V
S
samahomma
Vieras
Minulla sama! Tosin aina ei ahdistä, mutta sitten on niitä päiviä kun tuntuu ettei vain pää kestä!
V
"vieras"
Vieras
Sama täällä..tulee usein semmonen ahdistus,että elämä on kohta ohi. Pelkään että sairastun vakavasti tai että joudun vanhana jonnekin vuodeosastolle makaamaan ja kuolen hitaasti ja kivuliaasti. Olen alle kolmekymppinen,mutta silti tuntuu että aika menee niin vauhdilla että lähtölaskenta on jo alkanut..
V
^vierailija^
Vieras
Miksi? Onko sinulla jokin sairaus? Oireiletko jotenkin? Käynyt terveystarkastuksessa? Ottanut verikokeita/täyden verenkuvan?
Ja turha se on pelätä että jää auton alle tai meteori iskee päähän. Sellasta vaa sattuu ihan kenelle vain ja se on vain osa elämää
Ja turha se on pelätä että jää auton alle tai meteori iskee päähän. Sellasta vaa sattuu ihan kenelle vain ja se on vain osa elämää
V
"vieras ap"
Vieras
Ei ole sairautta. Olen perusterve alle 30v. Pelkään onnettomuuksia, ajattelen jos menen jonnekin niin minulle tapahtuu jotain kamalaa ja kuolen. Pelkään myös lasteni kuolemaa ja muidenkin läheisten. Mietin vaan että miten selviän niistä.
V
"vieras"
Vieras
Kamalaa jos kuolemanpelko estää elämästä nauttimisen. Mene juttelemaan jonkun asiantuntijan (psykologi tai vaikka pappi, jos se tuntuu luontevalta) kanssa.
V
^vierailija^
Vieras
[QUOTE="vieras ap";23983544]Pelkään onnettomuuksia, ajattelen jos menen jonnekin niin minulle tapahtuu jotain kamalaa ja kuolen. Pelkään myös lasteni kuolemaa ja muidenkin läheisten. Mietin vaan että miten selviän niistä.[/QUOTE]
No mutta, onko mitään järkeä ajatella tuota etukäteen. Yritä vain saada itsesi rauhoittumaan, sano itsellesi että pahoja asioita voi tapahtua, mutta itse et voi niille mitään. Kuolema tulee jos on tullakseen. Ja onnettomuuksissa (onneksi!!) useimmiten vain loukkaannutaan, ei kuolla.
Eikä läheisen kuolemaan voi mitenkään valmistautua, joten turha sitä on ajatella etukäteen. Ja lupaan sen, että ajan kanssa sen yli pääsee, vaikka se etukäteen tuntuu mahdottomalta.
No mutta, onko mitään järkeä ajatella tuota etukäteen. Yritä vain saada itsesi rauhoittumaan, sano itsellesi että pahoja asioita voi tapahtua, mutta itse et voi niille mitään. Kuolema tulee jos on tullakseen. Ja onnettomuuksissa (onneksi!!) useimmiten vain loukkaannutaan, ei kuolla.
Eikä läheisen kuolemaan voi mitenkään valmistautua, joten turha sitä on ajatella etukäteen. Ja lupaan sen, että ajan kanssa sen yli pääsee, vaikka se etukäteen tuntuu mahdottomalta.
O
"outo"
Vieras
Mulla on silleen, että jos vaikka päätä vihlasee yhtäkkiä, olen varma, että mulla on joku aivoverenvuoto ja kuolen siihen paikkaan. Sama jos sydäntä vihalsee.
U
"Uudi"
Vieras
S
säikky
Vieras
[QUOTE="outo";23983570]Mulla on silleen, että jos vaikka päätä vihlasee yhtäkkiä, olen varma, että mulla on joku aivoverenvuoto ja kuolen siihen paikkaan. Sama jos sydäntä vihalsee.[/QUOTE]
Mullakin on just näin. Jännitysniskan takia noita vihlaisuja ym kaikenlaista outoa vaivaa riittää... todella ahdistavaa...
Mullakin on just näin. Jännitysniskan takia noita vihlaisuja ym kaikenlaista outoa vaivaa riittää... todella ahdistavaa...
O
"outo"
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja säikky;23983582:
Mulla on kans niska jumissa, jonka seurauksena sopivasti vasen käsi puutuu välillä. Mietin siis aina sydänkohtausta, kun käsi puutuu.
S
säikky
Vieras
[QUOTE="outo";23983632]Mulla on kans niska jumissa, jonka seurauksena sopivasti vasen käsi puutuu välillä. Mietin siis aina sydänkohtausta, kun käsi puutuu.[/QUOTE]
juu mulla saattaa puutua koko vasen puoli kehosta, silloin tietysti ajattelen että mulla on aivohalvaus tai aivoverenkiertohäiriö.
välillä kun oikein pahasti jumittaa niin henkeäkin saattaa ahdistaa silloin ajattelen että mulla on varmasti keuhkoveritulppa.
juu mulla saattaa puutua koko vasen puoli kehosta, silloin tietysti ajattelen että mulla on aivohalvaus tai aivoverenkiertohäiriö.
välillä kun oikein pahasti jumittaa niin henkeäkin saattaa ahdistaa silloin ajattelen että mulla on varmasti keuhkoveritulppa.
Kuolemaa ei tarvitse pelätä! KOko tämä elämä on vain yksi vaihe sielumme pitkässä matkassa. Vain tämäfyysinen keho lopettaa matkansa, sielumme jatkaa vahingoittumattomana ja kuolemattomana matkaansa. Pelättävää ei ole. Nauti jokaisesta hetkestäsi!!
V
"vieras"
Vieras
Mun pelot lopetti tämä kirja: Sielujen Matka
Hypnologi Michael Newton kertoo lukuisille kielille käännetyssä kirjassaan, mitä meille tapahtuu sieluina sielujen maailmassa. Hän on toiminut hypnoterapeuttina lähes 50 vuotta ja tutkinut perusteellisesti asiakkaittensa avulla henkimaailmaa ja elämää sieluna fyysisten elämien välillä. Kirja vastaa moniin mieltämme askarruttaviin kysymyksiin - ja kysymyksiin joita emme ole edes osanneet kysyä.
Mihin matkaamme kuoltuamme? Miten sielu toimii ihmisen kehossa? Keitä ovat oppaat ja sielunkumppanit? Mitä henkimaailmassa tehdään ja millaista siellä on? Miten ja miksi valitsemme seuraavan elämämme? Lähde mukaan unohtumattomalle matkalle tutkimaan elämääsi ikuisena sieluna, tämän kirja avaa sinulle kokonaisen uuden maailman!
Hypnologi Michael Newton kertoo lukuisille kielille käännetyssä kirjassaan, mitä meille tapahtuu sieluina sielujen maailmassa. Hän on toiminut hypnoterapeuttina lähes 50 vuotta ja tutkinut perusteellisesti asiakkaittensa avulla henkimaailmaa ja elämää sieluna fyysisten elämien välillä. Kirja vastaa moniin mieltämme askarruttaviin kysymyksiin - ja kysymyksiin joita emme ole edes osanneet kysyä.
Mihin matkaamme kuoltuamme? Miten sielu toimii ihmisen kehossa? Keitä ovat oppaat ja sielunkumppanit? Mitä henkimaailmassa tehdään ja millaista siellä on? Miten ja miksi valitsemme seuraavan elämämme? Lähde mukaan unohtumattomalle matkalle tutkimaan elämääsi ikuisena sieluna, tämän kirja avaa sinulle kokonaisen uuden maailman!
[QUOTE="vieras";23985714]Mun pelot lopetti tämä kirja: Sielujen Matka
Hypnologi Michael Newton kertoo lukuisille kielille käännetyssä kirjassaan, mitä meille tapahtuu sieluina sielujen maailmassa. Hän on toiminut hypnoterapeuttina lähes 50 vuotta ja tutkinut perusteellisesti asiakkaittensa avulla henkimaailmaa ja elämää sieluna fyysisten elämien välillä. Kirja vastaa moniin mieltämme askarruttaviin kysymyksiin - ja kysymyksiin joita emme ole edes osanneet kysyä.
Mihin matkaamme kuoltuamme? Miten sielu toimii ihmisen kehossa? Keitä ovat oppaat ja sielunkumppanit? Mitä henkimaailmassa tehdään ja millaista siellä on? Miten ja miksi valitsemme seuraavan elämämme? Lähde mukaan unohtumattomalle matkalle tutkimaan elämääsi ikuisena sieluna, tämän kirja avaa sinulle kokonaisen uuden maailman![/QUOTE]
Aivan mielettömä ihana kirja! Samoin jatko Sielujen kohtalo. Suosittelen erittäin lämpimästi kaikille, jotka pelkäävät kuolemaa!!!
Hypnologi Michael Newton kertoo lukuisille kielille käännetyssä kirjassaan, mitä meille tapahtuu sieluina sielujen maailmassa. Hän on toiminut hypnoterapeuttina lähes 50 vuotta ja tutkinut perusteellisesti asiakkaittensa avulla henkimaailmaa ja elämää sieluna fyysisten elämien välillä. Kirja vastaa moniin mieltämme askarruttaviin kysymyksiin - ja kysymyksiin joita emme ole edes osanneet kysyä.
Mihin matkaamme kuoltuamme? Miten sielu toimii ihmisen kehossa? Keitä ovat oppaat ja sielunkumppanit? Mitä henkimaailmassa tehdään ja millaista siellä on? Miten ja miksi valitsemme seuraavan elämämme? Lähde mukaan unohtumattomalle matkalle tutkimaan elämääsi ikuisena sieluna, tämän kirja avaa sinulle kokonaisen uuden maailman![/QUOTE]
Aivan mielettömä ihana kirja! Samoin jatko Sielujen kohtalo. Suosittelen erittäin lämpimästi kaikille, jotka pelkäävät kuolemaa!!!
S
säikky
Vieras
mä en usko jumalaan enkä mihinkään henkimaailma hömppään(tai en ole ihan varma). Onhan paska homma kuolla varsinkin jos joutuu ennen sitä riutumaan kovissa kivuissa ym. Lisäksi huoli tänne jäävistä omista lapsista jne.
J
"jaap"
Vieras
on melko samanlaista, tosin mua pelottaa syöpä, joka paikassa sitä toitetaan ja oma isäni sai aivokasvaimen johon kuoli, sen jälkeen tämä pelko alkaa riistäytyä käsistä, ahdistaa tunnustelen ja tutkin itseäni herkeämättä, imusolmuke oli turvonnut ---> pelkäsin imusolmuke syöpää, lasta väsytti ja oli paha-olo -->pelkäsin leukemiaa jne. Tuntuu, että välillä en tiedä mikä on normaalia ja mikä ei, mietin että väsyttääkö minua ja onko se normaalia (ja meillä on vauva, jonka vuoksi herään pari kertaa yössä ja vauva herää aikaisin aamulla) Olen miettinyt, että pitäisi mennä juttelemaan jonnekkin, luulen että isän kuolemasta on jäänyt liikaa käsittelemättömiä asioita.
Järkiajatukset eivät tehoa, olen koittanut miettiä, että on järjetöntä pelätä asiaa, jolle ei hirveästi voi itse mitään, ja että pitäisi nauttia tästä elämästä tässä ja nyt, eikä liikaa murehtia, ei auta. Silti mietin ja murehdin
Järkiajatukset eivät tehoa, olen koittanut miettiä, että on järjetöntä pelätä asiaa, jolle ei hirveästi voi itse mitään, ja että pitäisi nauttia tästä elämästä tässä ja nyt, eikä liikaa murehtia, ei auta. Silti mietin ja murehdin
I
"ihminen"
Vieras
mua naurattaa kyllä tommoset ajatukset. kuinka joku voi olla niin pipipää että ajattelee kokoajan nyt mä varmaan kuolen huomenna... en ymmärrä en... menkää hoitoon ootte sairaita päästänne. kiitos kun sain sanoa.
K
"kohtalotoveri"
Vieras
Olin sitten miten pipipää tahansa (vrt. ed. kirjoittaja) tunnen aikalailla samoin kuin ap. Olen aina tuntenut näin...jo lapsesta lähtien. Kasvoin ympäristössä, jossa oli paljon vanhoja ihmisiä (luulosairaita), mikä ehkä on vaikuttanut asiaan. Muuten olen menestynyt elämässä hyvin...kouluttautunut todella korkeasti, perhe-elämä kohdallaan jne. mutta nämä synkät ajatukset ahdistavat itseäni .
.
U
"Uskis"
Vieras
?
,,,
Vieras
Kuolema on siitä vinkeä juttu, että se kohtaa jokaista elollista asiaa pallomme päällä jossain vaiheessa jollain muodolla. Ihminen on ainoa joka osaa sitä ennalta pelätä. Moni hakee turvaa uskosta, toiset jostain muusta. Kuolema taitaa olla niitä asioita, mikä tarvitsee vain oppia hyväksymään, ennenkuin se päästää piinastaan. Pitäisi elää päivä kerrallaan ja nauttia elämän tuomista iloista eikä murehtia välttämätöntä etukäteen. Se tulee sitten kun sen aika on. Se ei miksikään murehtimalla muutu. Suosittelen siis nauttimaan ennenkuin se on liian myöhäistä.
V
