Pettävät

[miehet]

Mikä siinä on, että jos mies A) jää kiinni pettämisestä melkein verekseltään ja B) hirveät tappelut vaimon kanssa asiasta
Niin ei VOI mitenkään myöntää, että on pettänyt, tai edes että jotain olisi tehtävä asialle, jos on niin huono luotto suhteessa.

Mikä miestä NIIIIIN pelottaa, että vaikka on valmis pettämään, sitten riitelemään ja sotimaan verissäpäin, niin eroamiseen ei riitä kantti. Mahtoi olla entisessä elämässä fakiiri, kun jää mieluummin vaikka tuleen makaamaan kuin riuhtasee itsensä liikkeelle. Lapsia ei ole, ei edes helvetti KOIRAA tai kultakalaa, niin miksi moinen vaiva sompailla kahden naisen välillä, vaikka entisestäkin eroon pääsisi.
VITUTTAA tuo alentuva suhtautuminen, selittely: välillä haukkuu minut ja välillä itkien vakuuttaa rakkautta, JA SE SAATANAN SYYLLISYYS JA ANTEEKSI PYYNNÖT KUINKA MENEE MUKA MYÖHÄÄN TÖISSÄ VAIKKA ""HALUAISI OLLA MINUN KANSSA"" ihan kuin minä olisin IKINÄ antanut ymmärtää, että en pärjäis ilman pettävää ukkoani, tai olisin jotenkin hänen rakkauttaan vailla. ANTEEKSI ETTÄ HÄNELLÄ EI OLE MINULLE AIKAA, olenko minä joku saatanan seurakoira ja miehellä tulee huono omatunto kun ei ole leikkinyt minunkanssa pallolla tarpeeksi!!!???Ja samalla toisen akan kanssa sen ajan, mistä helvetti hän sen syyllisyyden kehittää, jota paikkaa sitten koruilla ja suklaalla???!!!!

Jos olen vihainen niin luulee että se johtuu siitä että olen hänestä riippuvainen, enkä saa ikinä lausetta loppuun kun haluan sanoa että ei se ole siitä kiinni, VAAN SIITÄ ETTÄ EI OLE REHELLISYYTTÄ; NIIN ei minulla ole ketään miestäkään, OLEN YKSIN, vaikka hän olisi kanssani 24 tuntia päivässä.

Minuako hän säälii? Jos meillä kerran menee niin huonosti, että pitää pettää, niin eikö ole sama myöntää sitä. Mikä ihmeen peli pettävillä miehillä oikein on mielessä, eikö elämä ole tarpeeksi jännittävää muutenkin?

Ja ei siinä mitään, jos tykkää peleistä, mutta mitä se enää vaikuttaa JOS ON JO JÄÄNYT KIINNI???

Ja kaikki tämä kehkeytyy alle kolmessa vuodessa. Olen varmaan hullu kun luulin, että hyvä mies voisi olla totta.

 

[Epäilty]

Aika rankkaa tekstiä. Mutta rankkaa on elääkin jatkuvan eäilyksen, syyttämisen ja sättimisen alla. Vaimoni on epäilee minua jatkuvasti pettämisestä: pettämistä on kuulemma sekin, jos kaupan kassalla katson naismyyjää silmiin. En voi harrastaa mitään, en käydä lenkillä, en viedä tai hakea lapsia hoidosta tms. huoria kun on mailma kuulemma pullollaan.

Neuvoni on, että eroa ja juokse kauas jatkamaan elämääsi. Minun pitäisi perheterapeutin mielestä tehdä samoin. Kolmen lapsen elatusavut ja lapsien menettämisellä uhkailu vähäsen mietityttää.

 

[lara]

Sama juttu täällä. Mies pettää ja valehtelee minulle, mutta ei halua kuitenkaan erota. On kuulemma liian paljon menetettävää.. Meitä ei sido mikään muu kuin kesällä otettu asuntolaina. Helvetti, olisi sitten mietinyt ensin mitä menettävää hänellä on ennen kuin lähtee sähläämään toisen naisen kanssa. Nyt minulla alkaa olla mitta täysi ja taidan kerätä kimpsut kasaan ja lähteä vetämään.

 

[Sininen Kyynel]

Toi oli ku mun suhteestani,kans 3misen vuotta oltiin yhdes ja saatanan sama laulu.Anteeks..Ja sit tämä maailman lapsellisin lausahdus ""mieti mitä itte olet tehny""...Saatana,on eläimiä koirasta liskoon,ja pieni lapsi.En tiä mikä miehiä vaivaa...Vai onkohan liian suuri ego,ettei vikojansa näe. Tai oisko kotona äiti pyyhkiny perseen liian pitkään?..Niin ku mu ex:llä?..Taitaa paraikaa olla iltapaskoja pyyhkimäs ni ei tartte lunttuje siivot baari illa päätteex.Nolo jätkä.

 

[Wonder]

Toi se on arvoitus mullekin. Että miks monet miehet on tollasia, että pahinta, mitä niille vois tapahtua, olis avioero, ja silti ne riskeeraa avioliittonsa koko ajan?

Täytyy olla joku vinksahtama miehessä itsessään.

Kyllä mä tajuan syrjähypyt, ihan kellä vaan. en tietenkään hyväksy, mutta tajuan, että niin voi sattua. Ei ihminen aina oo niin täydellinen. Joskus voi tulla erehdys.

Mutta sitten on eri asia nää, jotka tekee sitä ihan tahallaan ja tarkotuksella, ja suurin piirtein kaiken aikaa. Ja sit hirvee kieltäminen ja tappelu, jos sitä jää kiinni. Epäilystäkään ei saa esittää, heti kauhee huuto ja hulluks haukkuminen. Ja sit kun ei voi enää kieltääkään, jos jää niin selvästi kiinni, niin sitten itketään ja vannotaan rakkautta ja rukoillaan, että ethän vaan jätä mua, ethän.

Ja seuraavalla viikolla taas vieraisiin!

Täytyy olla niin, että näillä jätkillä on joku tarve tehdä salaa jotakin. Se on jännää. Vähän niin kun pikkupoikana, kun teki jotain pahaa ja salasi sen äidiltä. Lisäks nää jäppiset on niitä ns. naistenmiehiä. Niitten on koko ajan kokeiltava omaa kelpoisuuttaan. Ei se riitä, että vaimo rakastaa, on saatava mahollisimman moni muukin nainen ihastumaan tteensä, se tuntuu hienolta! Naiset on niin helvetin tärkeitä tällaselle miehelle. Koko ajan on peilattava itteensä niistä.

Ton tyyppinen mies harvemmiin muuttuu iänkään mukana.

Eli jos nyt sen luo jäät, niin tätä samaa se sitten on.

Ja sitten oma tarinani. Siis just tuota samaa. Koko ajan vieraita naisia ja sen peittämistä minulta, siis koko elämä yhtä pettämistä siihen aikaan. Kaikki mun syytä tietenkin. Kun sain tietää (ja melkein aina niin kävi), nousi kauhee huuto ja haukkuminen ja asian vääristäminen niin, että loppujen lopuksi näyttikin siltä, että minä olin tehnyt jotain väärin. Ja kun sanoin etten mä jaksa enää ja erotaan pois, niin itku ja rukoileminen ja vannominen, et ei enää ikinä!

Sit kun mitta tuli täyteen (erittäin törkee pettäminen), lähdin. Mies ei enää saanu rukoiltua mua takaisin. Nyt olis ollu mahdollisuus elää ihan mielensä mukaan, mut sepä ei enää maistunutkaan miltään. Mies teki itsarin. Taskusta löytyi kirje mulle, jossa se syytti mua ja sanoi tehneensä tämän sen takia, kun minä niin sydämettömästi sen jätin.

Poliisit, jota mua tuli tapaamaan, sanoi, että se oli muutamaa viikkoo ennemmin palanu ratista ja viety putkaan ja se oli niille poliiseillekin haukkunut mua ja sanonu ryyppäävänsä sen takia kun akka on niin vittumainen ja lähti. Poliisit oli nauranu sille, koko kylän tunnetuimmalle häntäheikille. Ja sanoneet sille, että ennemminkin on ihme, ettei vaimo lähtenyt aikasemmin.

Eli näin pitkälle voi mies mennä. En mä tosiaan keksi muuta selitystä näille tyypeille, kuin sen, että niillä pitää olla joku, jota ne petkuttaa. Siitä ne elää ja voimaa saa.

Mut onks just sun pakko olla se voiman lähde?

 

[Nainen]

Yksi mielipide vaan, että eiköhän niitä pettäjiä ole niin miehissä kuin naisissakin. Miksi siis haukkua miehiä... Yllättävän monen naisetkin pettävät.

 

[Naiselle ap]

No jos se Sinut tekee tyytyväiseksi, niin lisäänpä tähän sitten että: pettävät naiset ovat paskamaisia horatsuja.

Joko olet tyytyväinen, onko tasa-arvo nyt kaikilta osin tullut otettua huomioon ? Vai pitääkö vielä käydä läpi transseksuaalit ja homot ja lesbotkin?
Anteeksi nyt vaan jos en VÄLTTÄMÄTTÄ viitsisinyt heti käydä omassa kirjeessä läpi jokaista yksilöllisesti määriteltävää ihmissielua.
Jos mulla pettää ukko, niin kai mä nyt sssaatana haukun mieluummin sitä ukkoani kuin vedän tähän vielä ämmätkin.

>>>Yllättävän monet naisetkin pettävät.>>>???????

No mikä jymy-yllätys se nyt sitten on? Onnea vaan sulle jos olet nyt juuri tullut tämän tiedon piiriin. Toivon onnea valaistumisen tiellä, mutta eiköhän täällä ellipalstalla suurin osa jo tiedä. Kiitos että luit, mutta vastauksesi ei juurikaan liity aloitukseeni YHTÄÄN mitenkään.

 

[S]

Sinä vaikutat säälittävältä puudelilta,joten en ihmettele miestäsi.

 

[misu]

kirjoitat vähän,mutta asiaa...tsemppiä sinulle ja kaikkea hyvää...

 

[Aikuisuus puuttuu]

Olet oikeutetusti vihainen. Totuus on se, että em. kaltaiset ihmiset eivät yleensä muutu, ovat sitten miehiä tai naisia.

Omalla työapaikallani tiesin aina nämä tyypit. Olin vuosia esimiehenä ( olen nainen) ja aina sillon tällöin vein porukkani johonkin risteilylle tms.. vapaa-ajan jutuun. Kun em. kaltaiset ihmiset pääsivät baariin tai laivan yökerhoon, ei kestänyt kahta minuuttia kauempaa, kun he olivat pokannneet jonkun. Heillä, sekä naisilla että miehillä on sellaiset alitajunnan antennit, joilla he viestittävät toisilleen, että tässä olisi vapaasti lihaa saatavilla. Eikä siinä merkinnyt mitään, että olivat aviossa ja oli lapsia ja olivat äitejä ja isiä.

Osa porukasta on aina näitä. Minusta se osoittaa jonkinlaista aikuisuuden puutetta. Jotain keskenkasvuista tunne-elämässä. Koetetaan vielä osittaa jollekin ( siis itselle), että on mulla vientiä.
Etkö sinä huomannut jo seurusteluaikana merkkejä, vai etkö halunnut lukea niitä?
Jotkut sitten ovat ihan oikeasti seksiaddikteja. Katsoin tuossa kerran telkasta ohjelmaa seksiaddiktista. Henkilö kertoi rehellisesti aiasta ja sanoi, ettei se ""clue"" ollut seksi, vaan se salailu ja jännitys, johon hän oli koukussa.

Kukaan ei parane näistä jutuista myöskään luotettavaksi, ellei käy jonkinlaisen hoitorumban ( yleesä terapian) läpi. Tarkoitan tässä nyt ihmisiä, jolla tämä jatkuu ja jatkuu.
Tähän kuvioon kuuluu, että vika nähdään aina toisissa.

Kuitenkin haluan sanoa, että sinulla ei tarvitse olla mitään tekmistä tämän kanssa. Vaikka olisit Miss Universum ja osaisit kaikki seksitemput ja olisit tuhattaituri kodissa ja työssä, et voisi estää näitä ihmisiä. Syy on heidän KORVIEN välissä. Tunne- elämä ei ole heidän kohdallaan kunnossa.

 

[alma]

Ei eron tarvitse olla tyyliä: ""ytheinen päätös"", ""erosimme ystävinä"".

Jos sinä haluat erota _pettävästä_ miehestäsi, niin pelkästään sinun päätöksesi riittää eroon. Miksi ihmeessä jäät roikkumaan suhteeseen joka on epätyydyttävä?

 

[ymmärrys]

Alkuperäinen niin miksi et tosiaan vain lähde ja jätä tätä pettäjää.??
Oletko itse jokin marttyyri pelle ?
Peliin kuuluu että vongataan mutta sinä teet itse päätökset lähdetkö vai annatko taas anteeksi.
Varsinainen joulupukkihan sinulla kotona on - antaa koruja ja suklaata ...kun on ollut tuhma ja muilla retkillä.

 

[elli]

Niin, AP, riuhtaise itsesi irti. Sun on parempi olla ilman tuollaista puolisoa.

Tätä puolta pettämisessä olen yrittänyt tuoda esille monta kertaa - nyt tuntuu löytyneen ensimmäiset ihmiset, jotka tajuavat sen. Eli kun olen pari kertaa yrittänyt sanoa, että ""syy"" ei ole sen toisen naisen/miehen. Että usein ns. ""toistanaista"" tai ""toistamiestä"" ei edes ole...vaan on nimenomaan useita. Eli silloin syy on täysin minusta sen pettäjän. On sama kuka se seksikumppani on - jos yksi ei suostu, etsitään toinen. Ja kolmas ja neljäs jne. Näitä miehiä (ja varmaan naisiakin) on mm. netissä pilvin pimein vonkaamassa.

Tuo valehtelu ja epärehellisyys minuakin mättää. En voi kunnoittaa. En voi luottaa.

 

[Mies]

Jep, pettäjiä on molemmissa sukupuolissa.

Monella pettäjämiehellä on huomion kaipuu: se hivelee itsetuntoa, kun nainen on kiinnostunut. Mutta se vanhenee nopeasti, ja täytyy löytää taas uusi nainen, joka olisi kiinnostunut.

Edellä sanotun olen päätellyt, kun olen sivusta seurannut muutaman puolitutun kundin touhuja. Itse en ole pettäjä enkä pettäjiä hyväksy.

 

[Petetty minäkin]

Niin olen miettinyt samaa asiaa meillä. Petettiin ja ero hakuun, mutta kun minäkin aloin tehdä eroa häneen, ei ollutkaan enää kivaa erota.
Siis mikä miehiä vaivaa. Kun kerran ovat lähteneet pettämään, menisivät sitten niiden hortsujensa kanssa ja jättäisivät ne vanhat vaimot rauhaan. En ymmärrä miksi pitää jäädä roikkumaan siihen ja kyttäämään mitä se entinen tekee.
Kun aloin kehitellä itselleni uutta suhdetta, tuli äijään eloa, apua hänhän menettääkin minut. Ei ollutkaan enää jännää juosta sen vieraan perässä.
Mitä mahtoi silloin tuumia tämä hortsu?

Olet ap aivan oikeutetusti vihainen, niin olin minäkin, olisin pahimmillani voinut vaikka ampua ukon.
Mutta voin sanoa sinulle kuten muutkin, jätä mokoma sontaläjä. Löydät varmasti paremman.
Tiedän että on helppo sanoa noin. Tunteet ei kuole hetkessä. Ja kun yllättäen saa tietää, että toinen on pettänyt, ei tunteet kuole samalla hetkellä.
Mutta jos nyt tunnet vihaa, olet mielestäni parantumassa hyvää vauhtia. Jos et itse halua jatkaa suhteessa, älä anna sen vihan tunteen kuolla. Se on sulle voimavara suhteen lopettamiseen. Vihan jälkeen saavutat välinpitämättömyyden ja sen jälkeen alat olla selvillä vesillä.
Aikaa se vie ennen kuin pettämisestä ylipääsee, mutta älä anna sen sua lannistaa.
Itselläni on vielä lapsetkin huollettavana. Heidän kanssa on huomattavasti hankalampi hallita vihaa. Kun en halua lähteä mustamaalaamaan isää lapsille.
Ole kiukkuinen ihan niin paljon kun susta tuntuu, niin olin minäkin ja se helpotti aivan helvetisti.!!
tsemppiä, mitä ikinä päätätkin.

 

[äitivaimo]

Ex-mieheni petti minua useasti. Niinpä jätin hänet. Olimme tosin avoliitossa joten ero oli helpompi ainakin juridisesti, sen kun vaan pakkasin tavarani ja muutin pois.

En ymmärrä miksi roikkua suhteessa mikä ei tyydytä millään tasolla, pikemminkin päinvastoin. Miksi jämähtää paikoilleen ja voi joka päivä pahoin toisen (ja oman) käytöksen vuoksi? Ei ero ole koskaan helppo, oli lapsia tai ei, mutta jokaisen pitäisi arvostaa omaa ja lastenkin elämää niin paljon että tekisi elämänsä mahdollisimman hyväksi. Ei hyvää ole se että roikutaan kuolleessa suhteessa väkisin rahan, lasten tai ylpeyden takia. Puhumattakaan kostosta. Jos mies (tai vaimo) on niin surkea ei hän ole sinun arvoisesi joten miksi tuhlata aikaa mokomaan?

 

[ap]

Tässä on nyt pahin tomu laskeutunut, eli kuten joku aiemmin sanoi, välinpitämättömyys alkaa ottamaan valtaa. Ei mulla olekaan mitään syytä katsella pettävää miestä.
Olisi vain ollut kiva kuulla se HÄNELTÄ. Jotenkin tuntuu, että vaikka pakkaisin kamani tällä sekunnilla, niin haluaisin että kerrankin sais kuulla myös hänen suustaan, että hän ei halua mua enää, ja varsinkin että hän tunnustaa reilusti. Hän ottaa ihmeellisen marttyyriasenteen välillä, ja kohta se olen minä joka olenkin julma ja sydämetön ja hylkään ja jätän, ja heitän roskikseen kaiken ""yhteisen"".
Ei toisin noitakaan esitä kovin vakuuttavasti, vittu, ei katso silmiin, murjottaa vain, ja kun kysyn mikä on, niin vastaus on pikkupojan äänellä ""En minä nyt ajatellut että tässä näin kävisi"" Tarkoittaneeko sitä että ei ollut ajatellut, vai ei ollut halunnut? MIssä kohtaa suunnitelma meni vikaan?
Alan epäillä että pahin mistä äijäni kärsii on se ihmeellinen syyllisyys. Hän tekee näköjään IHAN mitä tahansa että saa minut näyttämään pahikselta. Ei kestä omia tekojaan. Joko minä olen ensin aiheuttanut pettämisen, tai sitten yhtäkkiä muka koko pettämistä ei ole tapahtunutkaan, vaan olenkin vainohullu. Alan uskoa viimein, että tässä ei ole minusta kysymys ollenkaan, on ihan sama vaikka olisin tiiliskivi, kunhan hän saa fantasioida siitä että otan hänen syyllisyytensä kantaakseni hänen puolestani.
Sanokaa te muut, jotka olette olleet samassa tilanteessa. Kuulostaako tutulta, tai mitenkään järkevältä? Eli että ukolla on ongelmia oman syyllisyyden kanssa. Varmaan joku ankara tai liian läheinen äitisuhde. On pakko testata ja kokeilla omaa kykyä huijata, ja sitten tarvii siihen oikein lohtua naisilta, että jaksaa tätä kamalaa elämäänsä.Kuvittelee että äiti näkee kaiken ja äitiä pitää huijata. Äitillä on silmät selässä, ja pojalla ritsa taskussa.

 

[ap]

>>>Täytyy olla niin, että näillä jätkillä on joku tarve tehdä salaa jotakin. Se on jännää. Vähän niin kun pikkupoikana, kun teki jotain pahaa ja salasi sen äidiltä. >>>

Täytyy tossa jotain perää olla ,minulla on ollut ihan sama mielessä, eli meilläkin on asetelma kuin hän luulisi että olen äiti enkä nainen. Minulta pitää salata, mutta minä en saakaan häntä ikinä hylätä.

Hassua on se, että en ole ikinä pitänyt itseäni pätkääkään äidillisenä ihmisenä. Tuntuu että en edes tule lasten kanssa toimeen kovin hyvin. (ja omia lapsia ei ole, eikä tule, ainakaan tuon miekkosen kanssa)

 

[äijä]

Kuulepa ap.

Lopeta valittaminen ja lähde kävelemään. Jätä se surkimus!

Mitä hiivattia sä siinä vielä ruikutat?
Ai, niin. Olisit varmaan tehnyt sen jo (ellet rakastaisi) ja antanut periksi, lähtenyt kävelemään jne (kuten siinä 3Naisen biisissä)?

Sä petät nyt myös itseäsi.

Jos luulet, että ukkos muuttuu tai että sinä olet hänelle se tärkein (ei siihen kuule jumalauta muita muijia silloin mahdu kuviooon, jos näin olisi), niin palataanko asiaan kymmenen vuoden päästä?!
Sama virsi, hieman eri sävy vaan.
Lopeta elämäsi itkuvirsi ja aloita parempi kappale.

 

[Guest]

Kyse kai ei alkuperäisellä ollut siitä onko hän lähdössä vai ei, vaan miehen käsittämättömästä käytöksestä, valheista, oman vastuun karttamisesta.

 

[ap]

Aivan. Kyse EI ole siitä olenko lähdössä vai en.
Enkä minä edes ole mikään surkea uhri joka pitää pelastaa.

 

[Minä]

...noin myös naiset tekevät, ei vaan miehet!

 

[Minälle]

Mahtaa olla tuskallista olla noin täynnä nerokkaita ajatuksia. Sinun pitäisi, Minä päästä vihdoinkin johonkin Esalle raketti-insinööriksi, missä Sinun älykkyytesi voitaisiin noteerata arvoisellaan tavalla.
Olet varmasti auttanut monia ellipalstallakin.

 

[Ihmettelevä]

Et ehkä tarkoittanut kirjoittaa siitä, tulisiko sinun lähteä vai ei. Se on kuitenkin kysymys, joka minulle ja ilmeisesti monille muillekin nousi päällimmäisenä mieleen luettua vuodatuksesi.

Mitä väliä on sillä ettei mies halua erota jos itse haluat? Ja jos et itse halua niin miksi et - vasta muutama vuosi yhdessä ja mies käyttäytyy noin? Jos et koe olevasi surkea uhri, miksi käyttäydyt kuin surkea uhri, annat miehen tehdä mitä mielii ja ruikutat sitten siitä netissä?

 

[Lilli]

Itsekin olen tehnyt mielenkiintoisia havaintoja syyllisyydestä kärsivistä ihmisistä. Se tunne on ilmeisesti niin vaikeasti kestettävissä, että oikeutusta omille teoille pitää hakea muiden demonisoinnin kautta. Siis ""sinä olit niin v-mäinen, läski, pihtari"", mitä tahansa. Pahin esimerkki, minkä olen kuullut, on eräs mies, joka peri varakkaan isänsä ja tämän seuraksena hän lopetti työnteon, alkoi ryyppäämään ja käymään vieraissa. Vaimo ja lapset saivat tästä hyvästä vielä turpiinsa. Kaipa he olivat jotakin kamalaa tehneet, kun väkivallastakin tuli oikeutettua.

No, avioerohan tässä tuli. Mies sekaantui sitten naiseen, joka huijasi häneltä suuren osan peritystä omaisuudesta. Ex-vaimo ja lapset eivät ole isänsä kanssa enää missään tekemisissä.