Palstan mukaan mies ei voi parantua alkoholismista

Mä en tiedä ap enempää sun miehen tilannetta (vaikka kylläkin mielelläni haluaisin kuulla), mutta kuullostaa vaan aika huonolta tää tällänen systeemi että ongelmaa= sairautta vähätellään eikä sitä "haluta pitää esillä" eikä haluta mitään "alkoholistin leimaa". Kysyn vaan että miten tän parantumisprosessin ois tarkotus käynnistyä? Kiva, että miehelläs on uus harrastus joka pitää hänet ehkä pois alkosta, mutta se ei todellakaan, ei todellakaan riitä eikä kanna kovin kauas. Jossain vaiheessa todennäköisesti tuutte huomaamaan että tässä sitä taas mennään... ja se on todennäköisesti juurikin tästä johtuvaa ettet (?) ota asiaa vakavasti, miehesi ei tunnusta sairauttaan, ja sitä ei aleta hoitamaan niinkun pitäisi...

 

Mä en ikinä miehen takia/vuoksi lopettaisi juomista.
Ja luuletko sä ettei mun tehnyt silloin itsekin mieli bilettää kun katsoi koko ajan vierestä kun toinen tuli ja meni miten sattui.
Nyt mun ei ole tarvinnut sitä nähdä, niin ei tee mieli itsekään mennä miten sattuu.
MINÄ olin aina se joka jäi kotiin jne

se on hyvä juttu.jos ei halua juoda, se syy haluttomuuteen pitääki lähteä just sieltä omasta itsestä.ei muista .
toivottavasti sun mieskin lopettaa itsensä takia.ei sen takia,että ei menettäs sua ja lapsia.oishan se sullekin jo kohtuuton taakka ottaa sellanen asia harteillesi. :/

 

Ettekö te hyvät ihmiset osaa lukea otsikkoa, kyllä ihminen voi parantua alkoholismista :attn:

Sulla se näyttäisi olevan pahoja vaikeuksia ymmärtää lukemaasi

Ja sulla näkemääsi :headwall:

Mitäs tää nyt oli?

Jos sä ootyhtään tutustunut alkoholismista kertovaan faktatietoon tai edes lukenut tämän ketjun kommentteja, selväksi on varmasti tullut, että alkoholismista EI voi parantua. Mä pääsin vasta sivulle kaksi kun repesin tuohon jankuttamiseen, että totta kai voi parantua... heitäpä jotakin faktaa pöytään asian puolesta.

Kaikki se, mitä minä alkoholismista tiedän, puhuu sen puolesta, että alkoholisti on aina alkoholisti. Normaaliin elämään voi toipua jos pidättäytyy alkoholista kokonaan, mutta sairaus ei poistu elimistöstä vaikka mitä tekisi. Musta vertaus diabetekseen oli hyvä.

Joo, mutta ei alkoholistin läheisten pidä elää siinä "pelossa" että jos se vaikka vielä ratkeekin juomaan vai pitäiskö.
Sä voit mennä kuule repeilee muuallekin

 

Lisään vielä että todennäköisesti miehes on ALKOHOLISTI, ei mikään suurkuluttaja, siihen sä otsikollakin viittasit, ja alkoholisti ei toivu ainoastaan pysyttelemällä pullosta mahdollisimman kaukana.

 

No tähän pätee vain päivä kerrallaan- sanonta.
Sen näkee ajan mittaan, mihin suuntaan hänen/meidän asiat menee.

 

Ei vaan toki se asia on olemassa, muttei se kuitenkaan meidän arkipäivään tulisi kuulumaan, vaan olisi siellä mappi ö:ssä, joka pysyisi kanssa siellä kaapin perukoilla.
Vaikeaa osata selittää asiaa niin, että muutkin sen tajuaisi.
Asia on olemassa, mutta ei näkyvillä.

Mielestäni asian nimenomaan pitäisi olla esillä, varsinkin kun se on näin "tuore". Sä ite täällä hehkutit mökkibileitä ennen raskauttas ja muutenkin juomisia. Nyt susta tuntuu kun että jätät alkon, kun et voi ottaa. Mutta entäpä kun vauva on jo vähän isompi ja kaverit pyytää terdelle? Ootko sillon vaan miehes takia juomatta?

Mä en ikinä miehen takia/vuoksi lopettaisi juomista.
Ja luuletko sä ettei mun tehnyt silloin itsekin mieli bilettää kun katsoi koko ajan vierestä kun toinen tuli ja meni miten sattui.
Nyt mun ei ole tarvinnut sitä nähdä, niin ei tee mieli itsekään mennä miten sattuu.
MINÄ olin aina se joka jäi kotiin jne

Miks sitten jäit kotiin jos et halunnut? Sulla kuitenkin oli se halu mennä ja bilettää. Syy voi olla myös siinä että olet raskaana.. siis että miksei oo fiilistä mennä. Turha hätiköidä mitään päätöksiä, että nyt rupeet alkottomaks. Raskauden jälkeen voi nimittäin mieli muuttua hyvinki pian.

 

Milläs me sitten juoppo kansa parannetaan? :xmas:
Tulee aikas hauskoja kommentteja asian tiimoilta

Kyllä voi muttei yleensä siinä parisuhteessa jossa juo. Siten juoposta miehestä voi vielä tulla hyvä mies jollekin toiselle naiselle.

 

Eli miehes ei oo käsitellyt riippuvuuttaan? :|

Ei. Aika paska homma jos toipua tai parantua meinaa.

 

Joo, mutta ei alkoholistin läheisten pidä elää siinä "pelossa" että jos se vaikka vielä ratkeekin juomaan vai pitäiskö.

Ei pidä elää pelossa, mutta kyllä se mahdollisuus täytyy tiedostaa. Kymmeniäkin vuosia juomatta olleet alkoholistit ovat retkahtaneet yhdestä drinksusta uudestaan.

 

Joo, mutta ei alkoholistin läheisten pidä elää siinä "pelossa" että jos se vaikka vielä ratkeekin juomaan vai pitäiskö.
Sä voit mennä kuule repeilee muuallekin

Valitettavasti pitää elää.

 

Joo, mutta ei alkoholistin läheisten pidä elää siinä "pelossa" että jos se vaikka vielä ratkeekin juomaan vai pitäiskö.
Sä voit mennä kuule repeilee muuallekin

Valitettavasti pitää elää.

Ei missään nimessä. Realiteetit täytyy tiedostaa, mutta uskoa huomiseen.

 

Mä en tiedä ap enempää sun miehen tilannetta (vaikka kylläkin mielelläni haluaisin kuulla), mutta kuullostaa vaan aika huonolta tää tällänen systeemi että ongelmaa= sairautta vähätellään eikä sitä "haluta pitää esillä" eikä haluta mitään "alkoholistin leimaa". Kysyn vaan että miten tän parantumisprosessin ois tarkotus käynnistyä? Kiva, että miehelläs on uus harrastus joka pitää hänet ehkä pois alkosta, mutta se ei todellakaan, ei todellakaan riitä eikä kanna kovin kauas. Jossain vaiheessa todennäköisesti tuutte huomaamaan että tässä sitä taas mennään... ja se on todennäköisesti juurikin tästä johtuvaa ettet (?) ota asiaa vakavasti, miehesi ei tunnusta sairauttaan, ja sitä ei aleta hoitamaan niinkun pitäisi...

Tätä voisin taas peesailla ja siksi kyselinkin miehen omaa näkemystä siitä onko hän alkoholisti. Ja tuota AA:ta kauppasin.

Oma mieheni on alkoholisti, tulee syksyllä 13v raittiutta täyteen. Eli oli ollut raittiina jo pidempään silloin kun 7v sitten alettiin seurustelemaan, rakentanut elämänsä uusiksi jne.

Vaikkei hänen juomisensa ole koskaan kuulunut perhe-elämäämme millään tavalla, on hän silti alkoholisti niin tänään kuin joka päivä elämänsä loppuun asti. Itse en pelkää hänen retkahtamistaan, en ole itseasiassa koskaan pelännyt. Hänen elämässä on kuitenkin raitistumisen jälkeenkin sattunut noita vastaiskuja sen verran että jos ne suistaisivat hänet juomaan, olisi se jo tapahtunut. Käytännössä hän on siis nykyään absolutisti, joka kuitenkin välillä käy AA-ryhmissä.

Jos hän joku päivä alkaisi puhumaan jotain alkoholismista parantumisesta niin se kyllä pistäisi minua miettimään piiiiitkään... :/

 

Ettekö te hyvät ihmiset osaa lukea otsikkoa, kyllä ihminen voi parantua alkoholismista :attn:

Sulla se näyttäisi olevan pahoja vaikeuksia ymmärtää lukemaasi

Ja sulla näkemääsi :headwall:

Mitäs tää nyt oli?

Jos sä ootyhtään tutustunut alkoholismista kertovaan faktatietoon tai edes lukenut tämän ketjun kommentteja, selväksi on varmasti tullut, että alkoholismista EI voi parantua. Mä pääsin vasta sivulle kaksi kun repesin tuohon jankuttamiseen, että totta kai voi parantua... heitäpä jotakin faktaa pöytään asian puolesta.

Kaikki se, mitä minä alkoholismista tiedän, puhuu sen puolesta, että alkoholisti on aina alkoholisti. Normaaliin elämään voi toipua jos pidättäytyy alkoholista kokonaan, mutta sairaus ei poistu elimistöstä vaikka mitä tekisi. Musta vertaus diabetekseen oli hyvä.

Joo, mutta ei alkoholistin läheisten pidä elää siinä "pelossa" että jos se vaikka vielä ratkeekin juomaan vai pitäiskö.
Sä voit mennä kuule repeilee muuallekin

Mä mistään pelosta oo mitään puhunut. Alkoholistin läheisen pitää mun mielestäni tehdä alkoholistille selväksi, että mikäli haluaa pitää esim. perheensä/läheisensä, silloin ei kerta kaikkiaan juo. Repsahduksesta suorinta tietä ulos. Tietenkään kenenkään ei missään pelossa ei pidä elää, mutta samahan se on diabeetikoilla: ei se sairaus mihinkään katoa, vaikka se oireettomaksi hoidettaisiinkin. Ja siinä hoidossa vastuu on sairaalla itsellään. Ei lähipiiri kanna siitä vastuuta.

 

Ei vaan toki se asia on olemassa, muttei se kuitenkaan meidän arkipäivään tulisi kuulumaan, vaan olisi siellä mappi ö:ssä, joka pysyisi kanssa siellä kaapin perukoilla.
Vaikeaa osata selittää asiaa niin, että muutkin sen tajuaisi.
Asia on olemassa, mutta ei näkyvillä.

Mielestäni asian nimenomaan pitäisi olla esillä, varsinkin kun se on näin "tuore". Sä ite täällä hehkutit mökkibileitä ennen raskauttas ja muutenkin juomisia. Nyt susta tuntuu kun että jätät alkon, kun et voi ottaa. Mutta entäpä kun vauva on jo vähän isompi ja kaverit pyytää terdelle? Ootko sillon vaan miehes takia juomatta?

Mä en ikinä miehen takia/vuoksi lopettaisi juomista.
Ja luuletko sä ettei mun tehnyt silloin itsekin mieli bilettää kun katsoi koko ajan vierestä kun toinen tuli ja meni miten sattui.
Nyt mun ei ole tarvinnut sitä nähdä, niin ei tee mieli itsekään mennä miten sattuu.
MINÄ olin aina se joka jäi kotiin jne

Miks sitten jäit kotiin jos et halunnut? Sulla kuitenkin oli se halu mennä ja bilettää. Syy voi olla myös siinä että olet raskaana.. siis että miksei oo fiilistä mennä. Turha hätiköidä mitään päätöksiä, että nyt rupeet alkottomaks. Raskauden jälkeen voi nimittäin mieli muuttua hyvinki pian.

Olisinko mä jättänyt lapset heitteille ja lähtenyt itse baariin?
Ja juu ei enää tee mieli alkoa, se vaihe on mennyt jo ohi.
Eiköhän tämä tunne ole vielä vuodenkin päästä aivan sama, oli parisuhdetilanne mikä hyvänsä.

 

Eli miehes ei oo käsitellyt riippuvuuttaan? :|

Ei. Aika paska homma jos toipua tai parantua meinaa.

Niinpä. Kannattaisi ajoissa mennä hakemaan apua, ennen kuin se retkahdus tulee.

 

Joo, mutta ei alkoholistin läheisten pidä elää siinä "pelossa" että jos se vaikka vielä ratkeekin juomaan vai pitäiskö.
Sä voit mennä kuule repeilee muuallekin

Valitettavasti pitää elää.

Oon myös sitä mieltä että pitää elää. Tai ei pidä, mutta niin se varmasti tulee menemään. Jos mies lupaa tulla tiettyyn aikaan, on esim. tunnin myöhässä, ei vastaa, sä mietit että se on ratkennu ryyppäämään. Puhumattakaan tapahtumista/tilaisuuksista joissa on alkoa tarjolla, sä mietit että pystyykö mies olemaan tarpeeksi vahva pysyäkseen erossa jnjne!

 

Ettekö te hyvät ihmiset osaa lukea otsikkoa, kyllä ihminen voi parantua alkoholismista :attn:

Sulla se näyttäisi olevan pahoja vaikeuksia ymmärtää lukemaasi

Ja sulla näkemääsi :headwall:

Mitäs tää nyt oli?

Jos sä ootyhtään tutustunut alkoholismista kertovaan faktatietoon tai edes lukenut tämän ketjun kommentteja, selväksi on varmasti tullut, että alkoholismista EI voi parantua. Mä pääsin vasta sivulle kaksi kun repesin tuohon jankuttamiseen, että totta kai voi parantua... heitäpä jotakin faktaa pöytään asian puolesta.

Kaikki se, mitä minä alkoholismista tiedän, puhuu sen puolesta, että alkoholisti on aina alkoholisti. Normaaliin elämään voi toipua jos pidättäytyy alkoholista kokonaan, mutta sairaus ei poistu elimistöstä vaikka mitä tekisi. Musta vertaus diabetekseen oli hyvä.

Joo, mutta ei alkoholistin läheisten pidä elää siinä "pelossa" että jos se vaikka vielä ratkeekin juomaan vai pitäiskö.
Sä voit mennä kuule repeilee muuallekin

Mä mistään pelosta oo mitään puhunut. Alkoholistin läheisen pitää mun mielestäni tehdä alkoholistille selväksi, että mikäli haluaa pitää esim. perheensä/läheisensä, silloin ei kerta kaikkiaan juo. Repsahduksesta suorinta tietä ulos. Tietenkään kenenkään ei missään pelossa ei pidä elää, mutta samahan se on diabeetikoilla: ei se sairaus mihinkään katoa, vaikka se oireettomaksi hoidettaisiinkin. Ja siinä hoidossa vastuu on sairaalla itsellään. Ei lähipiiri kanna siitä vastuuta.

Näin se homma on hänelläkin jo tiedossa, ettei pisaraakaan enää.

 

Olisinko mä jättänyt lapset heitteille ja lähtenyt itse baariin?
Ja juu ei enää tee mieli alkoa, se vaihe on mennyt jo ohi.
Eiköhän tämä tunne ole vielä vuodenkin päästä aivan sama, oli parisuhdetilanne mikä hyvänsä.

Sun teki mieli alkoa just ennen ku sait tietää raskaudestas. Nyt vaan työnnät sen taka-alalle kun oot raskaana etkä voi juoda. Tuo kertoo just siitä, ettet voi juoda miehesi nähden, kun hän on holisti.

Miehesi ei ole vieläkään käsitellyt ongelmaansa ammattilaisen kanssa. Hän vähättelee, ja on juomatta siksi että saa teidät takaisin. Ja se jos joku on hyvin heikko syy.

 

Oon myös sitä mieltä että pitää elää. Tai ei pidä, mutta niin se varmasti tulee menemään. Jos mies lupaa tulla tiettyyn aikaan, on esim. tunnin myöhässä, ei vastaa, sä mietit että se on ratkennu ryyppäämään. Puhumattakaan tapahtumista/tilaisuuksista joissa on alkoa tarjolla, sä mietit että pystyykö mies olemaan tarpeeksi vahva pysyäkseen erossa jnjne!

Ja jos ihminen on addiktoitunut yhteen on hänellä suurempi riski narahtaa johonkin muuhun. Kun yhdestä on päässyt eroon saattaa tilalla olla joku toinen riippuvaisuus. Tämäkin kannattaa pitää mielessä.

 

Joo, mutta ei alkoholistin läheisten pidä elää siinä "pelossa" että jos se vaikka vielä ratkeekin juomaan vai pitäiskö.
Sä voit mennä kuule repeilee muuallekin

Valitettavasti pitää elää.

Oon myös sitä mieltä että pitää elää. Tai ei pidä, mutta niin se varmasti tulee menemään. Jos mies lupaa tulla tiettyyn aikaan, on esim. tunnin myöhässä, ei vastaa, sä mietit että se on ratkennu ryyppäämään. Puhumattakaan tapahtumista/tilaisuuksista joissa on alkoa tarjolla, sä mietit että pystyykö mies olemaan tarpeeksi vahva pysyäkseen erossa jnjne!

Mä en ainakaan mieti, kun tilanne on ihan pässinlihaa sen jälkeen.
Jos on tunnin myöhässä ja loppujen lopuksi on ryyppäämässä, niin miksi mä pahoitan mieleni sen takia

Kun mieskin siinä vaiheessa jo tietää mitä meni tekemään.

 

Joo, mutta ei alkoholistin läheisten pidä elää siinä "pelossa" että jos se vaikka vielä ratkeekin juomaan vai pitäiskö.
Sä voit mennä kuule repeilee muuallekin

Valitettavasti pitää elää.

Oon myös sitä mieltä että pitää elää. Tai ei pidä, mutta niin se varmasti tulee menemään. Jos mies lupaa tulla tiettyyn aikaan, on esim. tunnin myöhässä, ei vastaa, sä mietit että se on ratkennu ryyppäämään. Puhumattakaan tapahtumista/tilaisuuksista joissa on alkoa tarjolla, sä mietit että pystyykö mies olemaan tarpeeksi vahva pysyäkseen erossa jnjne!

Niin totta, just noin se menee. Vaikka se ei olis joka päivä mielessä, niin tuollaisissa tilanteissa se on heti ensimmäinen mieleen tuleva vaihtoehto.

 

Ettekö te hyvät ihmiset osaa lukea otsikkoa, kyllä ihminen voi parantua alkoholismista :attn:

Sulla se näyttäisi olevan pahoja vaikeuksia ymmärtää lukemaasi

Ja sulla näkemääsi :headwall:

Mitäs tää nyt oli?

Jos sä ootyhtään tutustunut alkoholismista kertovaan faktatietoon tai edes lukenut tämän ketjun kommentteja, selväksi on varmasti tullut, että alkoholismista EI voi parantua. Mä pääsin vasta sivulle kaksi kun repesin tuohon jankuttamiseen, että totta kai voi parantua... heitäpä jotakin faktaa pöytään asian puolesta.

Kaikki se, mitä minä alkoholismista tiedän, puhuu sen puolesta, että alkoholisti on aina alkoholisti. Normaaliin elämään voi toipua jos pidättäytyy alkoholista kokonaan, mutta sairaus ei poistu elimistöstä vaikka mitä tekisi. Musta vertaus diabetekseen oli hyvä.

Joo, mutta ei alkoholistin läheisten pidä elää siinä "pelossa" että jos se vaikka vielä ratkeekin juomaan vai pitäiskö.
Sä voit mennä kuule repeilee muuallekin

Mä mistään pelosta oo mitään puhunut. Alkoholistin läheisen pitää mun mielestäni tehdä alkoholistille selväksi, että mikäli haluaa pitää esim. perheensä/läheisensä, silloin ei kerta kaikkiaan juo. Repsahduksesta suorinta tietä ulos. Tietenkään kenenkään ei missään pelossa ei pidä elää, mutta samahan se on diabeetikoilla: ei se sairaus mihinkään katoa, vaikka se oireettomaksi hoidettaisiinkin. Ja siinä hoidossa vastuu on sairaalla itsellään. Ei lähipiiri kanna siitä vastuuta.

Näin se homma on hänelläkin jo tiedossa, ettei pisaraakaan enää.

Miten se AA? Siellä hänellä olisi mahdollisuus käydä läpi omaa juomistaan muiden samaa kokeneiden kanssa. Se on monelle alkoholistille tärkeä tukimuoto.

 

Ettekö te hyvät ihmiset osaa lukea otsikkoa, kyllä ihminen voi parantua alkoholismista :attn:

Sulla se näyttäisi olevan pahoja vaikeuksia ymmärtää lukemaasi

Ja sulla näkemääsi :headwall:

Mitäs tää nyt oli?

Jos sä ootyhtään tutustunut alkoholismista kertovaan faktatietoon tai edes lukenut tämän ketjun kommentteja, selväksi on varmasti tullut, että alkoholismista EI voi parantua. Mä pääsin vasta sivulle kaksi kun repesin tuohon jankuttamiseen, että totta kai voi parantua... heitäpä jotakin faktaa pöytään asian puolesta.

Kaikki se, mitä minä alkoholismista tiedän, puhuu sen puolesta, että alkoholisti on aina alkoholisti. Normaaliin elämään voi toipua jos pidättäytyy alkoholista kokonaan, mutta sairaus ei poistu elimistöstä vaikka mitä tekisi. Musta vertaus diabetekseen oli hyvä.

Joo, mutta ei alkoholistin läheisten pidä elää siinä "pelossa" että jos se vaikka vielä ratkeekin juomaan vai pitäiskö.
Sä voit mennä kuule repeilee muuallekin

Mä mistään pelosta oo mitään puhunut. Alkoholistin läheisen pitää mun mielestäni tehdä alkoholistille selväksi, että mikäli haluaa pitää esim. perheensä/läheisensä, silloin ei kerta kaikkiaan juo. Repsahduksesta suorinta tietä ulos. Tietenkään kenenkään ei missään pelossa ei pidä elää, mutta samahan se on diabeetikoilla: ei se sairaus mihinkään katoa, vaikka se oireettomaksi hoidettaisiinkin. Ja siinä hoidossa vastuu on sairaalla itsellään. Ei lähipiiri kanna siitä vastuuta.

Näin se homma on hänelläkin jo tiedossa, ettei pisaraakaan enää.

Olkoon vaan tiedossa, mutta ei se merkkaa mitään. Turha uskoa että pystyy "parantamaan" alkoholistin ns. kiristämällä perheellä tms. Vaikka kuinka sa*tanasti mies teidät haluaa pitää, se sairaus on hällä edelleen ja pystyy viemään...

 

Niin, tarkennan vielä, etten mä teidän tilanteelle repeillyt vaan sun jankkaamiselle :xmas: B)

 

Joo, mutta ei alkoholistin läheisten pidä elää siinä "pelossa" että jos se vaikka vielä ratkeekin juomaan vai pitäiskö.
Sä voit mennä kuule repeilee muuallekin

Valitettavasti pitää elää.

Oon myös sitä mieltä että pitää elää. Tai ei pidä, mutta niin se varmasti tulee menemään. Jos mies lupaa tulla tiettyyn aikaan, on esim. tunnin myöhässä, ei vastaa, sä mietit että se on ratkennu ryyppäämään. Puhumattakaan tapahtumista/tilaisuuksista joissa on alkoa tarjolla, sä mietit että pystyykö mies olemaan tarpeeksi vahva pysyäkseen erossa jnjne!

Mä en ainakaan mieti, kun tilanne on ihan pässinlihaa sen jälkeen.
Jos on tunnin myöhässä ja loppujen lopuksi on ryyppäämässä, niin miksi mä pahoitan mieleni sen takia

Kun mieskin siinä vaiheessa jo tietää mitä meni tekemään.

Koska sä pahoitat mieles joka tapauksessa, että hän valitsi mielummin alkon kuin teidät. Vaikka se ei tarkoita sitä. Vaan sitä, että hän ei ole toipunut saati parantunut, ettei hän ole itse perillä ongelmastaan ja on juomatta ainoastaan teidän vuoksi.