K
kauheeta
Vieras
mitä jos se olis teidän oma lapsi pelastettavana? Kyllä halvaantuneenakin pystyy elää hyvää elämää. Jotkut sanoo että en, koska on omat lapset. Eihän kyse ollu kuolemisesta vaan halvaantumisesta.
Katso alla oleva video nähdäksesi, kuinka asennat sivustomme verkkosovellukseksi kotinäytöllesi.
Huomio: Tämä ominaisuus ei välttämättä ole käytettävissä kaikissa selaimissa.
Halvaantuneena tuskin saisin sitä pelastettavaa lasta pelastettua.Alkuperäinen kirjoittaja kauheeta:mitä jos se olis teidän oma lapsi pelastettavana? Kyllä halvaantuneenakin pystyy elää hyvää elämää. Jotkut sanoo että en, koska on omat lapset. Eihän kyse ollu kuolemisesta vaan halvaantumisesta.
Alkuperäinen kirjoittaja kauheeta:mitä jos se olis teidän oma lapsi pelastettavana? Kyllä halvaantuneenakin pystyy elää hyvää elämää. Jotkut sanoo että en, koska on omat lapset. Eihän kyse ollu kuolemisesta vaan halvaantumisesta.
Alkuperäinen kirjoittaja kauheeta:mitä jos se olis teidän oma lapsi pelastettavana? Kyllä halvaantuneenakin pystyy elää hyvää elämää. Jotkut sanoo että en, koska on omat lapset. Eihän kyse ollu kuolemisesta vaan halvaantumisesta.
Alkuperäinen kirjoittaja ...:itseasiassa jos sen noin kysyy ni EN TIEDÄ, mut jos eteen tulis tilanne et vieras lapsi pitäs pelastaa ni KYLLÄ tekisin sen miettimät
Alkuperäinen kirjoittaja EllaDonna:No en. Kuka mun koirat sitten lenkittäisi?
Näinhän se on. Ja olipa tilanne mikä tahansa, niin on pelkästään järkevää hetken miettiä, miten todennäköistä on, että sen uhrin edes pystyy pelastamaan. Vai tuleeko vain yksi uhri lisää. Mä en välttämättä lähtisi yrittämään edes oman lapseni pelastamista, jos riskinä olisi se, että aiheuttaisin yritykselläni vaan enemmän vahinkoa. Tilanteesta siis riippuu, onko järkevämpää odottaa pelastushenkilöstöä ja -kalustoa kuin ruveta sähläämään itse.Alkuperäinen kirjoittaja Piipa:ihania moraalisia kysymyksiä joihin ei voi pitävästi vastata vaan pitää olla se tilanne päällä![]()
Ootko ihan idiootti? Ethän sä ennen pelastamista halvaantunut olis...Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:Halvaantuneena tuskin saisin sitä pelastettavaa lasta pelastettua.Alkuperäinen kirjoittaja kauheeta:mitä jos se olis teidän oma lapsi pelastettavana? Kyllä halvaantuneenakin pystyy elää hyvää elämää. Jotkut sanoo että en, koska on omat lapset. Eihän kyse ollu kuolemisesta vaan halvaantumisesta.
Alkuperäinen kirjoittaja Carlos74:Nyt sanon että en. Mut luulisin, että kun tilanne olisi päällä vaisto sanoisi toisin.
Kerran on mulle käynyt sellainen tilanne, jossa ajoin auton ojaan sen takia, että pelastin vastaan tulijan hengen. Ajattelematta sen kummemmin omaa kohtaloa, olisinhan voinut hyvin loukkaantua siinä vakavasti itsekin... Mä luulen, että nää tällaset tapaukset tulee kuitenkin niin "selkäytimestä", että ei niitä sen kummemmin siinä tilanteessa tule mietittyä.
No kerropa mulle yksi esimerkki tilanteesta, jossa pelastaja halvaantuu vasta sen jälkeen, kun on saanut sen lapsen pelastettua?Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Ootko ihan idiootti? Ethän sä ennen pelastamista halvaantunut olis...
Alkuperäinen kirjoittaja näin :Kyllä, en saa kieltäytyä jos joku tarvitsee apua, vaikka se tarkottaisi sitten halvaantumista.
Alkuperäinen kirjoittaja WompaTiger:No periaatteessa joka päivä riskeeraan terveyteni vieraitten lasten puolesta päiväkotitätinä. Viimeksi tänään syöksyin koppaamaan yhden lapsen pulkan alta sillä seurauksella että pulkka osui aika pahasti omaan sääreen. Auton altakin yhden lapsista juoksin hakemaan, mutta auto onneksi ehti väistämään minua. Jos päiväkoti esim. syttyisi palamaan ja roihuavasta, sortuvasta rakennuksesta täytyisi oman terveyden uhalla hakea joku lapsista, totta kai tekisin sen. Kaikkihan ovat jonkun lapsia, jos oma lapseni olisi hädässä, toivoisin aikuisen tekevän kaikkensa hänen pelastamisekseen. Mutta jos lapsi ei todennäköisesti enää olisi edes elossa, esim. tulisi joku pommitus ja lapsi olisi kasvot murskana jonkun putoavan palkin alla, en hakisi, koska se ei enää hyödyttäisi mitään. Mutta jos lapsi itkisi ja huutaisi apua, niin totta kai hakisin.
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Alkuperäinen kirjoittaja Carlos74:Nyt sanon että en. Mut luulisin, että kun tilanne olisi päällä vaisto sanoisi toisin.
Kerran on mulle käynyt sellainen tilanne, jossa ajoin auton ojaan sen takia, että pelastin vastaan tulijan hengen. Ajattelematta sen kummemmin omaa kohtaloa, olisinhan voinut hyvin loukkaantua siinä vakavasti itsekin... Mä luulen, että nää tällaset tapaukset tulee kuitenkin niin "selkäytimestä", että ei niitä sen kummemmin siinä tilanteessa tule mietittyä.
Onko tämä nyt se kuuluisa "hallittu ulosajo"? Onhan se aivan loogista, että itse ohjaat auton pois jos joku on päin tulossa, olithan vaarassa siinäkin.
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Alkuperäinen kirjoittaja näin :Kyllä, en saa kieltäytyä jos joku tarvitsee apua, vaikka se tarkottaisi sitten halvaantumista.
No jos pelastushenkilökuntaa olet niin väärin toimisit.
Alkuperäinen kirjoittaja päikkärintäti:Alkuperäinen kirjoittaja WompaTiger:No periaatteessa joka päivä riskeeraan terveyteni vieraitten lasten puolesta päiväkotitätinä. Viimeksi tänään syöksyin koppaamaan yhden lapsen pulkan alta sillä seurauksella että pulkka osui aika pahasti omaan sääreen. Auton altakin yhden lapsista juoksin hakemaan, mutta auto onneksi ehti väistämään minua. Jos päiväkoti esim. syttyisi palamaan ja roihuavasta, sortuvasta rakennuksesta täytyisi oman terveyden uhalla hakea joku lapsista, totta kai tekisin sen. Kaikkihan ovat jonkun lapsia, jos oma lapseni olisi hädässä, toivoisin aikuisen tekevän kaikkensa hänen pelastamisekseen. Mutta jos lapsi ei todennäköisesti enää olisi edes elossa, esim. tulisi joku pommitus ja lapsi olisi kasvot murskana jonkun putoavan palkin alla, en hakisi, koska se ei enää hyödyttäisi mitään. Mutta jos lapsi itkisi ja huutaisi apua, niin totta kai hakisin.
No teillä on ainakin turvallisuusasiat kunnossa ja pelastustoimet tiedossa. Huh.
Alkuperäinen kirjoittaja WompaTiger:Alkuperäinen kirjoittaja päikkärintäti:Alkuperäinen kirjoittaja WompaTiger:No periaatteessa joka päivä riskeeraan terveyteni vieraitten lasten puolesta päiväkotitätinä. Viimeksi tänään syöksyin koppaamaan yhden lapsen pulkan alta sillä seurauksella että pulkka osui aika pahasti omaan sääreen. Auton altakin yhden lapsista juoksin hakemaan, mutta auto onneksi ehti väistämään minua. Jos päiväkoti esim. syttyisi palamaan ja roihuavasta, sortuvasta rakennuksesta täytyisi oman terveyden uhalla hakea joku lapsista, totta kai tekisin sen. Kaikkihan ovat jonkun lapsia, jos oma lapseni olisi hädässä, toivoisin aikuisen tekevän kaikkensa hänen pelastamisekseen. Mutta jos lapsi ei todennäköisesti enää olisi edes elossa, esim. tulisi joku pommitus ja lapsi olisi kasvot murskana jonkun putoavan palkin alla, en hakisi, koska se ei enää hyödyttäisi mitään. Mutta jos lapsi itkisi ja huutaisi apua, niin totta kai hakisin.
No teillä on ainakin turvallisuusasiat kunnossa ja pelastustoimet tiedossa. Huh.
Siinä paljon pelastustoimet tai turvallisuusasiat auta, kun henkisesti häiriintynyt lapsi (jota ei ole saatu hoitoon) laskee tahallaan pulkalla toista päin tai jos sama lapsi rimpuilee irti kädestä ja juoksee autotielle (juu enää ei pääse kävelylle mukaan). Ja nuo tulipalo ja pommitushommat oli spekulointia.