Paluu lapsettomuushoitoihin pikkukakkosta yrittämään, vol 2

Kukka, en muista ootko kertonu, mut mitkä lääkkeet sulla on ja mikä annos? Mullakinhan näky ekassa ultrassa vaan kaks kunnollista ja niistä saatiin hyvät solut ja molemmat siis oikealta. vasemmalta saatiin yks solu ja se ei hedelmöittyny hyvin. Muut kaks rakkulaa tyhjiä. Mulla oli siis pregnyl ja koko ajan 150 annoksena. Vähän ketutti, kun mulla oli eka hoidossa aloitusannon 125 ja sit sitä nostettiin jopa 250 asti, kun vaste oli heikko. sillon lääkäri sanoi, että seuraavassa hoidossa otetaan isompi aloitusannos, mut sit kuitenkin uskals antaa vaan ton 150 ja taas sanoi, et ens kerralla aloitetaan reilummalla. Hoh hoijaa. ja paskalta tuntuu laiha saalis, mut tosiaan mekin päästiin siirtoon ja saatiin kaks kyytiin (ikään kuin se olis se tavoite, lasta kai tässä toivotaan eikä välietappeja).

ja joo, saa nauraa, jotenkin tolleen se meni, purkkiin vaan ilmesty pisua ja jostain se tikku sinne leijaili

Tiiättekö mulle tuli ton negan tekemisen jälkeen jotenkin oudon rauhallinen olo, jotenkin semmonen, että kyllä me selvitään, vaikkei tää hoito onnistuis, mennään sit seuraavaa kohti ja joskus sen on pakko onnistua, kyllä meille vielä se pikkuinen tulee, tavalla tai toisella.

Mestarimuumi, loistava asenne ja ihan mielettömät ennusmerkit! Plussaa odotellessa!

Paijulla selvästi kunnon piina päällä, siihenhän kuuluu nimenomaan se pohjamudissa rypeminen! Voi että näiden piinapäivinen ihanuutta ja kauheutta. Raskaana kunnes toisin todistetaan! Mies teki mulle eilen iltapalaa, kun "sä kuitenkin odotat kaksosia, niin tarviit hemmottelua". Mistä saada itselle tuollaista asennetta, kysyn vaan. Mies perusteli, että onhan ne kyydissä, kun eivät vielä ole poiskaan pudonneet. jep.

 

Viu ihana mies :heart: Ja ihana asennekin, kunnon taistelumeininki!

Kukalle halit, mutta et nyt heitä kirvestä kaivoon. Kyllä sieltä siirtoon asti soluja sinnittelee!

Paiju koitahan jaksaa piinailla siellä. Kuulostaa hyvin tutulta, lähinnä mun eiliseltä olotilalta. Tänään mulla on: "olen varmaankin raskaana"-päivä ja mietiskelen menisinkö töihin ennen äitiyslomalle jäämistä, vai jatkaisinko hoitovapaalla siihen asti. Voisinko saada jotain mielialaa tasaavaa lääkettä kiitos??!! Tää on kyllä niiiiiin syvältä koko touhu. Mutta onneksi kohta taas ohi, ainakin vähäksi aikaa, tavalla tai toisella.

MestariMuumi onnea kyytiläiselle
Ihanat hömpät, kyllä nyt varmasti tärppää kun on moiset ennusmerkit! Eihän sun tartte edes piinailla, testaat vaan sen plussan kahden viikon päästä!:heart:

Ihan pakko kyllä kertoa tähän saumaan oma tämän päiväinen hömppä: Meidän pikku-ukko rupesi kaivelemaan mun paidan alustaa ja totesi "äiti, piemi vavva tässä!" "Missä, äidin masussako?", kysyin. "Too!", vastasi ukkeli. Voidaanko sopia että lasten suusta se totuus...

 

heippa kaikille :wave: Kirjoitan nyt vaan pikaisesti omanapaiset kuulumiset, ja palaan sitten tarkemmin kommentoimaan teidän juttuja

Tohon ketä tietää juttuun: Meillä tilanne nyt että 1 kaveri tietää, ja Anoppi ja appiukko. Omat vanhemmat ei tiedä, koska äiti ei ymmärrä mun pikkukakkoshaaveita ja isä on sellanen juorukello, että

ON: tänään siis käyty kontrolliultrassa. Yllätys olikin melkoinen kun 17,1 mm folli siellä köllötteli ja ovis tulossa huomenna tai pe. kp 16-17 kun yleensä vasta 19-21. Nyt ei myöskään normaaleja ovista enteileviä oireita ole vielä ollut. Taitaa olla viime kierron PASsin luget vähän sotkeneet systeemejä. Mutta ei se mitään, pääasia että siirtoon päästään . Yllätys oli myös se, että vaikka ovis tulis huomenna, niin maanantaina silti siirto, vaikka meillä on 2 pv:n ikäisiä alkioita.?! Aikaisemmin oli juttua että jos torstaille osuu ovis niin siirtoa ei voida tehdä... Limis oli myös hyvä 10 mm. Eli maanantaina siis siirtoon. Sitten sormet ja varpaat ristiin että tää PAS olis SE PAS. Lääkäri kyllä sanoi että hän ei ole ollenkaan epätoivoinen ( toisin kuin mä ) ja lupaili myös lähetettä julkiselle jos tämä tai seuraava ei onnistu. Jonot tällä hetkellä kuulemma vain 3-4 kk!

 

Niin ja lisätään että sain tarkennusta meidän pakkas tilanteesen, siellä on siis vielä 2 kpl top luokituksen soluja omissa oljissan, ja sitten 2 kpl vähän huonompia, joista toinen 3 soluinen ja toinen 5-soluinen niin samassa oljessa. Näiden huonompien kohdalla voidaan kuulemma siirtää molemmat, JOS selviävät sulatuksesta...

 

Heippa!

Olen kovasti käynyt lukemassa kuulumisianne ja pidän peukkuja kovasti kaikille, niin että saisitte pian sen odotetun plussan. :heart:

Itse kävin maanantaina ar-ultrassa ja kaikki oli siellä hyvin. :heart: Yksi pienokainen oli tarttunut kiinni. Olo alkaa olla aika pahoinvoiva ja väsynyt, mutta onnellinen aina silloin kun uskaltaa. :hug: kaikille!

sebu 7+2

 

Kukka, mikä lääkitys/annostus sulla on? Mullahan oli kanssa siinä ekassa ultrassa ihan muutama kunnon follikeli ja taisivat kanssa olla vaan toisella puolella. Mulla oli Gonal F ja annos taisi olla aluksi 150 , mutta nostettiin sitten 200. Mehän saatiin neljä solua.

 

Piti ihan käydä lunttaamassa vanhasta kalenterista edellisten hoitojenkin kuviot. Mulla on kaikissa ollut lyhyt kaava, Puregon, Orgalutran, Pregnyl ja Luget. Puregon ekassa 150-200 jolla 7 solua, tokassa 200-250 jolla muistaakseni 5 solua (2 hedelmöittyi) ja nyt suoraan jyräytettiin 300iu millä mennään loppuun saakka. Mut tässä vaiheessa siis toisessa munasarjassa 3 asiallista rakkulaa, toinen oli jotenkin vaikea saada esille, mutta siellä ehkä yks pikkufolli. No, kerran on vasta päästy siirtoon saakka ja loistavalla lopputuloksella, joten eihän tässä tarvitse kuin tehdä sama, he he. Kiitti tsempeistä, en mä vielä luovuta, pitää luottaa valioyksilöihin. Tavoitteena edes se yks sinnikäs sissi! Mutta ai hitsinpimpulat jos joutuu jokaista siirtoa varten tekemään koko proseduurin alusta... Help!

Sebu, ihana kuulla ultrauutisia! Voi hyvin!

Annabell, sormet ja varpaat valmiiksi jo ristissä täällä maanantaita varten. Sulakaa pienet nätisti!

Paiju, ihan varmasti liian helposta onnistumisesta ei kannata huolta kantaa... Kenenkään meistä. Eiköhän se helppousvaihe olla ohitettu jo kauan sitten. Olisi aika hienoa jos voisi säätää koko asian päästä pois niin ettei muistaisi hoidoissa käyvänsäkään. Kävisi vaan vähän niinkuin mielessään hammaslääkärillä tai kampaajalla ja muu elämä jatkuisi pääasiana. Mutta kun tämä itsetarkkailu iskee päälle niin automaattisesti. Musta tuntuu etten aiemmissa kierroissa huomannut lääkkeistä juurikaan sivuvaikutuksia, mutta kyllä niitä nyt ainakin on. Etoo, menee vähän ylikierroksilla, herkistelee normaalia enemmän. Jos siirto olis jo tehty niin vois helposti kuvitella olevansa raskaana. Tai menkat tulossa... Että oikeita piinapäiviä odotellessa vaan.

Ja Viu, ihana kun teidän kaksosista pidetään hyvää huolta jo. Ja omakin asenteesi on mahtavan zen, pidä toi!

Kenelläs teistä piinailijoista muuten oli tulossa ekana virallinen testipäivä?

 

Kukka ei se määrä vaan laatu (paitsi että yhden tosi hyvän lapsen rinnalle olisi se toinen kyllä kiva). Tarkistelinpa minäkin vanhoja hoitotietoja, puregon 200 yksiköllä tuli 17 solua, mutta melkein kaikki epäkypsiä, niin että lopulta vain 4, joista yksi ei selvinnyt sulatuksesta. Edellisellä kerralla pitkällä kaavalla menopurilla, olisko ollut 300 yksikköä?, 13 solua, joista 6 jakaantuvia, yksi ei selvinnyt sulatuksesta. Jos vielä tulee lisäkierroksia, niin en kyllä haluaisi tuota pitkää kaavaa, se oli aika raskas, toivottavasti ei lääkärikään. Hän totesi tästä uudesta, että harvoin hyviä soluja tulee lopulta kovin montaa vaikka soluja ja rakkuloita olisikin monta. Paitsi sentään Annabellilla on vaikuttava kylmäkaappi! Kiva kun olet päässyt taas yrittämään!

Viu ihanasti kirjoitit tuon vakaan olosi, ihan levisi tännekin asti vähän. Varmaan hemmottelu ja miehesi varsin suoraviivainen asenne edesauttoivat !

ON: Tänään en ole taas juurikaan muistanut piinailevani. Päivän haaste oli kun eteeni sattui tosi komea valokuvakirja Etiopian nälänhädästä. Ihan hirveitä kuvia nälkään kuolevista lapsista. Kyyneleet valui, eikä minkään hormonien takia. Nekin äidit yritti kaikkensa, huh.

 

Jatkan tässä omanapaisesti, että selkää särkee niin p***sti, että vuoto olisi alkanut, mutta luget estävät. Odottajakokelaan henkinen vointi on kuitenkin hyvä! Kyllä se sieltä joskus jos ei kerran nyt. Taidan säästää raskaustestirahat ja odotella rauhassa tätiä.

 

Paiju halit! Samoissa tunnelmissa täällä. Vatsaa vihlonut tänään ihan kipeästi jomottelun sijasta ja liikaa kokemusta siitä, mitä se tarkoittaa... En tiedä joudunko kuitenkin testaamaan huomisaamuna, kun Luget saattaa mulla pitää vuodon poissa vaikka menkkakipuja jo tuntuukin. Mä pitelen sulle kumminkin vielä peukkuja, toivotaan että se selkäkipu olis vaikka kohdun kasvua. Vaikka aika hyvinhän sitä itsensä vuosien jälkeen tuntee... Mikäs PP sulla olikaan menossa??

Tosi paha mieli koko päivän. Vaikka toisaalta, tämä ihmismieleen rakennettu toiveikkuus vielä yrittää nostella päätään, kun ei vuotoa ole tullut. En oikein osaa vielä suunnitella elämää eteenpäin, enkä miettiä missä kohtaa sitten pas:ia yrittäisi.
Ärsyttää tämä jatkuva "vaiheessa" eläminen. Tälläinen sitku-elämä. Koko ajan odottaa joko hoitoa, tai tekee suunnitelmia sen mukaan milloin mahdollisesti on hoito päällä tai piinaviikot tai jotain muuta...Mulla ainakin suuri osa elämästä tuntuu menevän telakalle hoitojen ajaksi ja se on tässä kohta 7vuoden vauvatehtailuprojektissa alkanut vähän käydä korvien väliin. Onneksi oli tuo 2vuoden ihana hengähdystauko välissä :heart:, mutta kyllähän raskaus ja vauvavuoden aikanakin näitä juttuja tuli paljon puitua sekä suunniteltua tulevaa. Pitäisi saada elää normaalia elämää välillä, mutta se tuntuu olevan tällä hetkellä ihan mahdotonta. Pelottaa, että myöhemmin huomaa vain rypeneensä murheessa ja stressanneensa pienen ihmisen taaperovuosien läpi. :'(
Mutta, no pain no gain. Pakko yrittää kaivaa taisteluasenne jostain esiin, jotta jaksaa taas tahkota.

Tsemppiä kaikille muille ja Sebulle vielä tuhannesti onnea ihanista ultra-uutisista! :flower:

 

Paiju ja eeniliina, kurjaa että on synkät piinailutunnelmat. Pidän kyllä toivonlippua ylhäällä teidän puolesta. Mä ole eemiliina murehtinut tuota samaa, että lapsi on niin ihanassa iässä, että haluaisin nauttia tästä ajasta, en murehtia, mutta väkisin hoidot vaan vie osan mielestä.

Annabel, todella vaikuttava pakastinsaldo teillä, eiköhän joku noista pikkukakkosen tuo!

Kukka, nyt tsemiä, niissä harvoissa on varmana hyvä solu odottamassa ja pääsette siirtoon! Ymmärrän täysin sun tunteen, kyllä tuo mieltä painaa, että negan jälkeen koko homma pitää aloittaa alusta, kun muut pääsee kokeilee passeja heti.

Klinikan lasku tuli ja kyllähän tuo vähän sydäntä kylmäsi. Eräpäivä on vielä just testipäivä. Paras varmaan maksaa aikaisemmin, ettei jää maksamatta jos nega tulee. Mun zeniläinen olo heittää kuperkeikkaa. Oon jo itkeny epäonnistunista ja sit tänään tuli sellanen olo et hmm.. Onkohan tämä tai tämä raskausoire. Vilunväristykset jatkuu ja hikikohtauksia myös, tissit arat ja suu rutikuiva, vatsassa repäisykipuja. Ostin lisää testejä, mut en testaa, en ene nen!!!

 

Tuijottelen tässä kädet täristen ClearBluen digitestiä jossa lukee: Raskaana 2-3
Ei meinaa oikein mennä jakeluun nyt tämä juttu. Voiko tää olla tottakaan??! Palailen asiaan kun saan ajatuksia edes jonkunlaiseen järjestykseen. Hurjan pitkä matka vielä edessä ja mitä vaan voi sattua, mutta ainakin ollaan hyvässä alussa...

 

Jeeeeeeee eemiliina!!!! Mahtavaa, onnea, se oli kiinnittynisvuoto! Upeeta, ihan herkistyy tässä, piti tulla oikein kattoo, ootko testannu ja parhaan tuloksen sait! Nyt vaan muut seurailemaan!

 

Eemiliina! :flower:

 

Moi! Ja onnittelut Eemiliinalle Ajattelin liityä ketjuun, kun näköjään saamme pikkukakkosta odottaa ehkäpä kauemminkuin esikoista Taustana meillä siis purego + pregnyl + inssi tärppi josta ihana kohta kaksi vuotias poika! Nyt tehty kaksi hoitoa josta molemmat keskeytetty kun ainutkaan munis ei oo lähteny kasvamaan. Viimeisin Menopurilla josta eka tuli pieni vaste ja sit kaikki katos.. Nyt odotetaan vuotoja ja sit kait nostetaan annosta. Millaisia hoitoja muilla on menossa?

 

Eemiliina Hurjasti onnea! :heart:
Paiju Mitkä tuntemukset siellä on?
Viu Pakkasaldosta: mun mielestä toi on huono saldo? porukat tuntuu saavan nykyään semmonen 8-10 kpl pakkaseen... Mutta toisaalta, itsellä ei ole kovin suuri usko noihin PASseihin, joten...

ON: Arvaatkaapas mitä? Se keskiviikkona nähty 17 mm munis ei ole vielä sitten päättänyt irrota. Ovistesti pukkaa negaa vaan. ( okei, Apteekin Onni näyttää haamua??) Oli sitten pakko perua maanantain siirto... Oireita on, limaa riittää, vatsa turvonnut + kipeä. Nyt sitten jännään että tuleeko se huomenna, vaiko jää tulematta. Tiistain siirtoon ei ole saatavissa omaa lääkäriä edes vaan semmonen josta inssiajalta jäi pienet traumat, ( kovakourainen, au au au), lisäksi siirto olis just esikon päikkäriaikaan, nyt pitää niitä venyttää ja miettiä et mihin ihmeeseen mä hänet tungen hoitoon ja millä verukkeella Stressiä pukkaa stressiä pukkaa...

 

Viu Kyllä noi sun oireet kuulostaa tosi hyvälle! Testaa pois!

 

Upeeta Eemiliina :heart: Kävitkö jo verikokeissa vai vasta maanantaina?

Mites Paiju, eikös sinullakin ala testipäivä lähestymään?

Annabell eiköhän se ovis sieltä tule. Ja ainahan voit sanoa meneväsi gynekologille, jos tarvitset jonkun syyn. Etkä edes valehtelisi

Tervetuloa Piiperoinen. Itsellä on menossa 3. ICSI:n toinen ja viimeinen pas. 7. yritys saada pikkukakkosta. Olo on aika positiivinen, vaikka tiedostan, että aika heikot mahdollisuudet tämmöisellä juuri ja juuri siirtokynnyksen ylittävällä alkiolla on. Laskeskelin jo, että onko sitä varaan tehdä 4. ICSI ensi kuussa ja juuri ja juuri olisi

 

Ei tullut ovista ei. Kaikki oireet, vatsakipu ja limaisuus on tiessään En tiedä jäikö oikeasti kokonaan tulematta, vaiko vain ettei testit havainneet. Edes peittoa ei tullut heiluteltua kun mies oli työmatkalla Lähtiessään yritettiin, mutta miehellä ei onnistunut, you know... ( ne on nää paineet, että pakko p***na)
En voi edes kuvailla tätä pettymyksen määrää, että projekti kosahtaa jo TÄSSÄ vaiheessa :'( Just keskiviikkona gyne kehui miten hyvät estrogeenitasot mulla on, ja upea limis, ja sitten käy näin?? :'(

 

Kiitokset onnitteluista.:heart: Vieläkin on tosi epäuskoinen olo. Varsinkin kun niitä raskausoireita ei tosiaan ole. Vatsaa vaan välillä jomottelee ja sit jos ei jomota, ajattelen että sekin on huono merkki.
On vaan sellainen tunne että tää ei voinut käydä näin "helposti", kun viimeksi jouduttiin kahlaamaan kaikki kolme hoitoa pas:eineen läpi, ennen kuin tärppi tuli. (No ihan kun tässä nyt oikeasti olis ollut taas mikään helppoa...) Mutta ei kai sitä voi tietää millä kertaa sattuu se hyvä alkio kyytiin, joka sitten tarraa kiinni. Eilinen meni ihan sumussa, onnellisessa sellaisessa toki . Ei vain oikein osaa vielä ajatella olevansa raskaana. Viimeksi oli kyllä vähän sama. Ei uskonut ennen kuin näkyi se syke ultrassa. Toivotaan että parin viikon kuluttua näkyy myös. Eipä tässä voi oikein muuta kuin odotella siihen asti ja toivoa et kaikki sujuu hyvin. Eihän näihin voi kuitenkaan itse vaikuttaa, keskenmenoihin sun muihin surkeisiin juttuihin. MestariMuumi en ole menossa veritestiin, kun meidän klinikka on toisella paikkakunnalla, jonne ajomatkaa tulee melkein 100km sivu. En ole ikinä käynyt. Eli siinäkin suhteessa vain odotellaan ja toivotaan parasta.

Annabell voi räkä. Toi kuulostaa kyllä ihan omituiselta ja kallistuisin sen vaihtoehdon puoleen, että testissä oli joku vika. Miten se ovis nyt olis muka voinut jättää tulematta jos folli näkyi ultrassa??? Vai voiko silleen tosiaan käydä? Jos se kumminkin olis ollut eilen, näkyisiköhän se ultrassa jos pääsisit sinne maanantaina?
Paiju ja Viu puhallan teillekin hirveästi plussatuulta. Tylsistä oireista -ja oireettomuudesta huolimatta näköjään kaikki on mahdollista.

 

Kävi sittenkin onni onnettomuudessa! Vatsakivut ja limaisuus palasi, ja testasin vielä nyt illalla uudestaan. Sain vihdoin sen kaivatun ovis+:n! Eli tiistaina siirtoon jos huurunenä/t sulaa kiltisti Outoa vaan miksen (ikinä) saa sitä ovisplussaa päivällä? Ja miksi mun munikset kasvaa tossa ovista edeltävänä aikanakin hitaasti? No, väliäkö hällä! Pääasia että se + tuli ja siirtoon päästäisiin!

 

Eemiliina onnea plussasta!:flower: ja Annabell hieno että sait ovis plussan nyt tsemppiä siirtoon!

Miten Paijun piinailu sujuu? Entä Viu ?

Tervetuloa mukaan Piiperoinen!

Kaikille voimia piinailuun ja tuleviin hoitoihin niin ja plussatuulia!!

Itselläni on ultra ensi viikolla niin saadaan tietää onko ketään kyydissä,toivottavasti...oireita ei hirveästi ole,pahoinvointi loppui,mutta tissit on tosi arat,ruokahalut on hyvät ja ummetus vaivaa...esikkoa odottaessa pahoinvointi oli kova ja kesti 18viikolle asti,ihan kiva jos tässä raskaudessa?? ei olis pahoinvointia...

Tulen sitten kertomaan ultra kuulumiset kävi kuinka kävi...

 

Pipa Tsemppiä ultraan! Toivottavasti kaikki on hyvin Ja hyvähän se on ettet joudu pahoinvoinnista kärsimään Raskaudet voi olla niin erilaisia

 

Hei kaikille.

Olen aikani seuraillut ketjua ja ajattelin nyt liittyä iteki mukaan. Eli olen 1v2kk tytön äiti joka saatu luovutetulla munasoluhoidolla pitkän piinan ja odotuksen jälkeen. Nyt lähdössä uudestaan hoitoihin, huomenna aloitan progynovan ja jännittää jo nyt

Ai niin ja onnea plussanneille ja plussatuulia piinaajille!

 

Tervetuloa prinsessatyttö. Oliko teillä vielä alkioita pakkasessa odottelemassa? Onnea matkaan!

Annabell, hyvä että ovis tajusi ilmestyä. Ja tosiaan teidän pakkassaldo vaikuttaa hyvältä tällasen ihmisen näkökulmasta, joka ei itse saa koskaan mitään pakkaseen ja piikitysrumba odottaa taas, jo nega tulee.

Ihanaa mestarimuumi että olet positiivisella fiiliksellä! Sitä tässä elämässä tarvitaan!

Eemiliina, nauti nyt onnesta ja koita olla stressaamatta ultrasta ym. Ihannaa, ihan pikkuisen olen kade, juu, mutta mahtavaa ettei tarvinnut mennä montaa hoitoa, kun teillä niitä jo takana on.

Ja paiju, onko kaikki kunnossa, kun susta ei kuulu?

Oma napuli. Plääh plääh. En taida testata ikinä, niin paljon ahistaa pelkkä ajatus negasta ja tää rumba taas alusta. Nyt voi sentään kuvitella ja unelmoida.... Oltiin eilen miehen kanssa kaksistaa leffassa, tyty oli mummilassa. Oli muuten kivaa, eikä puhuttu hoidoista paljon yhtään. Ajateltiin jopa, että tänhän vois ottaa tavaksi, mulle on ollu aika vaikea jättää tyttöä, mutta hän oli pärjänny ihan loistavasti, ei yhtään kyyneltä!

Käyn jatkuvasti kurkkimassa menkkoja, päähän koskee ja olo on etova, eli just menkkaolo. Luget ärsyttää, tissit ei ole kipeät, ahdistaa ajatella. Testata vai ei, sitäkin mietin koko ajan.