useammin. Astmalääke lopetti ton oksentelun viikossa... Olin jo pari vuotta pyydelly sitä kokeiluun mutta lastenlääkärien mielestä se ois ollu ihan turhaa, lopulta ku päästiin astma- ja allergialääkärille niin asia alko selviimään.

Eli meillä pojalla oli monta eri asiaa jotka teki olosta huonon ja esim. toi vesipää selvis vahingossa. Muuten ois varmaan vuosi ainaki menny vielä ennenku se ois oirinu niin pahasti et ois tajuttu kuvatapäätä.


:hug: Kyllä se jossain vaiheessa helpottaa.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Ompas sairaita kirjoittelijoita!

Ja sai sitten vetästä katuskortin tai ei, niin vedän, varmasti ovat kateellisia!
Pinillä on kiva koti ja perhe. Ja Pin on tosi kaunis!
Se varmaan harmittaa vähempiosaisia.

Käy sääliks teitä sairaita rumine kommentteineen!:( Mitäs jos alkaisitte elää sitä omaa elämää, että tuntisitte hyvää oloa itsestänne.

Onneks Pin nauraa tassuunsa tollasille kommenteille, ja saa vielä meiltä
muilta täyden tuen!:)
 
  • Tykkää
Reactions: Pin
[QUOTE="vierailija";29919193]Eri mieltä. Ja tämä on varma tieto.[/QUOTE]

Se on minun ja todella monen muunkin mielipide ja sä et sitä muuta miksikään.:)

Sä voit tunkea mielipitees perseesees.:)
 
  • Tykkää
Reactions: Kurvikissa
maa aam
Huuh, alkoi juuri kurkkua kuristaa kun tajusin etten saanut tälle toiselle vauvavakuutusta auenneen kohdunkaulan takia...

Esikoinen heräsi 10-30 kertaa yössä elämänsä ekat 2,5 vuotta. Mun onneni oli, että nukahdan nopeasti, ja sain nukuttua ne huikeat välit (lyhimmillään 20 minuuttia, yleensä 40 minuuttia ja hyvinä öinä saattoi mennä parikin tuntia putkeen) useimmiten. Epäonni taas, että olen niin ohutuninen, ettei miehen heräilystä ja tilanteen hoitamisesta ollut mitään apua, tässä meidän loft -asunnossa oli ihan sama missä mies yritti vauvaa ja myöhemmin lasta lohduttaa.

Meillä syyllisiksi osoittautuivat maito- ja soija-allergia, ja esim. silent refluksia olen epäillyt vaikka sitä ei todettu. Voin kertoa, että 2,5 vuoden valvomisen jälkeen sitä on aika zombie... Nyt olen nukkunut pari vuotta hyvin, lapsi herää yleensä kerran yössä ja tulee silloin meidän sänkyyn, mutta en välttämättä itse edes herää siihen. Aivan luksusta.

Kakkosen vauva-aikaa odotan innolla ja onnella, mutta myös pelottaa vähän jos sama hurja rumba osuu kohdalle toistamiseen. No, ehkä osaan ainakin vielä napakammin vaatia tutkimuksia ym.

Voimia, Pin. Ei se paljon lohduta, että toisenkin lapsi valvottaa, mutta jos edes ihan pikkuriikkisen. Meillä lapsi alkoi yhtäkkiä 2,5 -vuotiaana nukkua ja siitä pari kuukautta nukkuikin yöt läpeensä 12 tuntia yössä. Sen jälkeen vähän takapakkia, mutta siis hyvin meillä jo nukutaan. Ja olen palautunut ihan ennalleni, yhtä positiivinen ja iloinen olen kuin ennenkin, ja aivotoimintakin vaikuttaisi palautuneen vilkkaaksi :D Kyllä se ennen pitkää helpottaa, vaikka aika on pitkä ennen sitä.
 

Yhteistyössä