Parisuhdepalstalaisten huono kielitaito

Kyllä minuakin huono kielitaito häiritsee, mutta että jotakuta niin paljon että pitää ihan ketju aloittaa aiheesta. Ketähän ihan oikeasti häiritsee jos joku käyttää sanan "minä" tilalla sanaa "mä" tms ? Ei kai murteitakaan saa sitten käyttää? Koska minun korvaani turkulaisena kalahtaa ikävästi kun helsinkiläinen tulee sanomaan "sinä" -> "sie", "minä" -> "mie". Eiköhän mä ja sä jne voida yhtä hyvin laskea murteeksi.

N- kirjain sanan lopussa on niin ikään käytössä joissan paikoissa (Enää -> Enään), ja toisissa taas ei. Täällä Turussa taas jos oikein murretta puhutaan.. Noh, sitä ei jaksa kuunnella oikeasti ketään, mutta epäilemättä vannoutuneet turkulaiset voivat tätä jopa kirjoittaa.

Pitääkö palsta siis jakaa osioihin "pohjois-suomi" "itä-suomi" "etelä-suomi" jne jotta kaikilla olisi luettavanaan tekstiä jollaista itsekin kirjoittaa?

Ja sitten vielä meille onnettomille muuttokuorman siirtäjille, joille nyt vaan tarttuu sana sieltä, nuotti täältä, ja joiden puhekieli vielä automaattisesti murteutuu puhuttavan asian ja puhekumppanin mukaan.

Nimimerkillä Vain turkua en puhu yhtään!

 

sitten ihan oma platina luksus osio äidin kielen oikein kirjoituksen täysin hallitseville.
Siitä osiosta tipahtaisi armottomasti pois pienimmänkin virheen johdosta.

...eli Äikkämaikka ei sitten aloituksensa perusteella olisi läpäissyt edes tuon platinaluksusosion pääsykokeita ; )

Saatan kiinnittää huomiota kielioppivirheisiin, mutta ne eivät suuremmin minua häiritse. Jos joku kysyy, että kuuluko sanoa "alkaa lukea" vai "alkaa lukemaan", voin vastata, että "alkaa lukea" on oikein, mutta "alkaa lukemaan" on väärin, mutta ellei kirjoittaja ko. asiata kysy, en myöskään ala meuhkata asiasta. Minua häiritsee siis kielioppi- ja kirjoitusvirheitä huomattavasti enemmän se, että joku arvostelee toisten tekstiä, mutta tekee itse omaan kirjoitukseensa tukun erilaisia virheitä.

 

Minä en edes ajattelisi pyrkiä siihen täydellisesti äidin kielen oikein kirjoituksen hallitsevien osioon.
Sitä paitsi olenhan tehnyt päätöksen että kirjoitan kaikki sanat erikseen, siitä riittänee iloa kailille kirjoitus virheiden metsästäjille.
Minusta on hauskaa ilahduttaa toisia

Myöskin pari suhteessani olen sellainen että mielelläni teen toiselle pieniä ilahduttavia tekoja.

 

Avaus oli kuitenkin lähinnä pelkkiä huomioita ja yhden kirjoittajan mielipide. Siitä huolimatta täällä nyt ollaan aivan kauhistuneita, pöyristyneitä ja suunnitellaan jatkossa tekevänsä tahallisia kirjoitusvirheitä. Erittäin kypsää.

Onko enää ihme, että parisuhteissakin vaikuttaa olevan kommunikaatio tai lähinnä sen puute yksi suurimmista ongelmista? Jos jokaiseen mielipiteeseen ja pilkkuun takerrutaan samalla ärhkäkkyydellä parisuhteessakin, ilman minkäänlaista joustoa ja erilaisuuden ymmärtämistä, on elli-palstalla jatkossakin runsaasti luettavaa...

Tottahan se on, että monet kirjoituksista vaikuttavat vielä peruskoulua käyvän teksteiltä, eikä pelkästään kirjoitusvirheiden vuoksi. Hävettääkö huono kielitaito ja kommunikoinnin heikkotasoisuus sittekin niin paljon, että koetaan hyökkäys parhaaksi puolustukseksi?

 

Tottahan se on, että monet kirjoituksista vaikuttavat vielä peruskoulua käyvän teksteiltä, eikä pelkästään kirjoitusvirheiden vuoksi. Hävettääkö huono kielitaito ja kommunikoinnin heikkotasoisuus sittekin niin paljon, että koetaan hyökkäys parhaaksi puolustukseksi?

On totta, että osa kirjoituksista todellakin vilisee virheitä, mutta oma pointtini oli se, että JOS alkaa arvostella muiden kirjoituksia, pitäisi arvostelijan oman tekstin olla silloin täysin moitteetonta - siis minun mielestäni. Aloittajan teksti ei ollut virheetöntä.

 

Minusta sinä olet täysin huumorin ----tajuton.
Pari suhteessani minä olen erittäin joustava enkä koskaan naputa mistään en aiheesta enkä etenkään aiheetta.
Jos teen tahattomasti jotain väärää puolisoani kohtaan pyrin sen korjaamaan, enkä ikinä enää sitä virhettä toista.
Minä nyt en vaan pidä natkuttavista pilkun nussijoista enkä muistakaan toisten ihmisten arvostelijoista jotka itsensä ylentävät.
Aion ihan piruuttanikin ,erittäin kypsänä ihmisenä, kirjoittaa kaikki sanat erikseen, eipähän tarvitse miettiä oikein kirjoitusta, että kelpaako kirjoitus asu palsta poliiseille joilta todellinen pari suhde tuntuu puuttuvan.

 

ihmiseksi joka ei koskaan naputa, ei pidä toisten arvostelijoista ym. Antelias elli on yllättävän tuohtunut toisten mielipiteistä -vaiko yhden vain?

Itse teen joskus tuhottomasti vierheitä, silmät vaan menee ristiin. Tähän auttaisi oman tekstin oikoluku, ei vaan huvita aina. Useammat yhdyssanat tulevat kuitenkin selkärangasta ja olisi aika haaste tahallisesti alkaa kirjoittamaan niitä erikseen.

Enemmän kuin kielioppivirheet, joita siis itsellenikin tulee aivan liikaa, minua häiritsee pitkät tekstit joissa ei ole minkäänlaista palstajakoa, vaan kaikki kirjoitetaan yhteen pötköön. Siinä mielestäni luettavuus kärsii.

 

Minusta pilkunnussijat ovat ikäviä ihmisiä. Ja yleensäkin ihmiset, jotka omistavat aikansa virheiden tai kuviteltujen virheiden hakemiseen toisista. Monen pilkunnussijan tekstistä paistaa läpi oma kuviteltu ylemmyys, koetaan olevansa parempaa porukkaa kun osataan suomenkieli. Minusta tekstit täällä ovat mielenkiintoisia juuri siksi, että vastaajat ovat erilaisia ihmisiä, jotka arvostavat erilaisia asioita. Haluan lukea eri tyylillä kirjoitettuja kommentteja eikä tulisi mieleenikään odottaa, että muiden pitäisi kirjoittaa niinkuin minä, kuten pilkunnussijat näyttävät odottavan. Nussijat voisivat oikeastaan keskustella itsensä kanssa, jotta saisivat sopivat vastaukset kirjoitettuna toivotulla kielellä. En voi kuvitella tylsempää keskustelufoorumia kuin sellainen, missä vain samanlaiset ja samalla tyylillä kirjoittavat jaarittelevat keskenään. Ja ovat ehkä myös samaa mieltä kaikesta.

Eikä minua hävetä tippaakaan huono suomenkieleni, siihen on syynsä, jotka vain minä tiedän. Voi hyvä sylvi, miksi muka hävettäis huono suomenkieli?????? Pitäiskö kaikkien suomea taitamattomien ihmisten hävetä, siis lähes kaikken maailman ihmisten????? Minun maailmassani se, että osaa huonosti jonkun pikkukielen kuten suomenkielen, ei ole ollenkaan häpeämisen arvoinen asia.

Se, miten reagoi kirjoituksiin, on jokaisen oma asia. Siihenkään ei ole standardi mallia joka olisi huonompi tai parempi. On vain erilaisia ihmisiä, jotka reagoivat omalla valitsemallaan tavalla samaan asiaan. Joku reagoi vahvasti tunteella, joku haluaa protestoida jne. Joku haluasi määrätä sen tavan, millä toiset saisi reagoida. Pilkunnussijat nussivat pilkkuja, sen sijaan että keskittyisivät asiasisältöön. Mutta kuten jo sanoin, kukin taaplaa tyylillään.

 

Kerakkeet, heh, heh. Jollekin oli varmaan suuri saavutus käydä lukio 60-luvulla. Pitää vieläkin yrittää päteä siellä opituilla asioilla????

On olemassa kauniita ihmisiä, joiden mielestä vain kauniit ihmiset ovat arvokkaita, joille muut vähemmän kauniit ihmiset, eivät ole edes olemassa.

Mikä tahansa asia, ei vain kauneus, voidaan nostaa samalla tavalla korokkeelle. Keskitytään johonkin taitoon tai ominaisuuteen, missä on itse hyvä ja tehdään siitä erittäin tärkeä asia. Joillekin tämä korokkeelle nostettu asia voi olla lähes ainut asia, mitä he näkevät toisissa ihmisissä ja itsessään. Kun korostetaan ja arvostetaan erittäin paljon sitä, missä itse on hyvä ja jätetään näkemättä toisissa se missä he ovat hyviä, niin saadaan aikaan illuusio omasta erinomaisuudesta. Tällainen suhteettoman tärkeäksi tehty asia voi olla esim. suomenkielentaito asiayhteydessä missä ei ole edes tarvista osata kieltä kunnolla, kuten nettikeskustelussa.

Kun jostain lähes kaikille muille mitättömästä ja merkityksettömästä asiasta tehdään suuri ja tärkeä, varsinkin kun itse ollaan siinä asiassa hyviä, niin silloin on aihetta epäillä, että tässä ollaan nostamassa itseä keinotekoisesti korokkeelle. Kun pistää itsensä jakkaralle, niin voi kuvitella että muut jää alapuolelle. Mutta mistä tulee se tarvis korottaa itseä??? Huono itsetunto??? Jokainen empaattinen lukija tunnistaa keinotekoisen korotuksen ja tarpeen ylentää itsensä. Ja siihen on reagoitu täälläkin niinkuin odottaa saattaa.

 

On totta, että osa kirjoituksista todellakin vilisee virheitä, mutta oma pointtini oli se, että JOS alkaa arvostella muiden kirjoituksia, pitäisi arvostelijan oman tekstin olla silloin täysin moitteetonta - siis minun mielestäni. Aloittajan teksti ei ollut virheetöntä.

Minun mielestäni ei. Useimpia asioita kritisoivat, jotkut jopa ammatikseen, eivät osaisi itse tehdä arvostelemiaan asioita alkuperäistä tekijää paremmin. Tänne kirjoittaminen ei myöskään ole kilpailu, jossa tekstin virheettömyys tai muu 'paremmuus' toisi minkäänlaista henkilökohtaista hyötyä. Virheet taas voivat viedä asialta uskottavuutta ja antaa asiasisällöstäkin täysin oudon kuvan.

Kirjoitusasusta ja -tavasta huomauttaminen saa aina samanlaisen reaktion aikaiseksi. Miksi?

Kirjoittaminen on aivan suoraan yhteydessä ajatteluun. Mitä sekavammat ajatukset, sen sekavampi teksti. Mitä kiihtyneempi tunnetila, sen sekavampi ja enemmän virheitä. Ihmiset suuttuvat toisten huomioista, koska kirjoitettu teksti paljastaa kirjoittajastaan enemmän, kuin hän ehkä haluaisikaan. Täällä ei voi lisätä sekaan sanattomia viestejä, vaan tekstin tulee vastata mahdollisimman tarkoin sitä, mitä haluaa tuoda ilmi. Asiasisältö on kuitenkin aina tärkein.

Taitava kirjoittaja pystyy säätelemään, mitä, kenelle ja millä tavoin itsestään kirjoittamalla paljastaa. Ja jos kirjoittaja on taitava itse, hän myös yleensä tulkitsee tarkkaan muiden kirjoittajien teksteistä kirjoittamatonta. Siihen vaikuttavat tekstin kaikki eri kompomentit, myös virheet.

 

Mikä tahansa asia, ei vain kauneus, voidaan nostaa samalla tavalla korokkeelle. ...

Niin voidaan, esimerkiksi yleinen ja yhteinen viihtyvyys.

Esimerkki elävästä elämästä: Silloin kun rima pidetään korkealla, eikä sallita ensimmäisenkään roskan heittämistä, seuraavankin roskaajan kynnys tahria puhdasta ympäristöä nousee. Jos kuitenkin seassa on joku omaa 'yksilöllisyyttään toteuttava' ja roskaa sittenkin, se pistää kaikkien muiden, roskaamattomien, silmään ikävällä tavalla.

Pian joku matkii ensimmäistä roskaajaa ja toteaa hänen ilmaisutapansa yksilöllisyydelleen olevan lain mukainen ja sopiva, eikä siihen pidä kajota, jottei yksilönvapaus vaarannu. Huomauttelijat koetaan itseään ylentävinä sortajina.

Mikä on lopputulos? Saastainen ympäristö.

 

Moni "kirjailija" keskittyy niin paljon yhdyssanoihin ja välimerkkeihin, että jää huomaamatta oman empatian puute. Ei huomaa sitä mitä muilla on ja itseltä puuttuu....Jollekin toiselle empaattinen teksi on tärkeämpää ja antavampaa kuin oikein kirjoitettu.

 

sitten tehtäsiin näille nakkisormille, jotka näpyttellöö vähän siellä tiällä, vaikka ajatus kulukoo sutjakkaasti? En sua niitä kurriin.

Minnon kielj´polliisin paenajaenen ihan sentähen, jotta minusta on kivempoo kirjuuttoo muuta kun sitä ikävöö kirijakeiltä. Sitä tien työksein ihan piisalle, jotta ennee tiälä sitä vientöö.

Nämä palstat ovat ihan muuta varten, kuin virheettömän äidinkielen harrastukseen. Nämä ovat ajatuksen vaihtoa ja ennenkaikkea, hupia.

Pois polliisit omalle palstalleen. Perustakkee semmonen, jotta silimä ei nyrijähä tielä meijän tolliskoin keskuuvesa.

 

Minä olen jossain vaiheessa, joissain tilanteissa ihan oikeasti kärsinyt siitä, että kirjoitan (tai kirjoitin varsinkin ennen) liiankin kirjakieltä. No tänne välissä yhä, en onneksi aina.

Se on mennyt lapsena kotona (hyvä yleiskieli, ei sentään kirjakieltä) ja koulussa niin ytimiin, että se tulee aika vaistomaisesti. Ja kun kaikkiin paikkoihin sekään vaan ei sovi!! Esim. tällaisilla keskustelupalstoilla se AAA) näyttää ympäristöön jotenkin sopimattomalta, jopa koomiselta ja PEE) sitä on TODELLA tylsää lukea, jos ajatukset eivät ole ihan vallan värikkäitä. Tylsää, jopa vaikeaa!

Olen joskus joutunut toteamaan, että vaikka kerrankin edes ajatus kulkisi, liian kirjakielinen teksti hukkaa ja hävittää sen värin tylsyyteen! Saati kun ei yleensä kai edes kulje se ajatus...

Eli: olen hieman tai jopa paljonkin erimielinen Btdt:n kanssa tuosta ympäristön huomioimisesta. Puhekielinen teksti on täällä minusta ympäristön huomiointia, ja nuo murteetkin hauskoja väriläiskiä! Tänne kuuluvat murteet ja paikalliset ilmaisut jos minne, kunhan tekstin vain ymmärtää. Ja kyllä nämä jutut täällä ja tässä maassa yleensä ovat ihan ymmärrettävissä, ellei nyt ihan mennä Raumlaissi jaarituksi -asteelle. Se taitaa olla jo aika monelle ihan oikeasti vaikeaa murretta.

 

sitten tehtäsiin näille nakkisormille, jotka näpyttellöö vähän siellä tiällä, vaikka ajatus kulukoo sutjakkaasti? En sua niitä kurriin.

Minnon kielj´polliisin paenajaenen ihan sentähen, jotta minusta on kivempoo kirjuuttoo muuta kun sitä ikävöö kirijakeiltä. Sitä tien työksein ihan piisalle, jotta ennee tiälä sitä vientöö.

Nämä palstat ovat ihan muuta varten, kuin virheettömän äidinkielen harrastukseen. Nämä ovat ajatuksen vaihtoa ja ennenkaikkea, hupia.

Pois polliisit omalle palstalleen. Perustakkee semmonen, jotta silimä ei nyrijähä tielä meijän tolliskoin keskuuvesa.

Täältä on ajettu pois muutamia hyviä ajatuksia omaavia ihmisiä..........................sen tautta jotta viänsivät ja kiänsivät.

 

sitten tehtäsiin näille nakkisormille, jotka näpyttellöö vähän siellä tiällä, vaikka ajatus kulukoo sutjakkaasti? En sua niitä kurriin.

Minnon kielj´polliisin paenajaenen ihan sentähen, jotta minusta on kivempoo kirjuuttoo muuta kun sitä ikävöö kirijakeiltä. Sitä tien työksein ihan piisalle, jotta ennee tiälä sitä vientöö.

Nämä palstat ovat ihan muuta varten, kuin virheettömän äidinkielen harrastukseen. Nämä ovat ajatuksen vaihtoa ja ennenkaikkea, hupia.

Pois polliisit omalle palstalleen. Perustakkee semmonen, jotta silimä ei nyrijähä tielä meijän tolliskoin keskuuvesa.

Nii justiisa. Kääköön jokkaene tyyvyttämässä tiällä niitä tarpeeta ku ite parraaks näkköö. Kyllä nettiin iäntä jos jonniinlaesta mahtuu.
Jotkut on jäköjään vieläkii persus koolun penkissä kiini. Oltiin niin hyvijä äetinkielessä jotta pittää vieläkii vuos kymmeniin piästä leohkia vanahentuneilla tiijoilla.

 

On totta, että osa kirjoituksista todellakin vilisee virheitä, mutta oma pointtini oli se, että JOS alkaa arvostella muiden kirjoituksia, pitäisi arvostelijan oman tekstin olla silloin täysin moitteetonta - siis minun mielestäni. Aloittajan teksti ei ollut virheetöntä.

Minun mielestäni ei. Useimpia asioita kritisoivat, jotkut jopa ammatikseen, eivät osaisi itse tehdä arvostelemiaan asioita alkuperäistä tekijää paremmin. Tänne kirjoittaminen ei myöskään ole kilpailu, jossa tekstin virheettömyys tai muu 'paremmuus' toisi minkäänlaista henkilökohtaista hyötyä. Virheet taas voivat viedä asialta uskottavuutta ja antaa asiasisällöstäkin täysin oudon kuvan.

Minä olen edelleen sitä mieltä, että jos toista - erityisesti ilkeään sävyyn - kritisoi esimerkiksi kirjoitustaidon puutteesta, niin kyllä silloin pitää itse kirjoittaa virheettömästi - muuten kritisoijan itsensä uskottavuus kärsii.

Antaisitko esimerkki tuosta, että kritisoija ei osaisi tehdä asiaa paremmin kuin kritiikkinsä kohde, mutta olisi silti oikeutettu kritiikkiä esittämään - minulle ei tule mieleen oikein mitään. Jos sanon jollekin, että tekemäsi voileipäkakku oli epäonnistunutta, olisi minun silloin osattava objektiivisesti kertoa, mikä ystävän voileipäkakussa oli vikana ja tehtävä itse parempi kakku.

Kirjoitusasusta ja -tavasta huomauttaminen saa aina samanlaisen reaktion aikaiseksi. Miksi?

Yleensä ikäväsävyinen hyökkäys mitä hyvänsä asiaa kohtaan saa valtaosalta kriittistä palautetta. Miksi näillä palstoilla joillekin tuntuu kaikkein tärkeintä olevan itsensä ylentäminen ja muiden alentaminen? Missä sydämen sivistys, missä ystävälliset ja kauniit käytöstavat?

 

"Ihmiset suuttuvat toisten huomioista, koska kirjoitettu teksti paljastaa kirjoittajasta enemmän kuin ehkä haluaisikaan."

Olen nähnyt täällä huomioita, jotka ovat olleet todella loukkaavia ja jotka on tehty liian pienen asiatiedon perusteella, jotta huomio olisi ollut asiallinen. On aina loukkaavaa, jos joku muutaman netissä kirjoitetun rivin perusteella alkaa tekemään luonne-analyysejä, jollaisia alan ammattilainen tekee vasta pitkän ja syvällisen tuntemisen perusteella. Heppoisin perustein tehdyt luonne-analyysit ovat yleisiä täällä. On ihan eri asia jos huomio tehdään vasta sitten, kun on pitemmän aikaa seurattu jonkun tekstejä ja huomattu joku toistuva asia kirjoituksissa.

"Taitava kirjoittaja pystyy säätelemään, mitä, kenelle ja millä tavoin itsestään kirjoittamalla paljastaa."

Sanoisin paremminkin, että ihminen, jolla on hyvä itsetuntemus pystyy paremmin tähän kuin huonon itsetuntemuksen omaava. Mutta parhainkaan kieliopin tuntemus ei peitä esim. asenteita toisiin ihmisiin. Ja jos on itse täysin tiedostamaton omista asenteistaan, niin sitä helpommin paljastaa itsensä.

 

Eivät nykyajan lehtijuttujen kirjoittajatkaan hallitse äidinkieltämme!!!
Ei onnistu sanojen taivuttaminen, ei lauseiden muodostaminen, muista puutteista puhumattakaan! Kaikilla meillä ei ole musiikkikorvaa, joten kaikilla ei liene kielikorvaakaan, joka kertoisi, miten suomen kieltä kirjoitetaan oikein.
Tiukkapipoistako lienee jos ajattelee, että lehtinaisten/miesten pitäisi hallita suomen kieli puhdasoppisesti. Eikö lehtijutuilla ole oikolukijaa, joka ilmoittaisi virheistä ja ehdottaisi korjauksia...?

 

Jos jumittuu ärsyyntymiseen asti kielioppivirheistä, niin ei jää aikaa muiden asioiden miettimiseen. Ärsyyntyminen ottaa koko ihmisen, joten ei jää sijaa muille tunteille tai ajatuksille. Saa syytellä toisia, virheiden tekijöitä, omasta ärsyyntyneestä olosta. Ei tarvitse miettiä sitä, miksi ei osaa olla onnellinen ja tyytyväinen tässä ja nyt. On omasta mielestä oikein syy olla olematta tyytyväinen.

Kannattaisikin miettiä sitä, miksi ärsyyntyy. Mitä se oikeastaan antaa vai antaako mitään? Antaa kai sen, että voi syyttää omasta huonosta olosta muita. Onko ärsyyntyneenä kiva olla? Jos on ärtynyt niin ei voi tuntea muita epämiellyttäviä tunteita. Mitä muita tunteita pakenet ärsyyntymiseen? Olisiko parempi tuntea se tunne mitä yrittää paeta? Mitkä asiat oikeasti ovat ärsyyntymisen arvoisia?

 

Jos jumittuu ärsyyntymiseen asti kielioppivirheistä, niin ei jää aikaa muiden asioiden miettimiseen. Ärsyyntyminen ottaa koko ihmisen, joten ei jää sijaa muille tunteille tai ajatuksille. Saa syytellä toisia, virheiden tekijöitä, omasta ärsyyntyneestä olosta. Ei tarvitse miettiä sitä, miksi ei osaa olla onnellinen ja tyytyväinen tässä ja nyt. On omasta mielestä oikein syy olla olematta tyytyväinen.

Kannattaisikin miettiä sitä, miksi ärsyyntyy. Mitä se oikeastaan antaa vai antaako mitään? Antaa kai sen, että voi syyttää omasta huonosta olosta muita. Onko ärsyyntyneenä kiva olla? Jos on ärtynyt niin ei voi tuntea muita epämiellyttäviä tunteita. Mitä muita tunteita pakenet ärsyyntymiseen? Olisiko parempi tuntea se tunne mitä yrittää paeta? Mitkä asiat oikeasti ovat ärsyyntymisen arvoisia?

 

Ei tähän ole muuta sanottavaa , kuin

Se , joka näkee tekstissä virheitä; hän hakee niitä. Hän pysäyttää ajatuksensa virheeseen ja hän tuntee vihan tunteen sisällään. Ihminen, joka on turvaton ja hänen itsetuntonsa on kehittymätön, niin hän kokee kirjoitusvirheet epäjärjestykseksi elämässään ja hän pyrkii ojentamaan muita, että hän saisi oman elämänsä taas turvalliseksi ja hän voisi hallita myös ympäristöään. Mutta täällä se hallinta ei onnistu ja tuloksena on purkauksia muita kirjoittajia kohtaan. Nämä kirjoittaja, jotka viljelevät kaaosta, eivät edes tajua tehneensä mitään väärin; mitä se haittaa pari kirjoitusvirhettä. He ovat kiinni elämässä oikealla tavalla ja he ovat todennäköisesti onnellisia. Joillakin ihmisillä on tarvetta kasvuun ja elämän ymmärrykseen, että mielipidepalstan kirjoitusvirheet eivät koituisi liian suureksi taakaksi. Tosin he kyllä yrittävät suorittaa elämäänsä muutenkin virheettömästi, että kaikki olisi oikein turvallista ja ennustettavaa; on se raskasta jollain.

 

Tulin ajatelleeksi, että en edes muista koska olisi viimeksi ärsyttänyt joku toinen henkilö. Mutta siitäkin on aikaa jolloin ajattelin, että toisten pitäisi toimia tahtomallani tavalla.
Miksi siis toiset ärsyttävät, siksikö että he eivät toimi niinkuin minä tahtoisin? Miksi heidän ylipäätään pitäisi toimia niinkuin minä tahdon, eikä kuten he itse tahtovat? Kun antaa toisille luvan toimia miten he itse kulloinkin valitsevat ja lakkaa olettamasta, että heidän pitäisi toimia mieleni mukaan, niin suurin osa ärsytyksen aiheista häviää ja on yht´äkkiä pirun rauhallinen olo. Kannattaa kokeilla.

 

Mutta kaikista moukkamaisimman kuvan itsestään antaa "äikkämaikka" itse, luokitellessaan sinuttelevan kassatytön letukaksi.

Höpön löpöä "no". Tuskinpa kukaan nyt sentään mitään vihaa jaksaa kokea, vaikka teksti ärsyttäisikin, tai ne virheet. Uskon kyllä, että ihminen joka taitaa hyvin äidinkielen, hän näkee virheet etsimättäkin. Aivan samoin on asian kuin asian taitajalla, oma pravuurialue on selkärangassa asti muistissa ilman sen kummempia ponnisteluja.

 

Mutta kaikista moukkamaisimman kuvan itsestään antaa "äikkämaikka" itse, luokitellessaan sinuttelevan kassatytön letukaksi.

Höpön löpöä "no". Tuskinpa kukaan nyt sentään mitään vihaa jaksaa kokea, vaikka teksti ärsyttäisikin, tai ne virheet. Uskon kyllä, että ihminen joka taitaa hyvin äidinkielen, hän näkee virheet etsimättäkin. Aivan samoin on asian kuin asian taitajalla, oma pravuurialue on selkärangassa asti muistissa ilman sen kummempia ponnisteluja.

Kyllä minä uskon, että siellä kuohahtaa, jos kerran siitä pitää alkaa muita ojentamaan. Mutta, kuten sanottu, he vain paljastavat itsestään liiankin paljon. Toisaalta, hyvä se on heidän itsekin tietää, että kaikki ei ole kunnossa; silloin me muut ihmiset toimimme heidän peileinään. Sosiaalisen kanssakäymisen etu on siinä, että aina välillä siellä tulee hyvää palautetta. Ystävä sanoo, että "hei , mieti vähän"