Pelastaisitko vieraan lapsen hengen, jos itse halvaantuisit?

  • Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti
kauheeta
mitä jos se olis teidän oma lapsi pelastettavana? Kyllä halvaantuneenakin pystyy elää hyvää elämää. Jotkut sanoo että en, koska on omat lapset. Eihän kyse ollu kuolemisesta vaan halvaantumisesta.
 
Keittiönoita
Alkuperäinen kirjoittaja kauheeta:
mitä jos se olis teidän oma lapsi pelastettavana? Kyllä halvaantuneenakin pystyy elää hyvää elämää. Jotkut sanoo että en, koska on omat lapset. Eihän kyse ollu kuolemisesta vaan halvaantumisesta.
Halvaantuneena tuskin saisin sitä pelastettavaa lasta pelastettua.

 
dfd
Alkuperäinen kirjoittaja kauheeta:
mitä jos se olis teidän oma lapsi pelastettavana? Kyllä halvaantuneenakin pystyy elää hyvää elämää. Jotkut sanoo että en, koska on omat lapset. Eihän kyse ollu kuolemisesta vaan halvaantumisesta.
Oma lapsi on eri asia ja ihminen on itsekäs, perheen osalta se on taas kollektiivista itsekkyyttä. En minäkään omaa terveyttäni uhkaisi vieraan lapsen takia, ikävä kyllä. Oman lapsen/miehen takia voisin elääkin halvaantuneena, mutta täysin vieraan vuoksi en suostuisi uhrautumaan.

 
eieiei ikinä
Alkuperäinen kirjoittaja kauheeta:
mitä jos se olis teidän oma lapsi pelastettavana? Kyllä halvaantuneenakin pystyy elää hyvää elämää. Jotkut sanoo että en, koska on omat lapset. Eihän kyse ollu kuolemisesta vaan halvaantumisesta.
Mutta kuka oikeasti tahtoo elää halvaantuneena vieraan lapsen takia? En mnä ainakaan. Oman lapsen takia juu.

 
Carlos74
Nyt sanon että en. Mut luulisin, että kun tilanne olisi päällä vaisto sanoisi toisin.

Kerran on mulle käynyt sellainen tilanne, jossa ajoin auton ojaan sen takia, että pelastin vastaan tulijan hengen. Ajattelematta sen kummemmin omaa kohtaloa, olisinhan voinut hyvin loukkaantua siinä vakavasti itsekin... Mä luulen, että nää tällaset tapaukset tulee kuitenkin niin "selkäytimestä", että ei niitä sen kummemmin siinä tilanteessa tule mietittyä.
 
Keittiönoita
Alkuperäinen kirjoittaja Piipa:
ihania moraalisia kysymyksiä joihin ei voi pitävästi vastata vaan pitää olla se tilanne päällä :D
Näinhän se on. Ja olipa tilanne mikä tahansa, niin on pelkästään järkevää hetken miettiä, miten todennäköistä on, että sen uhrin edes pystyy pelastamaan. Vai tuleeko vain yksi uhri lisää. Mä en välttämättä lähtisi yrittämään edes oman lapseni pelastamista, jos riskinä olisi se, että aiheuttaisin yritykselläni vaan enemmän vahinkoa. Tilanteesta siis riippuu, onko järkevämpää odottaa pelastushenkilöstöä ja -kalustoa kuin ruveta sähläämään itse.

 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Alkuperäinen kirjoittaja kauheeta:
mitä jos se olis teidän oma lapsi pelastettavana? Kyllä halvaantuneenakin pystyy elää hyvää elämää. Jotkut sanoo että en, koska on omat lapset. Eihän kyse ollu kuolemisesta vaan halvaantumisesta.
Halvaantuneena tuskin saisin sitä pelastettavaa lasta pelastettua.
Ootko ihan idiootti? Ethän sä ennen pelastamista halvaantunut olis...
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Carlos74:
Nyt sanon että en. Mut luulisin, että kun tilanne olisi päällä vaisto sanoisi toisin.

Kerran on mulle käynyt sellainen tilanne, jossa ajoin auton ojaan sen takia, että pelastin vastaan tulijan hengen. Ajattelematta sen kummemmin omaa kohtaloa, olisinhan voinut hyvin loukkaantua siinä vakavasti itsekin... Mä luulen, että nää tällaset tapaukset tulee kuitenkin niin "selkäytimestä", että ei niitä sen kummemmin siinä tilanteessa tule mietittyä.
Onko tämä nyt se kuuluisa "hallittu ulosajo"? Onhan se aivan loogista, että itse ohjaat auton pois jos joku on päin tulossa, olithan vaarassa siinäkin.
 
No periaatteessa joka päivä riskeeraan terveyteni vieraitten lasten puolesta päiväkotitätinä. Viimeksi tänään syöksyin koppaamaan yhden lapsen pulkan alta sillä seurauksella että pulkka osui aika pahasti omaan sääreen. Auton altakin yhden lapsista juoksin hakemaan, mutta auto onneksi ehti väistämään minua. Jos päiväkoti esim. syttyisi palamaan ja roihuavasta, sortuvasta rakennuksesta täytyisi oman terveyden uhalla hakea joku lapsista, totta kai tekisin sen. Kaikkihan ovat jonkun lapsia, jos oma lapseni olisi hädässä, toivoisin aikuisen tekevän kaikkensa hänen pelastamisekseen. Mutta jos lapsi ei todennäköisesti enää olisi edes elossa, esim. tulisi joku pommitus ja lapsi olisi kasvot murskana jonkun putoavan palkin alla, en hakisi, koska se ei enää hyödyttäisi mitään. Mutta jos lapsi itkisi ja huutaisi apua, niin totta kai hakisin.
 
päikkärintäti
Alkuperäinen kirjoittaja WompaTiger:
No periaatteessa joka päivä riskeeraan terveyteni vieraitten lasten puolesta päiväkotitätinä. Viimeksi tänään syöksyin koppaamaan yhden lapsen pulkan alta sillä seurauksella että pulkka osui aika pahasti omaan sääreen. Auton altakin yhden lapsista juoksin hakemaan, mutta auto onneksi ehti väistämään minua. Jos päiväkoti esim. syttyisi palamaan ja roihuavasta, sortuvasta rakennuksesta täytyisi oman terveyden uhalla hakea joku lapsista, totta kai tekisin sen. Kaikkihan ovat jonkun lapsia, jos oma lapseni olisi hädässä, toivoisin aikuisen tekevän kaikkensa hänen pelastamisekseen. Mutta jos lapsi ei todennäköisesti enää olisi edes elossa, esim. tulisi joku pommitus ja lapsi olisi kasvot murskana jonkun putoavan palkin alla, en hakisi, koska se ei enää hyödyttäisi mitään. Mutta jos lapsi itkisi ja huutaisi apua, niin totta kai hakisin.
No teillä on ainakin turvallisuusasiat kunnossa ja pelastustoimet tiedossa. Huh.
 
Carlos74
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Carlos74:
Nyt sanon että en. Mut luulisin, että kun tilanne olisi päällä vaisto sanoisi toisin.

Kerran on mulle käynyt sellainen tilanne, jossa ajoin auton ojaan sen takia, että pelastin vastaan tulijan hengen. Ajattelematta sen kummemmin omaa kohtaloa, olisinhan voinut hyvin loukkaantua siinä vakavasti itsekin... Mä luulen, että nää tällaset tapaukset tulee kuitenkin niin "selkäytimestä", että ei niitä sen kummemmin siinä tilanteessa tule mietittyä.
Onko tämä nyt se kuuluisa "hallittu ulosajo"? Onhan se aivan loogista, että itse ohjaat auton pois jos joku on päin tulossa, olithan vaarassa siinäkin.
Ehkä hallittu, ehkä ei. Tavallaan ehkä olin kuitenkin vähemmän vaarassa kuin tää vastapuolisko, kun kuitenkin olin rekalla liikenteessä ja vastapuoli vanhalla kuplavolkkarilla. Ikävä tapaus kuitenkin, joka ei ikinä unohdu.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja näin :
Kyllä, en saa kieltäytyä jos joku tarvitsee apua, vaikka se tarkottaisi sitten halvaantumista.
No jos pelastushenkilökuntaa olet niin väärin toimisit.
Mikä siinä on, että itseään ei saisi alkuunkaan arvostaa. Jokainen meistä on oman elämänsä tärkein henkilö, ihan kirjaimellisesti. Älkää tulkitko lausetta väärin. Minä en halua kuolla tai halvaantua ja vielä vähemmän vieraiden ihmisten takia. Onneksi kuitenkin tästäkin ketjusta päätellen, sankareita tuntuu olevan joka oksalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja päikkärintäti:
Alkuperäinen kirjoittaja WompaTiger:
No periaatteessa joka päivä riskeeraan terveyteni vieraitten lasten puolesta päiväkotitätinä. Viimeksi tänään syöksyin koppaamaan yhden lapsen pulkan alta sillä seurauksella että pulkka osui aika pahasti omaan sääreen. Auton altakin yhden lapsista juoksin hakemaan, mutta auto onneksi ehti väistämään minua. Jos päiväkoti esim. syttyisi palamaan ja roihuavasta, sortuvasta rakennuksesta täytyisi oman terveyden uhalla hakea joku lapsista, totta kai tekisin sen. Kaikkihan ovat jonkun lapsia, jos oma lapseni olisi hädässä, toivoisin aikuisen tekevän kaikkensa hänen pelastamisekseen. Mutta jos lapsi ei todennäköisesti enää olisi edes elossa, esim. tulisi joku pommitus ja lapsi olisi kasvot murskana jonkun putoavan palkin alla, en hakisi, koska se ei enää hyödyttäisi mitään. Mutta jos lapsi itkisi ja huutaisi apua, niin totta kai hakisin.
No teillä on ainakin turvallisuusasiat kunnossa ja pelastustoimet tiedossa. Huh.
Siinä paljon pelastustoimet tai turvallisuusasiat auta, kun henkisesti häiriintynyt lapsi (jota ei ole saatu hoitoon) laskee tahallaan pulkalla toista päin tai jos sama lapsi rimpuilee irti kädestä ja juoksee autotielle (juu enää ei pääse kävelylle mukaan). Ja nuo tulipalo ja pommitushommat oli spekulointia.
 
mi
noh mitäs siihen sitten tuumisitte jos teidän oma lapsenne olis vaarassa ja olis yks ihminen siinä likellä (siis se et ole sinä) ja se henkilö ei yrittäis pelastaa sun lastas vaan sanois ettei voinut pelastaa kun sille pelastajalle olis voinut käydä huonosti. silittäisitkö sen päätä ja ymmärtäisit???? mä ainakin ampuisin sen...
 
rehellisesti
Miehen, lapsen, tai erittäin rakkaan ja läheisen sisareni vuoksi asettaisin itseni vaaraan ja olisin valmis jopa kuolemaan, mutta vieraan vuoksi en, oli sitten lapsi tai aikuinen.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja WompaTiger:
Alkuperäinen kirjoittaja päikkärintäti:
Alkuperäinen kirjoittaja WompaTiger:
No periaatteessa joka päivä riskeeraan terveyteni vieraitten lasten puolesta päiväkotitätinä. Viimeksi tänään syöksyin koppaamaan yhden lapsen pulkan alta sillä seurauksella että pulkka osui aika pahasti omaan sääreen. Auton altakin yhden lapsista juoksin hakemaan, mutta auto onneksi ehti väistämään minua. Jos päiväkoti esim. syttyisi palamaan ja roihuavasta, sortuvasta rakennuksesta täytyisi oman terveyden uhalla hakea joku lapsista, totta kai tekisin sen. Kaikkihan ovat jonkun lapsia, jos oma lapseni olisi hädässä, toivoisin aikuisen tekevän kaikkensa hänen pelastamisekseen. Mutta jos lapsi ei todennäköisesti enää olisi edes elossa, esim. tulisi joku pommitus ja lapsi olisi kasvot murskana jonkun putoavan palkin alla, en hakisi, koska se ei enää hyödyttäisi mitään. Mutta jos lapsi itkisi ja huutaisi apua, niin totta kai hakisin.
No teillä on ainakin turvallisuusasiat kunnossa ja pelastustoimet tiedossa. Huh.
Siinä paljon pelastustoimet tai turvallisuusasiat auta, kun henkisesti häiriintynyt lapsi (jota ei ole saatu hoitoon) laskee tahallaan pulkalla toista päin tai jos sama lapsi rimpuilee irti kädestä ja juoksee autotielle (juu enää ei pääse kävelylle mukaan). Ja nuo tulipalo ja pommitushommat oli spekulointia.
Joo ja että ihan roihuavasta sortuvasta rakennuksesta lähtisit muksua hakemaan? Kuolisitte hyvin tod.näk. molemmat sinne.
 

Yhteistyössä