Paluu lapsettomuushoitoihin pikkukakkosta yrittämään, vol 2

Onnea Prinsessatyttö, ihania uutisia! :flower:

Sitten omaa napaa... meidän molemmat alkiot olivat siis selvinneet sulatuksesta, toinen oli tosin menettänyt yhden viidestä solustaan. Jatkoviljelyssä molemmat olivat lähteneet jakautumaan, toinen oikein esimerkillisesti ja se solun menettänyt vähän laiskemmin. Tämä hieno alkio siirrettiin ja mietittiin, mitä sille toiselle tehtäisiin. Päätettiin katsella sitä huomiseen, ja jos se jatkaa jakautumista paremmin, viljellään se vielä blastoksi ja pakastetaan uudelleen Biologi oli vähän skeptinen, mutta eipä tarvitse vielä heittää elävää alkiota roskiin
Nyt siis kyytiläisenä 3-päiväinen 8-soluinen :heart: Voi, kun voisi itse tehdä jotain auttaakseen pientä tarraamaan tiukasti kiinni! Auttaiskohan, jos osoittaisin oikein lämpimiä äidillisiä tunteita sitä kohtaan?
Meillä muuten edelliset olivat Toivo ja Urho ja nyt tämä voisi olla sitten se Onni

Annabell: Kysy ihmeessä, mitä mieltä lääkäri on jatkoviljelystä, meille on sitä joka kerralla esitetty, mutta ennen ei ole kahta alkiota selvinnyt.

 

Tuleeko kellään ovulaatiolimaa? Mulla on aina ollut selkeä lima, joka on tullut yleensä ovulaatio plussaa edeltävänä päivänä. Nyt, kp 9, tuli se lima, yleensä ovulaatio plussa on tullut paljon myöhemmin. Huolettaa aika paljon kun tässähän on piikittelyt ihan kesken ja punktiokin on vasta ensi viikolla? Jarruakaan ei ole aloitettu. Onneksi on lääkäri huomena, mutta jos jollain olisi jotain käsitystä asiasta niin kiitollisena otetaisi vastaan.

 

Mestarimuumi: Mulla ei tule mitään selvää ovislimaa, mutta nyt Progynova-hoidon aikana tuli kyllä melkoiset limat, lähes kuin sellainen limatulppa joka tuli ennen synnytystä. Ovulaatiosta ei nyt voinut olla kysymys, joten eiköhän ne hormonilääkkeet aiheuta limaisuutta ilman ovistakin.

 

pikku_karhu toivottavasti on vaan tän Menopurin aiheuttamaa limaa, mutta kyllä pientä paniikkia on ilmassa. Aattelin tehdä ovulaatiotestin nyt varmuuden vuoksi. Katselin vanhoja hoitosuunnitelmia ja jarru on aloitettu aina kp 7 tai 8. Tosin maanantain ultrassa lääkäri sanoi, että follit on hitaasti kasvanut. Voi kun vanhaa vielä tämmösillä piinataan.

 

Pikku_Karhu onpas hieno kyytiläinen ja vähän jännää tuon toisen kanssa.

Pikku Myy ei kai ne lähde lipettiin kuin tosi harvoin jos vain pistät sen Orgalutranin?

Mestarimuumi minustakin tässä punktiokierrossa oli ihan omanlaiset limansa :kieh:, joten en huolestuisi. Koska on taas ultra?

Annabell laitoin sulle ehdotuksen tuonne toiseen ketjuun, mutta toivottavasti PAS yllättää iloisesti. Meillekin on ehdotettu jatkoviljelyä, mutta kaksi ei ole koskaan selvinnyt.

ON: Eilen saatu kyytiläinen, jippii. Selvisi myös, että meidän ongelma on (ainakin :kieh alkioiden hitaassa jakautumisessa eli munasolujen laadussa. Nyt siis 15 solua, 14 kypsää, 10 hedelmöittyi (puolet tehtiin varalta ICSIllä, mutta IVF:llä hedelmöittyivät jopa paremmin), 7 jatkoi kasvua. 4-soluinen siirrettiin ja 6 kpl 2-3 soluista meni pakkaseen. Olivat siis hitautta lukuun ottamatta parasta luokkaa, joten niilläkin voi tulla raskaaksi, mutta vaikeampaa se kai on, joten toivottavasti ne vielä sprinttaavat tai että niitä ei tarvita..

 

Suunnittelukäynti takana ja nyt vaan odotellaan vuotoa.. Ensin katsellaan tuleeko itsestään vai alotanko sitten Teroluteilla.. Joulu vähän sotkee aikatauluja, mutta eiköhän tässä jaksa sen yli odotella.
Jotenkin oudon helposti pääsee PASia yrittämään, kun aina on joutunut aiemmin odottelemaan joka vaiheessa tuskasen kauan

Mizze

 

Mizze77, meillä kanssa suunnittelukäynti takana. Jotenkin hämmensi se, ett noin nopeesti pääsi sinne ja seuraavaan kiertoon jo päästäs aloittaan siirto, jos nyt labrat on kunnossa ja kaikki menee hyvin. Nyt oli tilanne niin hyvä, ett ei vaikuttas olevan mitään ongelmaa! Kääk, siis ehkä jo ensi kuussa saadaan alkio mukaan, jos kaikki menee hyvin.
Paijulle jaksamista piinailuun!

 

Paiju, aivan valtava saalis

Tsemppiä piinailijoille, joita taitaa olla ainakin pikku karhu ja paiju.

Ultrassa on käyty ja lääkärin mielestä lääkkeet nyt vaan aiheuttaa limaisuutta ja jarrulääkkeet on niin tehokkaita, että kyllä ne vielä kerkee stoppaamaan tilanteen. Punktiota katteltiin ensi viikon tiiistaillle.

 

Paiju, onnea hienosta saaliista! Hauskaa piinailua, koska ajattelit alkaa testata? Mä en ole vielä koskaan milloinkaan testannut ennen virallista päivää, mutta tällä kertaa saatan vaikka kokeilla pp12.

Kiva, että Mizzen ja Smirgin suunnittelut menivät hyvin ja pääsette sulattelemaan pian

Mestari Muumille jaksamista munisten kasvatteluun! Oliko hyvä "sato" kasvamassa? Alkaako jo napaa kiristää?

Niin joo ja meidän toinen alkio ei jaksanut jatkoviljelyä, nyt olisi pakastin tyhjä. Seuraava hoito helmikuulla jos ei nyt lykästä...

 

pikku karhu, vasenpuolihan mulla on laskanpuoleinen, siellä oli 3 tulossa ja oikealla puolella oli joku 10 tulossa. Viimeksihän puolet folleista oli tyhjiä, että kattotaan nyt. Tällä kertaa on kasvuvauhti ollut tasaisempaa, joten lääkäri oli optimistinen. Tiistaina punktio. Ja todellakin tänään on alkanut munat painaa, istuminen on ikävää kun tärähtää aina.

 

Jännäksi menee! Tänään olin ultrassa ja kasvamassa on kymmenkunta munarakkulaa, jotka todennäköisesti ehtivät hyvän kokoisiksi, nyt 14-17mm, kohdunlimakalvo 8mm. Punktio maanantaina. Täytyy herätä ja lähteä liikenteeseen todella varhain, kun matkaa on 200km. Tänään pistän vielä Puregonia 150yksikköä ja perään Orgalutran ja lauantaina Pregnyl. Aika pinkeä olo mahassa, mutta muuten olen voinut oikein hyvin.

Mites te muut jakselette?

 

Hyvältä kuulostaa Pikkumyy

Minähän jakselen oikein hyvin. Ei ole mitään oireita ja onnistun unohtamaan koko piinailun useiksi tunneiksi kerrallaan Tai no, eilen aamulla oli pahoinvointia ja ajattelin, että tämähän on ihan naurettavaa, kuvitella nyt pahoinvointia pp2 :ashamed: Piinailu menee ihan vuoristorataa, kuten tavallista. Välillä on ihan positiivinen olo ja välillä en usko yhtään onnistumiseen.

Mietin eilen illalla seuraavaa hoitoa ja nyt on ihan sellainen olo, että en jaksa enää yhtään tätä rumbaa. Ehkä me voitaisiin olla ihan onnellisia yksilapsisena perheenä! Viime talvena kun aloitettiin toisen yritys, oli ihanan rento mieli; tulee jos on tullakseen (hoidoilla siis kuitenkin). Mutta sitten kun raskaus päättyi niin ikävästi, jäi tosi tyhjä masu ja syli, ja se vanha epätoivo ja huonouden tunne palasi. Miten te muut olette suhtautuneet toisen yritykseen? Onko helpompaa ensimmäiseen kertaan verrattuna?
Ja joka tapauksessa mua edelleen kiukuttaa, hämmästyttää ja kadehdittaa ihan sikana kaikki ne muut ihmiset, jotka saavat lapsia ihan sillä aikataululla ja niin monta kuin haluavat :kieh: Etenkin narkkarit.

 

Mestarimuumi ja Pikkumyy hyvältä kuulostaa munimiset siellä. Vaikka mestarimuumi oletko kovinkin allapäin vai vain normi-epäuskoinen? Tsemppiä viimeisiin piikityksiin ja toivotaan että ensi viikolla on oikein hyviä uutisia.

Smirg ja Mizze hyvä että hommat etenee välillä ennen kuin odotuksensieto loppuu.

Pikku-Karhu niin tämä toisen yritys, jotenkin epäuskoinen olo, että voisi onnistua ilman jotain ihan ryydyttävää hankaluutta (no teillähän sellainen jo oli..). Ajatella ei ehkä ehdi ihan yhtä paljoa kuin ekalla kerralla, mutta sama rasitus puolittain elämisestä ja epäuskoisuudesta on päällä. Haluaisi, että lapsi tulisi ilman että täytyy ihan kaulaa myöten upota tähän touhuun. En osaa yhtään sanoa koska tulisi se hetki ettei halua enää yrittää. Ei ihan vielä.

Piinailu on taas kerran (pp3 vasta) osoittanut ärsyttävyytensä. En vielä yhtään usko tähän, vaan mietin, että tämä solu ei varmastikaan olisi kyennyt edes blastoksi asti, turhaan yritetään. Aamulla herätessä aristi alavatsaa ja ajattelin että jaahas, se siitä sitten. Myöhemmin kuitenkin myös mietin, että jos sittenkin olisi kiinnittymiskipua. Äh.

 

Kyllä tämä maha melkoiselta hautomolta tuntuukin! Pregnyl pistetty. Sekoitushommat annan aina miehen tehtäväksi, joilloin saan rauhassa hermoilla vieressä, onneksi oli kaksi Pregnyliä, jos sattuis kaatumaan tai tippumaan. Vain yksi haava miehellä sormessa lasista, joten kaikki siis hyvin!

Pikku karhu: Toiveet on vielä korkealla, kun edessä on vasta ensimmäinen ivf, mutta kyllä siitä on helppo tulla alas totaaliseen epätoivoonkin. Yritän pitää mielen positiivisena niin kauan kuin se vain on suinkin mahdollista. Joka päivä olen niin kiitollinen esikoisestani. En edes uskalla ajatella, mitä elämämme olisi ilman päivänsädettämme. Ehkä kateus muita monilapsisia kohtaan alkaa nostaa päätään, jos tämä toisen yrittäminen koituu oikein vaikeaksi. Toisaalta sitä aina yrittää järjelläkin miettiä, että miksei sitä saisi toista lasta, kun ensimmäinenkin ollaan saatu aikaan, mutta taas toisaalta pelkää, mitä ivf-syynissä saadaankaan selville jo entuudestaan tiedossa olevan ongelman lisäksi.

Pikku karhu ja Paiju: Tsemppiä piinailuun, toivottavasti täältä tullaan kovaa vauhtia perässä

 

Joku teistä kyseli että millaista tämä toisen "teko" on... niin kyllä tuntuu vaikeammalta kuin esikon teko. Omaa "piinaa" pahentaa se, että olisin toivonut pikkukakkosta ennen kuin esikoinen täyttää 3v, etten joutuisi laittamaan häntä lainkaan hoitoon välissä ( olen siis hoitovapaalla), mutta haaveeksi taitaa sekin jäädä, jollei sitten tammikuun PAS tärppää.

ON: Luomuihme jäi taas kerran haaveeksi No, se nyt ei ollut mikään yllätys. Se sen sijaan oli, että vuoto alkoi tänään, kp 27 ( normikierto 31) ja ovis+:sta oli vain 10 pv, ja oviksesta se 9 pv. Kyllä on tosi lyhyt luteraalivaihe. Mietin että voisikohan sitä seuraavaan luomuyritys kiertoon lykätä lugeja samalla lailla kuin PASssissa? Niitä kun olis kotona varastossa. En kyllä tiedä auttaisko se mahdollista raskautumista? Varsinainen vikahan meillä on miehen siittiöissä, liikaa kuolleita ja liikkumattomia.

Nyt kuitenkin soitan huomenna terveyskeskukseen ja varaan ajan, josko sitä pääsis vielä ennen joulua hakemaan lähetettä julkiselle, niin lähtisi sekin kanava vetämään...

Tsemppiä kaikkille munisten kasvattelijoille ja piinailijoille! :wave:

 

Tässä mun ajatuksia hoitojen raskaudesta:
Itselle ensimmäisen teko oli todella raskas prosessi. Onnistuimme kolmannella alkion siirrolla ja olin ihan terapian tarpeessa siinä vaiheessa. Toisen yrittämisen lähtötilanne oli vähän huono. Mies pelkäsi, että menen yhtä huonoon kuntoon, eikä kannattanut hoitoon lähtöä. Tunsin olevani todella yksin tämän asian kanssa, mutta onneksi te olette siellä :heart: Lähdimme hoitoihin kuitenkin tämän vuoden tammikussa, itse ajattelin plussaan riittävän 3-5 alkion siirtoa. Ennen kesälomaa ne oli siirretty, eikä raskautta näkynyt. Mieskin oli lämmennyt kakkoselle, kun en mennyt huonoon kuntoon. Lomien jälkeen oli 3. icsi hoito ja tuloshan oli 1 hyvä alkio ja 1 tosi huono. Tämä masensi todella paljon ja sen jälkeen olen joutunut tekemään paljon töitä oman hyvinvoinnin eteen. Nyt olen aktivoinnut harrastuksia ja olen lämmitelly kaverisuhteita henkilöihin, joilla ei ole pieniä lapsia, eikä kiinnostusta niihin. Hyvänä hetkenä pystyn hyväksymään yksi lapsisuuden, vaikka tämän myöntäminen tuntuu pahalta. Kyllähän se ensimmäinen oli raskaampi kierros, kun pelissä oli kuitenkin äitiys.

Ja piinailijoille tsemppiä, perässä tullaan, nyt ollaan Pregnyliä vaille valmiita punktioon, joka on siis tiistaina. Ja Paiju hyvillä mielin mennään, siperia on vaan opettanut että folli ei ole munasolu

 

ON: Eipä alkanutkaan vuoto... Outoa. Eilen siis pyyhkiessä tuli reilusti verta, ihan kirkasta, ja ilman muuta oletin että vuoto alkaa. Mutta eipä alkanut. Sen jälkeen ei ole näkynyt mitään. Mikäköhän kiertohäiriö nyt on iskenyt :'(

 

Annabell, mä joskus kysyin gyneltä, että voisiko niitä lugeja käyttää tuohon tapaan, mutta hän oli sitä mieltä, ettei ole mitään hyötyä. Mulla on aina ollut tosi lyhyt luteaalivaihe.
Mikäs kiertohäiriö... yrittääköhän joku kuitenkin kiinnittyä? Toiseen ketjuun kerroinkin, että mulla juuri noilla pp:lla viimeksi iski ihan kauheat mutta lyhytkestoiset menkkakrampit. Ja plussaa näytti.
Vaikka haluaakohan täällä kukaan kuulla näitä "ihmeitä tapahtuu"-tarinoita...

Tsemppiä Mestari Muumille punktioon!

Musta tuntuu edelleen, ettei tästä mitään tule ja hoidot päättyvät meidän osalta. Luomuihmettä odotellessa

Pikku_karhu pp5

 

Pikkumyy miten meni punktio??

Mestarimuumi osasit hyvin laittaa sanoiksi tuon mielentilojen etenemisen alkio alkiolta. Meillä eka tuli neljännestä siirrosta, nyt kolmas yritys tokaa menossa. Ilmaiseksi ei irtoa, mutta hirveästi peukkuja, että teille tulisi nyt se mitä tarvitaan!

Pikku_Karhu juu ihmetarinoita vaan tulemaan..

Täällä ei minkäänlaisia piinailutuntemuksia, paitsi että olen harvinaisen hyvällä tuulella ja luget sotkee enemmän kuin osasin unelmoidakaan . Huomaan, että odotukset on tässä yrityksessä aika korkealla siinä mielessä, että jos ei onnistu niin ne hitaat pakastetut alkiot on niin epätodennäköisiä onnistujia että tuntuu raskaalta jaksaa uskoa niihin. Tällä kyytiläisellä pitäisi kuitenkin kai tilastollisesti olla sentään joku 25% mahdollisuus :kieh: Ja sitä toivoo aina 100%

 

Pikku karhu Toki ihmetarinoita saa kertoa! Itse en vaan voi uskoa että 10 pv ovis+:sta kukaan enää vois kiinnittyä? ja eiks kiinnittymisestä kuuluis tulla sit ruskeaa tuhrua? Ja meillä ne miehen siittiöt kun on mitä on...Tai itse asiassa tällä hetkellä ei ole hajuakaan mitä ne on, koska viimeksi tutkittu 3 v sitten...(sillon ne oli aika surkeat) Mutta myönnän, että kävi itselläkin se hailakka toiveajatus mielessä et josko joku koittais kiinnittyä :ashamed:...Mut sit kun miettii järjellä noi mainitsemani seikat niin...:headwall: Ja näiden välikiertojen piti olla sitä stressitöntä aikaa!! |O

Jänniä hetkia elätte piinailijat! Toivottavasti mahdollisimman moni teistä plussaa!

 

Saatiin 19 solua, joista 15 oli kypsää ja 1 joka voi labras kypsyä. Nyt jännätään huomista, että montako hedelmöittyy. Melkein voisi julistaa piinan alkaneeksi . Perjantaina siirto.

 

Mestari muumi Vaude mikä saalis!! Tota kelpaa juhlistaa! Onko sulla aijemmin ollu yhtä hyvät saaliit?

 

Aikaisemmin meillä on ollut:
1. icsi 5 munasolua => 4 alkiota
2. icsi ~10 munasolua => 4 alkiota
3. isci 4-5 munasolua => 2 alkiota, joista toinen oli huonoista huonoin.

Ensimmäisen icsin alkiot oli tosi hyviä, saatiin yksi lapsi ja yksi kemiallinen, muista on tullut vaan negaa.

Lääkärihän aina puhuu, että pyritään samaan 5-10 munasolua, kun isossa määrässä laatu kärsii helposti.

 

Dodiin!
Punktiohan oli siis eilen ja siitä sitten riittääkin kerrottavaa...eikä tarina ole saanut vieläkään loppua. Punktio itsessään oli ihan ok, luulin sen olevan kivuliaampaa, toki lääkitystähän riitti. Saldona 8 munasolua ja siirtoa suunnittelivat torstaiksi. Kotiin tullessa vointi oli vielä ok, mutta ihmeesti pisti jo tuolloin hartioihin. Yritin etsiä sängyssä sopivaa asentoa, että hartiat olisivat mahdollisimman rentona, mutta tuloksetta. Illemmalla pistokset jo olivat niin kovia, että henki salpautui ja pelästyin tosi paljon ja niin teki miehenikin, kun roikuin hänen käsivarsillaan ja huusin ja yritin saada henkeä. Maha oli myös turvoksissa, melkein kuin viimeisillään raskaana. Soitimme hoitavaan sairaalaan ja he halusivat minut käymään. Labrat oli ihan ok, mutta ottivat osastolle ja täällähän minä vieläkin olen. Labrat ei ole menneet huonompaan suuntaan, mutta haluavat vielä huomenna tarkistaa arvot ja ultrata. Viime yön nukuin pitkään istuen, jolloin hoitaja toi kunnon kipulääkettä, että pystyin mennä makuulle. Tänään pistokset ovat pysyneet poissa, mutta maha on edelleen kovin turvoksissa ja kävely hankalaa, kun mahaan pistää ja vihloo. Huomenna siis selviää siirron kohtalo ja enhän mä edes tiedä miten meidän kaverit on sopinu yhteen.

Toivottavasti muiden puktiot sujuu paremmin!
Nyt täytyy vain olla tyytyväinen, että edes muniminen onnistui

 

Pikkumyy auts, hurjaa joutua puntion jälkeen sairaalaan, toivottavasti siirto ei vaarannu ja pääset pian kotiin.

Itsellä on oikea puoli vieläkin arka, ei kyllä mikään ihme kun suurin osa folleista oli sillä puolella. Vähän jännittää tuo hyperin mahdollisuus kun aikaisemmilla kerroilla ei seuraavana päivänä ole ollut enää kipuja. Labrasta soittivat ja 11 munasolua oli hedelmöittynyt