teekuppi, meidän ultra-aika on vähän puolenpäivän jälkeen. Aamusta ei varmaan saa nukuttua.
Tänään olin töissä ihan pihalla kaikesta ja huomenna pitäis vielä jaksaa. Onneks on ke ja to vapaata - vaikea kuvitella, että sais mitään tehtyä edellisenä päivänä. Mä NIIIIIIN toivon, että torstaina on hyvien uutisten päivä!
Paiju, en mä varmaan edes itse tiedä, mistä mä puhun.
Mä vaan mietin, millä kaikilla mahdollisilla tavoilla pettymys voi tulla kohdalle. Sen, että mulla ei ole ollut yhtään vuotoja, pitäis varmaan lohduttaa - mut jotenkin on sellanen pelko, että kyllä tässä vielä joku tapa on vetästä matto jalkojen alta tosi kovaa...
Sun makumieltymykset ja tunnemaailma kuulostaa muuten tosi omilta. Makeaa ja raikasta vois syödä vaikka kuinka - suolainen ja rasvainen yököttää. Ja joka toiselle tyypille tekis mieli käydä näyttämässä keskisormea nurkan takana, niin ärsyttää melkein kaikki.
Tytti82, tuo uskaltamattomuus toivoa on niin tuttua. Täällä perässä tulevana sitä ajattelee, että kyllä mä SITTEN uskaltaisin, jos mulla olis jo viikko 11 tai 12 tai jotain... mut varmaan käy just noin, ettei oikeasti uskallakaan uskoa ja toivoa. Mä yritän psyykata itteäni tosi kovaa siihen, että viikolle 12 saa pelätä, mut sit on pakko alkaa uskaltaa luottaa. Mut rehellisesti sanottuna, en oikein usko, että niin käy.
Pikkuperho ja
Oivikki - ONNEA ihanista uutisista.
Toivottavasti
Selan hiljaisuus ei ole pahaa enteilevää...
milonalle tervetuloa mukaan!
Tsemppiä kaikille ultrailijoille huomiseen!!
Mä jatkan väsyneenä olemista, kuvotusta ja töitä. Miksei voi olla jo torstai?