Pelottaa hirveesti uudet muutokset! auttakaa!!!!!

Pelottaa hirveesti uudet muutokset! auttakaa.
Ollaan siis muuttamassa turusta loimaallepäin.. ostettiin omakotitalo, jota nyt rempataan jne.. ajattelin että tyttö menee päivähoitoon ens syksynä, on sit reilu 2vee... ja nyt vast oon tajunnu, et munki pitäis löytää jostain töitä, ja ajaa ajokortti tässä lokakuussa..

pelottaa JOLLEN PÄÄSEKÄÄN AUTOKOULUSTA LÄPI, jos en osaakaan ajaa, ku mua vähän pelottaa autokoulu... miten vitus saan mistään työpaikan, oppisopimuksen yms... juttelin miehelle ja sanoin noi asiat, et olen jotenki paniikissa kun niinpal kaikkee uutta, ja jollen pääsiskään läpi autokoulust, en osais ajaa tms.

Mun mies sano sihe, no sit sä muutat takas turkuun mut hän jää taloon!!
ei olla siis vielä muutettu.
meillä nyt reilu 1vee tyttö, ja olen alakanu miettii työjuttuja ensvuoden syksyksi.. sairastan vakavaa synnytyksenjälkeistä masista, mutta olen nyt kohtalaisen hyvässä kunnossa.. ehkä siksikin pelkään niin hirveesti. :'(

 

Tiedätkö, me puhuttiin just eilen tuosta ajokortin ajamisesta miehen kanssa. (Kun mulla ei vielä sellaista ole.) Ja mulle tuli ihan sama mieleen, mitä jos en pääse autokoulusta läpi. Ja vielä, et miten uskallan sitten ajaa autoa, kun lapset kyydissä. Mutta totuushan on, et mun on oikeestaan ihan pakko se kortti ajaa, et pääsen sitten töihinkin kun lapset on isompia. Me kun asutaan sen verran kaukana kaikesta.

Sun mies kyllä sano aika tökerösti. :hug:

Mut sovitaanko, et kyl me siitä autokoulusta selvitään ja saahaan se ajokortti?!?! Kyllähän siitä niin moni muukin on selvinnyt. Tsemppiä paljon sinnepäin!!!! :hug:

 

hei teille. kyllä se autokoulu ajallaan sittel läpi menee... mä ainakin muistelin että niitä ajotunteja voipi ottaa sen verran lisää että alkaa sitten sujua. mullakin auto sammu inssissä mutta silti läpi meni. kirjallisiamuistaakseni kokeilin kahteen kertaan... että ei se elämä siinhen kaadu jos ei ekoilla kerroilla läpi mene. ja mun koululla oli ainakin se kone jolla sai vapaa ajalla käydä harjoittelemassa teoriaa. tsemppiä.
ja mitä siihen muuttoon tulee ja oppisopimukseen. niin ole hyvä ihminen kotona niin kauan ennenkun se työ tuntuu oikeesti hyvälle idealle... ettei sitten kaduta jälkikäteen. laita lapsi vaikka puoli päivä hoitoon ja annat itselles aikaa. masennus ei ole helppo juttu ja toipuminen vie kauan ja ainoa oikea lääke on antaa itselle aikaa... teidän koemuksesta. sairastin masennusta vuoden. ja muuttoo on sellai juttu että sekin tarvii aikaa, kylläs ä sinne totut ihan varmasti kun et oleta että se heti tuntuu kodilta. ja et vaan anna periksi joku päivä se tuntuu, ja varmaan sulaon ikävä vanhaakin kotia mutta se menee ohi ja on täysin normaali. voimia!!! :flower:

 

heissan!
kyllä autokoulusta aina selviää ja sitten jos ei pääse ekalla läpi niin sitten se uusitaan, ei se niin vakavaa ole. Nuo muutospelot ymmärrän kyllä täysin. Tapasin nykyisen mieheni maaliskuussa 2007. nyt olisi yhteenmuutto edessä. minulla on ollut elämä turussa melkein keskustassa ja työpaikka 5min päässä. nyt pitäisi sitten jättää kaikki ja muuttaa miehen perässä maalle, mistä on 20 min ajomatka lähinpään kaupunkiin. ei tietoa työpaikasta tai mitään...no kaippa sitä täytyy ottaa elämässä riskejäkin..lienee tuo vaikka loppuelämäni rakkaus...silti kaikki muutos pelottaa...minun elämässäni muuttuu kaikki, hänellä ei juuri mikään..

 

Minulla oli myöskin kovat pelot autolla ajamisesta kolmisen vuotta sitten, koska olin rutannut nuorena äitini auton kun ajoin opetusluvilla. Siitä tuli sellainen "kammo". Minä soitin autokouluun ja kerroin peloistani...he suostuttelivat minut tulemaan edes käymään ja niinhän minä menin teoriatunneille ja siitähän se sitten lähti. Opettaja sattui olemaan vanhempi mies jolla on aivan loistava huumorintaju Kolahti siis hyvin yhteen tämän huumorin vuoksi Hänelle saatoin puhua peloistani ja siitä mitä oli tapahtunut. Kirjallisista pääsin ekalla yrittämällä läpi ja inssiajosta tokalla kerralla.

Ajattele niin että kyllä Sinä siitä sitten jossain vaiheessa pääset lävitse...anoppini kokeili niin monta kertaa että sekosin jo laskuissa Hän ajoi siis "vanhoilla päivillään" kortin.

Nyt voin sanoa etten saata ymmärtää miten autolla ajo onkin loppujenlopuksi helppoa En olisi ikinä uskonut! Se ei ole siis mikään maatamullistava juttu kuitenkaan.

Ota yksi asia kerrallaan vastaan. Ensin uusi koti, ole siellä rauhassa, käy vaikkapa itseksesi lenkillä iltaisin ja ota ihan rauhassa se alku. Älä edes ajattele niitä töitä nyt, en Sinun tarvitse. Eiköhän miehesi ymmärrä kun kerrot Hänelle että Sinun olisi hyvä ottaa yksi asia kerrallaan, pikkuhiljaa. Meneehän lapsellakin aikaa tottua uuteen kotiin. Mietit sitten työasioita kun uusi koti ja uusi paikkakunta tuntuu tutummalta =)

Tsemppiä ja jaksamista Sinulle :hug: