Paskin anoppi-kisa!!!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Minniä Kyrsii
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mun anoppi on kyllä OIKEESTI maailman paskin. Oma mieskään ei sitä noitaa halua nähdä. Haukkuu omia lapsenlapsiaan (3v ja 1v) ympäri kyliä jos isompi ei puhu kunnolla ja pienempi ei vielä kävele ja vieläpä ala-arvoisilla nimillä niin tarviiko enempää kertoa..
 
Kisaan matskua vaikka kuinka paljon mutta tämä vetää pohjat: Kutsu meiän lapsen etelänmatkalle kun muutkin lapsenpalset lähtee heidän kustannukella kun tahtovat viedä. varasi matkat ja teki kaiken. Tosin ei ilmoittanut meidän 12v että ei pääsekkään mukaan,,,toinen oli jo säästelly käyttörahaa ja oli pitkään ihan innoissaan ekasta matkastaan,,,ihmeteltiin kun anopista ei mitään kuulu ja suurinpiirtein ajan kohta lähesty. Passit haettu yms. Sitten tavotettiin ja kysytiin että no mites se matka, niin kävi ilmi että tosiaan noiden muiden serkkujen kanssa menossa mutta meiän oma ei sittenkään mukaan. Syytä ei kyllä kertonnu,,voitte kuvitella että meillä pääsi lapselta muutama itku että miks mummi teki noin. Aivan helvetin julmaa!
 
Anoppi kärsii pahoista mielenterveysongelmista, yrittäny itsaria muutamaan otteeseen, josta syyttää tietenkin minua :) Epävakaan mielenterveyden takia ei saa nähdä lastamme, jonka seurauksena teki ls-ilmoituksen ihan vaan kiusaksi. Lähetti miehensä uhkailemaan väkivallalla kotiimme, juoruaa kylillä kuinka minä kohtelen häntä huonosti ym. Hauskaa viihdettä hänestä ainakin on :)
 
Minulla sellainen anoppi, joka ekaa kertaa tavatessamme ilmoitti, ettei kukaan muu hänen pojistaan olisi "tuollaiseen naiseen" katsahtanutkaan, kun minulla on yksi lapsi aikaisemmasta suhteesta. "Tuo tuollainen avioton lapsikin ja kaikkea..." Ihana ensitapaaminen siis, ja piikittely alkoi heti, jos mieheni ei ollut paikalla.
Anoppi soitteli minulle alusta asti haukkumapuheluita. Kielsi minua muuttamasta mieheni kanssa saman katon alle. Heittäytyy marttyyriksi, jos hänen joka ohje ei toimi minulle niinkuin laki.
No, anopilla on ollut vaikeaa kaikkien miniöidensä kanssa, joten en jaksa ottaa enää itseeni.
Kihlajaisuutisen kuultuaan muka ensin onnitteli ja osallistui kihlajaisjuhliimme ja samana iltana haukkui miehelleni koko kihlausuutisen.
Anoppi puhuu yhtä ja tarkoittaa toista. On olevinaan kovinkin hyväntahtoinen ja kristitty, mutta on kaksinaamainen selkäänpuukottaja, jolla on sairaalloisen omistava suhde poikaansa. Anoppi erosi miehestään 15 v sitten ja on tarrautunut poikiinsa sairaalla tavalla.
Eräs hyvä esimerkki mieheni veljestä, joka oli ennen avioitumistaan ollut kimpassa vaimonsa kanssa 10v. ja saman verran asunut jo yhdessä vaimonsa kanssa. Olimme mieheni kanssa anopin kyydillä veljen häissä. Koko 2 tunnin paluumatkan häistä anoppi itkeä vollotti surkeana. Kun hän vihdoin rauhoittui niin sai kerrottua miehelleni, miten häntä sattuu, kun menetti rakkaimman poikansa ikiajoiksi.
Minua on lapseni kasvatuksesta haukkunut. Ja lapsellani on erittäin hyvät käytöstavat ja on muutenkin fiksu lapsi.
Anoppi nosti perättömän rikosilmoituksen minua vastaan kotirauhan häirinnästä. Oli ilmoittaessaan maininnut, että minä, hänen poikansa ex-nainen (?)häiritsen häntä. Ensinnäkin emme olleet eronneet mieheni kanssa. Mies ei vastannut minulle suutuspäissään puhelimeen edellispääsiäisen aikaan, niin laitoin muutaman viestin ja puhelun anopille, jos hän tietäisi pojastaan jotain. Ei edes vastannut, mutta kutsu poliisikuulusteluihin tuli joitakin kuukausia myöhemmin. Juttu toki kaatui alkuunsa, mutta oli ikävä silti.
Mies katkaisi välit äitiinsä, kun ei jaksanut enää tätä minuun kohdistuvaa kiusaa. Yritti ensin saada äitinsä puhumaan yhdessä kanssamme pöydän ääreen asiat selviksi, mutta anoppi ei koe tehneensä mitään väärää. No, anoppihan ei tuohon pojan välien katkaisuun tyytynyt, vaan jatkuvasti aneli tätä soittamaan/käymään jne. Viestit alkoivat aina"rakas poikani" ja päättyivät "rakkain terveisin sinua kovasti rakastava äitisi". No, tuossa oli parin kuukauden hiljaisempi jakso, jota ennen oli lähettänyt pojalleen kirjeen, jossa pyysi tätä eroamaan minusta ja puhui paskaa muutenkin.
Nyt odotamme perheenlisäystä syntyväksi parin kuukauden sisällä ja mieheni halusi äidilleen lopulta kertoa. Laittoi tekstarilla asian ja hiukan neutraaliin sävyyn kuulumisiaan, kuten työ- ja asumispaikka ym. Anoppi oli sitten mutkien kautta onkinut miehen työsähköpostiosoitteen esiin ja vastannut viestiin sähköpostilla. Hän ei uskonut, että mieheni elää kanssani, että mies olisi viestiä hänelle puhelimesta laittanut, eikä että asiat viestissä pitäisivät millään lailla paikkaansa. Eli kierossa päässään ilmeisesti viittasi, että olisin jotenkin salaa keplotellut mieheni puhelimen itselleni ja valheita tekstannut mieheni nimissä. Saa olla aika sairas, jos ei usko lapsenlapsen tuloon!!!
No, mies vastasi jälleen tekstiviestillä neutraalisti, että kiitos postista, mutta kaikki viestissä kirjoitetut asiat ovat hänen käsialaansa ja totta sellaisenaan. Anoppihan sitten vastasi taas miehen työsähköpostiin, ilman anteeksipyyntöä, ilman mitään. Vastauksessa sivuutettiin tuleva lapsenlapsi ja miehen kuulumiset ja alettiin taas sama vanha rankutus siitä, miten poika on rakas ja äiti rakastaa ja haluaa tavata.
Miehellä meni hermot ja ilmoitti enää vain, että ei halua olla tekemisissä. Vieläkin on anoppi yrittänyt miestäni tavoittaa ja puhelinnumero saattaa vaihtua seuraavaksi. Osoitetietomme ovatkin jo salaiset.

Anteeksi, jos tilitys oli sekavaa ja kirjoitusvirheitäkin voi vilistä, kun näin kiihtyneessä mielentilassa kirjoittelee. Matkan varrelle on sattunut paljon, mm. ulkonäköni arvostelua. Kun en ole anorektikko niinkuin hänen 3 lastaan 4:stä. Lisäksi oli ostanut miehelleni kirjan"naisnarsistin miesuhri". Viittasi siis sihen, että minä olisin narsisti. Kaikella kunnioituksella, mutta on alkanut tuntua, että rouva itse kärsii kyseisestä häiriöstä.
Itse olen ihan valmis ollut puhumaan asiat halki ja yrittämään olla etäisissä väleissä. ANoppi väittää minun keksineen kaiken, joten ei siitä tule tässä elämässä mitään. Olen siis ihan onnellinen, että mieheni on päättänyt ottaa äitiinsä etäisyyttä toistaiseksi. Huhhuh, kylläpä tämä purkautuminen helpottaa.. Ja kaipa näillä kokemuksilla aika korkeelle tässä "kamalin anoppi-kisassa" sijoittuu :)
 
Anoppi laittoin dildooni vettä!

Eräs kerta aloimme mieheni kanssa hommaileen ja otimme sitten dildon. No sieltä tippui "akkuvettä", varmaan patterit tehneet sen kirpeäksi sen veden. No dildo meni roskiin.


Myöhemmin erään riidan yhteydessä selvisi että anoppi oli veden sinne laittanut! Huusi minulle humalassa, että mihin tarvitsen sellaista välinettä, kun seurustelen hänen pojans kanssaan yms! Eli paljastui.


Muutin siis mieheni, silloisen poikaystävän taloon, anoppi asui naapuri talossa 150 metrin päässä. Hänellä oli avain miehen taloon hätätilanteita varten. No sillä aikaa kun olemme olleet töissä, tämä paljon aikaa omaava eläkeläinen oli mennyt tutkimaan hieman paikkoja meillä.

Vaatekaapitkin tutkinut, koska siellä säilytin tuota dildoa.
 
oma patalaiska mukavuuden haluinen muuten kyllä ihan ok ihmisen oleva anoppini onkin oikea aarre kun juttujanne luen :D
mutta kerrompa siltikin :D

Minulla siis kirjaimellisesti laiska anoppi joka voittaa melkovarmasti laiskan anopin tittelin nro1
Asunto on yhtä pahassa kunnossa kuin hamstraajissa (tv ohjelma)
siivota pitää mutta kun en jaksa, joten soitampa poikani ja miniän 300km päähän siivoamaan.
Ilkeä miniä kun kehtaan sanoa että kyllä jokaisen pitäisi omat sotkunsa pystyä siivoamaan kun on sotkenut alkaa BYÄÄÄ olen niin tottunut että minun lapseni siivoavat minulle.
Meidän suvussa on ollut aina tapana että lapset asuu sitten missä vain he auttavat vanhempiansa.
Kun anoppi tulee meille(yö)kylään hän kirjaimellisesti on 5tähden hotellissa.
Istuu sohvalla kometelee, nyt keitätte ne kahvit ja tuotte kupin minulle tänne käteen.
Jos tähän erehdyt sanomaan että keitäppä nyt itse kun teen jotain muuta olen epäkohtelias ja anoppi ei takapuoltaan nosta keittääkseen kahvia vaan kiukuttelee sohvan pohjalta niin kauan kunnes joku ne kahvit hänelle keittää.
Kyseinen anoppi myös tulee meille kuin kotiinsa kädet sivuilla mitään en tee periaatteella siis ;)
Anoppi menee suihkuun ja huutaa sieltä vasta josko joku tuokin hänelle pyyhkeen
(meilläpäin on toki opetettu että ensin kohteliaasti kysytään saanko mennä suihkuun ja saanko lainata pyyhettä ja saanko käyttää teidän pesuaineitanne,ylipäänsä SAANKO? )
Vaan anoppini ei siis kysele,hän olettaa tottakai saavansa.
Hiusharjaa ei tietenkään oteta mukaan vaan tongitaan vessan kaapit missä miniä pitää omaansa ja käytetään sitä,
paplareista puhumattakaan,onhan niitä nyt oltava meillä ja menkää ostamaan jos ei miniä käytä paplareita.
Tena siteitäkin anoppi käyttää, tosin eihän niitä nyt roskiin tarvi heitellä,eihän?
Ne voidaan kätevästi piilotella milloin pyykkikoriin,pesukoneeseen kuin keskelle lattiaakin jättää.
Ja se vasta ihmetystä ja kummastusta saikin kun anoppi ilman tenoja tuli meille, ja minä ilkeä miniä en edes tenaa käytä :O
Tosin kerran unohdin omat terveyssiteeni vessan kaappiin jolloin anoppini ne löysi
ja nuukana ihmisenä ne virtsankarkailuunsa käytti jotta omat tenat säästyi. (terveyssidehän pitääkin hyvin virtsaa)
Tämän anopinin vierailun jälkeen saat olla aivan varma että siivoat kotiasi vielä monta päivää vierailun päätyttyä :D
Juuri kun luulet että nyt on kaikki anopin heittelemät tenat tenan suojapaperit kuin räkäpaperitkin on noukittu ilmantuu näitä mukavia muistoja anopista jopa lasten sängynaluslaatikoista.
Jos nyt käy niin että luulet voivasi siivota kun anoppi on kylässä anoppi kyllä tekee sen selväksi ettei sitä nyt aleta siivoamaan kun HÄN on kylässä.
Jos päätät yllättää anopin ja ostat hänelle lahjan, katso ettei se ole laatikossa.
Mitään pahvilaatikkoja kun ei tämä anoppi anna heittää pois, ne on niin hyvän kokoisia jotta niitähän voi vielä tarvita.
Suuttui minuun jouluna kun heitin pari ehjää pahvilootaa lattialle ja lyttäsin ne, kuinka nyt noin menen hajottamaan hyvää tavaraa :D

Anoppi on siis vallan mukava kun pysyy omassa kodissaan ja ei tule meille yökylään
(päiväkylä ei vanhalta ihmiseltä onnistu pitkän välimatkan ja julkisilla liikkuessa)
Mukavaa oli kun kävit mutta vielä mukavampaa kun lähdit :D
 
Muuttaessaan omaan asuntoon jätti tänne entiseen asuntoonsa (jossa minä ja mieheni nyt asumme) hirveästi tavaroitaan ja käy niitä välillä paapomassa ja tutkimassa. Mitään ei saa hävittää eikä itse ota mukaansa kun ei muka ole mihin laittaa. Hyllytolkulla vaaseja, astioita ja turhia kirjoja joita ei ole koskaan edes luettu.

Kukkia kävi joka viikonloppu kastelemassa entisessä asunnossaan (la, su) kun olimme reissussa. Otimme kissan ja hävitin kukat ettei kissa saa myrkytystä. Kissaa ei passaa rouvan käydä ruokkimassa jos olemme reissussa.

Kun meillä käy heidän kaukaisia sukulaisiaan, rouva tuo leipomisiaan kun luulee etten osaa itse tehdä tarjottavia. Tulee myös paapomaan ja moittimaan kun ei olla kuin linnan juhlissa kovat kurkussa.

Muori tulla pelmahti miltei joka toinen päivä kylään ja hyrisi tyytyväisenä kun mitään ei oltu muutettu, käytimme rouvan vanhoja rumia huonekaluja. Suuttui kun ostettiin juuri uusia huonekaluja ja entiset osottaa rouvaa varastossa :D
 
Ei mun anoppi ihan yllä samoihin kuin muutamat muut, mutta

Kävi just äsken katsomassa meidän uutta koiranpentua ja liiskas sen jalan tai hännän jalkansa alle niin että pentu ihan ulvahti ja omasta mielestään ei tehny mitään. Ihmetteli vaan koiran ulvahdusta.

On käynyt meillä vaihtamassa huonekalujen järjestystä, koska hänellä on aina ollut näin.

Sama astiakaappien järjestyksen kanssa.

Kanto ennen meille ruokaa, yli kilon juustoja, suurimpia nakkipaketteja mitä kaupasta löytyi ja kaikkea säästökokoa ja meitä oli silloin vain minä, mies ja vauva muutaman kuukauden.

On kamalan utelias ja levittelee kaikki jutut ympäri kyliä esim. minkä verran on laitettu miniälle tikkejä synnytyksen jälkeen, pöljä minä kun menin kertomaan.

Vääristelee omassa päässään kaiken sanomani. Ihan ihme juttuja aina soittelee miehelleni, saadaan kyllä hyvät naurut kun kerron miten juttu meni oikeesti.

Sit on ne samat vauvan omimisjutut kuin monella muullakin. Nykyisin lapset ei mene sen syliin edes houkuttelemalla.

Mä en kuulema vastaa puhelimeen jos nään, että anoppi soittaa. Kerran en vastannu kun se oli soittanu kun olin töissä.

Hankala henkilö, eikä miehenikään erikoisemmin välitä pitää yhteyttä. Kerran kuussa yritämme häntä kestää, paljon enempään ei hermot riitä.
 
Kun kerroimme hänelle että olen raskaana sanoi, että minusta ei ole äidiksi koska minua että jännittää. Olisi halunnut että teen abortin koska olin tuntenut hänen poikansa niin vähän aikaa, en suostunut, sitten sanoi etten saa koskaan vaatia hänen pojaltaan rahaa jos en aborttiin suostu. Onneksi mieheni oli kaikesta eri mieltä.
Vauva syntyi, yö valvomisten takia hänen mielestään poikansa pitäisi erota ja hankkia oma kämppä. Yritti saada minua puhumaan pojan ympäri koska mieheni ei suostunut. Kuulemma mieheni työnteko kärsii liikaa.
Kun vauva syntyi, hän vaatii meitä tulemaan koko ajan kylää jotta voi olla vauvan kanssa (matkaa 200km). Ei paljo nappais.
Niin ja meillä myös sana vauvasta levisi vaikka olisimme halunneet pitää salassa. Sekä kun ensimmäisen kerran hän jäi hoitamaan vauvaa ja me menimme hiukan viihteelle hän soitti jo parin tunnin päästä minulle, että menee nyt nukkumaan, eikä jaksa hoitaa enää vauvaa. Syy oli se että hän tiesi minun ottavan lasin viiniä ja hänen mielestään alkoholia ei saa juoda jos on lapsia. Tulin ja siihen loppui iltani.
 
"On kamalan utelias ja levittelee kaikki jutut ympäri kyliä esim. minkä verran on laitettu miniälle tikkejä synnytyksen jälkeen, pöljä minä kun menin kertomaan."

Niin sama! Meillä on sama anoppi pakosti!

Anoppini kertoo _aivan_kaiken eteenpäin. Tästä johtuen en tietenkään kerro hänelle mitään vähänkään henkilökohtaista- mutta hänhän kysyy ne sitten mieheltäni, joka ei uskalla olla vastaamatta äitinsä hyväntahtoisiin kysymyksiin.

Ja anoppihan kysyy, ihan kaikesta. Mitä hammastahnaa käytän, mitä painan, minkä verran tienaan rahaa, ovatko kuukautiseni säännölliset/runsaat/kivuliaat, monenko miehen kanssa olen ollut, mitä syön aamupalaksi, juonko koskaan appelsiinimehua, montako hammasta minulla on paikattu jne. Anoppini kuuluisi olla CIA:lla töissä vakoojana, sen verran tarkkaan hän haluaa tietää kaiken kaikista ihmisistä.

Ja mitä hän näillä tiedoilla sitten tekee? Lähinnä vain paheksuu, jos ne poikkeavat hänen rutiineistaan/ominaisuuksistaan/hyväksyttäväksi katsomistaan piirteistä. Se taas, mikä minua ärsyttää, on eteenpäin juoruilu. Aivan kaikille. Kaupan kassa, kampaaja, naapuri, bussikuski, tarjoilija, terveydenhoitaja -kuka vaan vastaan tulee niin aina voi jotain kertoa eteenpäin.
"Ai, teillä on tämä pepsodent tarjouksessa, minun miniäni, joka muuten on merkonomi, käyttää tätä ja hänellä on kyllä aika monta reikää paikattu, neljä muistaakseni. Saattaa kyllä olla niinkin, että hän ei pese tarpeeksi hyvin hampaitaan, ei aina harjaa kahta minuuttia ja on viime vuonna kerran jättänyt illalla hampaat pesemättä. Kertoo vähän hänen luonteestaan, hän on sellainen ..."

Miltä teistä tuntuisi kuulla kukkakauppiaalta (oikeasti!! anoppi kertoo kaikille!!) pahoittelut siitä, että endometrioosi aiheuttaa kovia kipuja.

Muuten anoppini on suht normaali. =)
 
Moniin verrattuna mun anoppi vaikuttaa melkein normaalilta, vaikka mun mielestä onkin aika kurja ihminen.

Olimme mieheni ja anoppini kanssa baarissa, mies osti mulle yllätysdrinkin josta en pitänyt ja pyysin voisiko hän hakea minulle uuden.
Seuraavana päivänä anoppi miehelleni soitteli kovasti vakuuttuneena siinä että olen mieheni kanssa vain rahan takia.

Kerran anoppi kuuli meidän kinastelevan ja teki sitten selväksi miten kamala ämmä olen, miehellä on kurjaa kanssani ja minä kohtelen miestä huonosti.

Raskauduttuani minun olisi tietenkin kuulunut tehdä abortti, ja oli kovasti harmissaan kun en tähän suostunut.
Ristiäisten jälkeen ei edes muistanut pojan nimeä vaikka oli itse paikalla, ei ole kiinnostanut ainoa lapsenlapsi ollenkaan, kyläillessä hyvä että vauvaa edes sylissä pitää vaikka loppuraskaudessa sanoikin että on todella innoissaan vauvasta muttei vaan osaa näyttää tunteitaan. Meillä on käynyt lasta katsomassa korkeintaan kaksi kertaa, vaikka asuu jopa kilometrin päässä.

Kerran kysyin mieheltäni voisiko hän tiskata, oli hänen tiskivuoronsa. Anoppi tuumasi että kyllä hän teki kaikki kotityöt yksin vaikka oli kakarat pyörimässä helmoissa miehensä ollessa töissä. Tietenkin minun pitäisi kotiäitiä huolehtia myös kaikista kotitöistä kun on vain yksi lapsikin.

Mieheni runsaassa alkoholinkäytössä viikonloppuisin ei ole mitään väärää, kaikki suhteemme ongelmat johtuvat luonnollisesti vain minusta, hänen tärkeimmässä ja rakkammaissa pojassaan ei ole mitään vikaa. Minä olen paha.

Tällä ei varmaan paskimman anopin titteliä voita mutta kamala ämmä se silti on!
 
Minun anoppini puuttuu jokaisen ihmisen elämään. Vietä aikaa anoppini kanssa ja huomaat, että yhtäkkiä käyt joka sunnuntai kirkossa ja torstai lähetysillassa, olet vaihtanut työpaikkaa, autoa, kaurapuuron merkkiä, astiastoa ja vessapaperikin laitetaan telineeseen eri päin kuin ennen. Hänellä on aivan uskomaton taito puuttua jokaisen lähipiirissä olevan ihmisen elämään ja manipuloida heidät käyttäytymään toivomallaan tavalla.

Anoppinihan on siis harras uskovainen ja kiinnostunut mitä erilaisemmista yhteiskristillisistä herätysliikkeistä. Olemme mieheni kanssa joutuneet monet ja taas monet kerrat kieltämään anoppia viemästä lapsiamme väkisin näihin kokouksiin - välillä on jälkikäteen selvinnyt lasten suusta, ettei uimareissu suunnannutkaan läheiselle uimarannalle, vaan oli vaan peitetarina viedä lapset karismaattiseen kokoukseen. Ja syynä oli sitten ollut se, että siellä saisi kuopuksen allergiat parannettua.

Anoppi on myös hirvittävän sukurakas ihminen. Olimme mieheni ja lasteni kanssa varanneet viime kesäksi lomamatkan Italiaan ja anoppi oli lupautunut kukkien kastelijaksi matkan ajaksi. Palasimme matkalta eräs kaunis lauantaiaamu ja kotipihaan aamukasteessa ajaessamme ihmettelimme, miksi ihmeessä talomme piha on täynnä autoja. Kauaa ei tarvinnut mietiskellä kun jäljet tuntuivat johtavan sylttytehtaalle... Kotiimme kun astuimme sisään, selvisi, että siellä oli muutamana viime yönä asustanut kaikenkarvaisia setiä, tätejä ja serkkuja, kun anopista oli niin kiva kutsua sukua koolle kun kerrankin kaikille oli yösijaa tarjolla. Ainut vaan, että nämä sukulaisloiset oli kutsuttu pidemmäksikin aikaa eli sukua sai kestitä vielä muutaman päivän kotiintulon jälkeenkin...
 
[QUOTE="vieras";25478412]Kauheita anoppeja. :(

Mutta kai te olette sentään sanoneet miehellenne, että jos anopille ei löydy kuria, yhteyttä ei pidetä tms.?[/QUOTE]

Tottakai, ja sen seurauksena mies, minä eikä lapsi olla anopin kanssa missään tekemisissä :) :)
 
Tota noinaas, mitäs ku mä nyt vien tän kisan. Meille kävi niin et mä ja anoppi ei oltu tuttuja ennen ekaa mukulaa. Kun sitte ensimmäinen synty, hän soitti mulle kuuden promillen kännissä ja haukku mut siinä ohimennen. Ensikosketukset siis k.o olevaan henkilöön. Sitte mukelo oli parikuinen, pidin tätä ihmistä ihan normaalina kuitenki lukuunottamatta tätä ensivaikutelmaa, vauta nukkui rattaissa ja mä lähdin kotoa hakemaan lisätarvikkeita (maitoa yms) ja kun tulin takas, mitä tekee anoppi? Helvetti pyörii kännissä ku ankka ympäriinsä, ja kyse oli 20 min. Mitä paskaa? Noh, senpä jälkeen en sitte enää ollutka varma et oli vaan huono ensivaikutelma. Onneks vauva oli nukkunu kokoajan eikä ollu noita päässy nosteleen. Ja siis20 min? Millanen ihminen kerkii vetään kännit siinä ajassa?

Sitte tuli siitä sanominen, sanoin et helvetti, mun lasta et kännissä hoida! Jolloin, olin pikkulumppu, paska jne, et hän ei o kännis ja mitä näit ny on. Semmosta tervettä 50-vee aikuisen toimintaa. Huusi mun miehelle et sen sietäis palata yhteen entisen tyttöystävänsä kans, se oli sentäs mukava ja normaali. Sitte ku tää hullu oli soittanu yhen tkhat kertaa sekä mulle että mun miehelle, se ei enää muuta keksiny ku ruveta soittaan mun vanhemmille. Ja voitte sitte jokanen kuvitella tekstisisällön kun ei pikkulumppu anna lapsia hoitoon. Noh, sitte meni talvi iha kivasti ku lehmä itse ei ilmeisesti nautiskellut yhtä paljoaylmällä säällä, siis radiohiljaisuud. Noh, mä sitte jostain aivopierusta suostuin että nyt sitte annetaan vanhojen olla, kaks viikkoo meni ja pikkulumput astu taas kuvioihin vaikka mun mies siellä kävi muksun kanssa ja toinen oli tulollaan. Kun ei sekään sitte ollu hyvä kun en käynyt, ei tainnu ymmärtää et kauheen vaikee kuitenka antaa anteeks kun vuoden päivät on tullu tekstiä.

Sitte nro 2 synty. Siitähän se sitte alko, lumppu lumppu paska pikkuämmä, jne. Noh, puol vuotta meni ennenku kakkonen tapas isovanhempiaan. Ihan vaan siks, et päivässä tuli 20 puhelua siitä kuonka paska mä olen. Tuli joulu, tuli se saakelin joulu, on muitaki isovanhempia kuin he, olis tarvinnu siel olla. Ei oltu aattoa, lahjat lensi roskiin ja häntä ja heitä ei lapsille ole olemmassakaan. ( sanottu jo niin monta kertaa t menettäny merkityksen. ) mun vanhemmat vaan vastas sen hullun puheluihin, kelatkaa meille kaikille yhteensä noin 500 puhelua kuussa jos lasketaan ne vastaamattomatkin, joita on 99% enemmän ku vahingossa vastattuja. Noh, sitte kun kukaan ei enää vastannu, ni mitä se keksii,no sehän rupee soitteleen kavereille. Nonni, sano. Mä itse aivan loppu.

Sitte tuli kolmas laps. Sitte oliki tilanne jo niin, että kyseinen naishenkilö ei ollut nähnyt mua eikä muksuja puoleen vuoteen, ihan vaan oman toimintansa takia. Niin mitä tekee hän, paukkaa pihalle raivoon perinnön muuttamisesta, ööh, ei sellasta voi edes suomessa tehdä että rintaperillisen jättää ulos, käy keuhkoomassa haastamalla mua oikeuteen, edelleenkään ei ole selvinnyt syytä yms. Ja tässä on nyt 4 vuoden tiivistelmä. Mä voisin kirjoittaa yhdenneljätuhatta a4 siitä, mikä on hullu, mutten jaksa eritellä jokaista sanomista. Ja kiitos vaan mun miehen joka tavallaan pitää mun puolia, mutta kuitenki ehdottaa viikoittain etyä pitäis sopia. Sori, mut en tarvi tollasta ihmistä mun elämään. Kohta kai entinen vaimo.
 
Ja lisätäkseni edelliseen jonka vauhdilla kirjotin, sori kirjotusvirheet. On takaamassa asuntolainaa, soitellu pankkiin peruakseen sen, on soittanut mun työnantajalle, kertonut millanen likainen lutka mä olen ja kuinka paljon kerron julkisesti luottamukellisia asioita. On tullut hakemaan jotain vitun vanhaa lipastoa muuttoauton kanssa kun hän on sen joskus ostanut. On vieny mukuloilta pihasta keinun, jonka hän niille joskus synttärilahjaks osti. Repiny lasten kuvat seinältä koska hän ei ole kenenkää isoäiti, vaikka kuitenkin, viikoittain huutaa ja raivoo mun miehelle kun on lapsia ikävä ja kun ei käy. Hän vihaa lapsia, kska ne on mun lapsia. Jokatoinen päivä ne on maailman tärkeimpiä. Ja pelottavinta on se, että appiukko puolustaa.

-voi kunpa me asuttais teksasissa, siellä voi ampua jokasen pihaan tulevan kysymättä.
Mehän ollaan menossa oikuskäsittelyyn siitä, että hän eihelvetti sabotoi mun elämää enää koskaan.
 

Yhteistyössä