päiväkoti vai perhepäivähoito?

[Ollakko vai eikö olla]

Kummassa lapsesi on eli kumpaa suosittelet? Hyvät ja huonot puolet??

 

[´äiti töissä-]

Nämä on niitä ikuisuuskysymyksiä, toiset tykkäävät toisesta ja niin edelleen.

Pienelle, varsinkin jos on kyse heti äippäloman loputtua, paras vaihtoehto on perhepäivähoito. Pieni ryhmä ja ollaan kotona hoidossa.
Jos on kyse isommasta lapsesta, molemmat ovat yhtä hyviä vaihtoehtoja.
Itse annan siltikin "ääneni" perhepäivähoidolle; infektioita ei ole samanlailla kuten päiväkodeissa joissa on huomattavasti enemmän lapsia sekä paikalla on aina tuttu ja turvallinen hoitaja.

Sekä päiväkodeissa ja perhepäivähoidoissa on eroja, kannattaa siis ottaa luuri käteen ja sopia tutustumisista tai kyläilyistä mahdollisissa hoitopaikoissa.

Meidän perhepäivähoitopaikka on aarre. Siellä on kaksi aikuista, toinen vastaa ruokapuolesta ja toinen hoidosta, ovat tietenkin yhdessä ulkoiluissa, retkillä, yms.
He askartelevat, retkeilevät, kaikkea mahdollista mitä vuodenaikaan liittyen keksivät.

 

[molemmat]

Niin, mielestäni kummassakin on omat hyvät puolensa.
Alunperin olisin halunnut lapseni päiväkotiin, mutta päädyin lopulta perhepäivähoitoon. Meillä siis poika 10-kk. Näin pienelle on perhepäivähoito mielestäni parempi vaihtoehto. Sitten taas isommalle löytyy enemmän leikkikavereita ja toimintaa päiväkodista. Meillä onkin jo suunnitteilla siirtyminen päiväkotiin kun poika on täyttänyt 2 vuotta. Syynä myös se, että esikoulu&ala-aste sijaitsevat samalla alueella, eli luultavasti suuri osa päiväkotikavereista tulee myös samalle luokalle.

Tämä on vähän semmoinen mielipidekysymys, yhtä oikeaa vastausta ei varmaan ole. Paljon riippuu varmaan myös lapsen luonteesta. Meidän poika on jo nyt niin touhukas ja reipas veikko että varmaan pärjäisi isommassakin lapsiryhmässä. Ujommat ja hiljaisemmat viihtyvät taas paremmin pienemmässä, kodinomaisessa ryhmässä.

 

[Mary32]

Meillä poika aloitti monien suositusten myötä perhepäivähoitajalla ollessaan 14 kk:n ikäinen. Kaikki meni tilanteeseen nähden oikein hyvin, mutta parin kuukauden jälkeen perhepäivähoitaja joutui murtuneen jalan takia pitkälle sairaslomalle. Tämän ajan poikamme oli ryhmäperhepäivähoidossa. Kun paluu vanhaan oli jälleen edessä, ryhdyin miettimään uudelleen tilannetta.

Lopputuloksena oli, että perhepäivähoitajalle ei palattu vaan jatkoimme tutussa ryhmiksessä. Pääsyy oli jo tottuminen uuteen paikkaan, mutta myös jokin sisäinen ääni sanoi näin olevan parempi. Jos avaan asiaan hieman, niin mietin ehkä seuraavia:
- Perhepäivähoitaja oli leskirouva ja siten koko arki kaatui hänen päälleen. Päivästä suurin osa meni rutiinien hoitamiseen eikä leikkiä ja laulua ollut ollenkaan samallalailla kuin ryhmiksessä.
- Hoitajan eläkeikä alkoi lähestyä ja siten energia ja motivaatiokin alkoi ehkä hiipua.
- Ryhmiksessä ja päiväkodissa on aina useampi hoitaja ja oletan, että he edes vähän seuraavat mitä kollegat lapsien kanssa puuhaavat. Perhepäivähoitaja saa toimia päivät yksikseen niin, että kukaan ei ole puuttumassa. Pieni lapsi pitää hoitajan toimintaa normaalina, eikä osaa puuttua jos on jotakin kummallista.

Yhteenvetona todettakoon, että suositusten kautta tullut perhepäivähoitaja on varmasti ykkönen. Muutoin suhtautuisin hieman varauksella.

 

[Ulpu74]

Vaikea mennä arvioimaan, kun ei ole kokemusta kuin toisesta =)
Kokemuksemme voin kertoa. Elikkäs meillä poika on perhepäivähoidossa. Jos vertaan perhepäivähoitopaikkaamme paikkakuntamme päiväkotiin, niin plussaa perhepäivähoito saa:
- Sijainnista. On lähellä kotiamme ja turvallisella omakotitaloalueella (ei siis ole paljoa liikennettä). Päiväkoti sijaitsee keskustassa vilkasliikenteisen tien varrella.
- Joustavista hoitoajoista. Hoitajan kanssa pystyy sopimaan poikkavia hoitoaikoja. Päiväkoti täällä on avoinna klo 7 - 17.30.
- Pienestä ryhmästä.
- Kodinomaisuudesta.
- Kivoista retkistä, joita tekevät toisen päivähoitajan kanssa lähiseudulle, esim. rannalle makkaranpaistoon, liikennepuistoon, lastenkonserttiin tms.

Nuo nyt tuli äkkiseltään mieleen. Meillä poika on sairastanut suhteellisen vähän, vaikka kaikki pelottelivat, että kun aloittaa hoidossa niin on sitten koko ajan kipeänä.
Meillä hoitaja on kiva ja lapsi tykkää hänestä. Hän pitää hyvin yhteyttä ja kertoo päivittäin pääpiirteet päivänkulusta.

Päiväkoti vois olla isommalle lapselle ihan OK. Meillä poika vasta 2,5 vuotta.

 

[Taukku]

Meillä lapset ovat olleet päiväkodissa ja olen kyllä tykännyt siitä, että aina ovat saaneet mennä tuttuun paikkaan, jossa ainakin joku hoitajista aina tuttu, mikä perhepäivähoitajan sairastuttua ei varmaankaan ole mahdollista. Lisäksi kun olen katsellut alueella toimivia pp-hoitajia, niin ei se lasten oleminen tunnu heidän hoidossaan kovin virikkeellistä ja mukavaa olevan. Kuljetaan karavaaneissa ympäri kyliä aamuvarhaisesta lähtien. Lisäksi jos vielä ei kemiat sovi hoitajan kanssa yhteen, niin siinähän sitä sitten on. Lisäksi päiväkodissa vielä muut hoitajat tavallaan valvovat toistensa tekemisiä, mutta pp-hoitajiin pitää vain luottaa.

 

[Chansey]

Riippuu varmaan tosi paljon lapsesta ja hoitajasta. Meillä poika (nyt 1,5v) ollut syksystä asti pph:lla ja ollaan tykätty tosi paljon. Lapsi on sairastanut todella vähän ja on hyvin kiintynyt hoitajaansa. Koska muut hoitolapset ovat jo vähän isompia, tämä meidän pikkuinen on myös saanut todella paljon erityishuomiota. En tiedä miten joustavia päiväkodissa ollaan, mutta ainakin pph on antanut ruokaa silloin kun pientä on nälättänyt ja on saanut nukkua kahdet päiväunet ulkona jne, eli oman rytminsä mukaan. Ja tosiaan, hoitoaikojenkin puolesta on tosi joustava. Jos oma pph on sairas tai lomalla, meillä on oma varapph, johon lapsi on myös jo tottunut. Eli silloinkin pääsee tuttuun paikkaan.

 

[Ulpu74]

Sama juttu meillä: jos hoitaja sairastuu, on yksi tietty varahoitopaikka, jonne lapsi menee. On tuttu, sillä ko. hoitopaikka on varsinaisen hoitopaikkamme lähellä, melkeinpä naapurissa. Ja nämä hoitajat lapsineen ovat muutenkin yhdessä esim. leikkipuistossa tai retkillä tai pikkujoulun vietossa.

 

[I]

kun olen katsellut alueella toimivia pp-hoitajia, niin ei se lasten oleminen tunnu heidän hoidossaan kovin virikkeellistä ja mukavaa olevan. Kuljetaan karavaaneissa ympäri kyliä aamuvarhaisesta lähtien. Lisäksi jos vielä ei kemiat sovi hoitajan kanssa yhteen, niin siinähän sitä sitten on. Lisäksi päiväkodissa vielä muut hoitajat tavallaan valvovat toistensa tekemisiä, mutta pp-hoitajiin pitää vain luottaa.

Niin mihinkäs sinä nyt perustat tuon näkemyksesi, että lapsilla ei ole mukavaa tai virikkeitä Siihen, että olet nähnyt heidän kulkevan kärryjen kanssa ulkona? Ja eiköse sen kemoioiden yhteensopimisen kyllä tule huomaamaan lapasen ja hoitajan suhteesta toisiinsa. Luottamus on kaiken avainsana myös päiväkodissa. Päiväkodissa kannattaa ottaa huomioon 16-20 lapsen ryhmät, jakuva melu, stressi sekä hoitajien vaihtuvuus. Se, että on yksi tuttu hoitaja ei kutenkaan korvaa sitä, että ne kolme muuta ovat joka viikko vaihtuvia hoitajia sairaslomien ym. vuoksi.

Itse kannatan pienimuotoista hoitoryhmää. Niin kuin jokainen tuntemani lastentarhaopettajakin (n. 10kpl)

 

[tätä mieltä tämä äiti]

Meillä päiväkoti on ainoa vaihtoehto. Itselläni tosi huonoja kokemuksia pphoitajista, joten en ota lapseni kohdalla riskejä ja ryhdy kokeilemaan jos hyvä löytyisi. Lapsi ei vielä kovin hyvin kommunikoi, joten koskaan ei voi tietää mitä siellä toisen kodissa todellisuudessa tapahtuu. Jos joku hyvä ystävä suosittelisi jotain tiettyä, niin sitten voisin harkita.
Arvostan koulutusta. En haluaisi lapsiani esim kouluun, jossa ei olisi päteviä opettajia. Sama koskee päivähoitoa. Lastentarhanopettajat osaavat tukea lapsen kehitystä, sekä fyysisesti, että henkisesti ja kiinnittävät huomiota lapsen osaamiseen taatusti eri tavalla kun perhepäivähoitajat.
Toki löytyy varmasti hyviä pphoitajia, joilla on pitkä kokemus ja omiakin lapsia useampi, mutta yleensä sitä puistoissa näkee nuoria äitejä, jotka eivät jaksa mennä töihin, joten ottavat siihen pari hoitolasta ja juoruavat päivät pitkät puistossa ja syövät valmisruokaa.
Minusta pieni päiväkoti on alla vuoden ikäisellekin parempi vaihtoehto. Hoitajia on useampi joten ehtivät pitää sylissäkin, kun ei samaan aikaan tarvitse tehdä ruokaa, kattaa pöytää yms yms. kaksi kertaa viikossa on muskari ja jumppa ja retkillä käydään kuukaisittain. Millä lihaksilla pphoitaja tällaista järjestää.. Tietysti ihmiset haluavat hoidolta eri asioita ja lapset ovat erilaisia, mutta meidän kohdalla päiväkoti on ehdottomasti parempi vaihtoehto.

 

[päiväkoti juu]

Eipä ole meidän päiväkodissa vuoden aikana vaihtunut yksikään hoitaja. 0-2-vuotiaiden ryhmässä on max 5 lasta, 2-4-vuotiaiden ryhmässä 8 lastaja 5-6-vuotiaden ryhmässä 8 lasta, joten tuntuu aika tuulesta temmatuilta tuo 20 lapsen ryhmät. Ja vaikka lapsia olisikin enemmän, niin silloin myös hoitajia on luonnollisesti enemmän.
On toki olemassa isoja päiväkoteja, mutta silloin ryhmiä on useampi, Päiväkodissa jokaisella lapsella on omahoitaja ja yhdellä hoitajalla max 4 lasta, joten en nyt lähtisi päiväkoteja mustamaalaamaan. Monella päiväkodissa olevalla lapsella on paljon kehittyneemmät motoriset taidot, kun pphoidossa olevilla. Samoin päiväkodin pelisääntöjä voidaan valvoa hoitajien toimesta valvoa tehokkaammin, kun hoitajat keskittyvät olennaiseen, eikä esim ruuan valmistukseen.. Minusta on kivempi, että pienet ovat keskenään ja isot keskenään. Kuka siellä pphoitajan kotona valvoo, ettei isimmat moukuta pienempiä kirjalla päähän kun hoitaja on esim vessassa??

 

[Ulpu74]

Alkaa taas mennä "eipäs-juupas"-väittelyksi...
Pariin kohtaan on aivan pakko kommentoida.

Mielestäni on täysin kodinomaista, kun hoitaja tekee ruokaa ja kattaa pöytää naperoitten leikkiessä siinä näköpiirissä. En koe lasten olevan mitenkään heitteillä tuona aikana... Itseasiassa ainakin meidän hoitopaikassa lapset itsekin osallistuvat pöydän kattamiseen, kukin kykyjensä mukaan. Jo pari vuotias osaa laittaa tabletit pöydälle tai jakaa ruokailuvälineitä istumapaikoille.

Sitten tuo "Monella päiväkodissa olevalla lapsella on paljon kehittyneemmät motoriset taidot, kun pphoidossa olevilla." Onko omaa tutkimusta vai tieteellisesti todistettu? Taitaa kuitenkin riippua enemmän lapsen yksilöllisyydestä. Muutenhan tällä perusteella kotihoidossa olevat lapset olisivat järjestään kaikkein huonoimpia motorisilta taidoiltaan... Onko kotona olevat äidit tämän ajatuksen kannalla =D ?

Ei täällä kukaan ole nähdäkseni mustamaalannut päiväkoteja, mutta pph saa näköjään taas täysiä tyrmäyksiä.

 

[Hoppu]

Meillä ei ole vielä kokemusta hoitopaikoista, mutta olemme käyneet tutustumassa erilaisiin vaihtoehtoihin ja hakeneet paikkaa ryhmä-päiväkotiin (asumme isossa kaupungissa, joten vaihtoehtoja löytyy). Poika on silloin 11 kk. Ajattelimme, että siinä yhdistyvät sekä päiväkodin että perhepäivähoidon hyvät puolet. On kodinomainen ympäristö ja useampi kuin yksi hoitaja.

Hakemassamme paikassa on kaksi huonetta josta toinen on päiväunia varten ja toinen on leikkihuone ja siinä keittiösyvennys. Tila on mielestäni hyvä pienokaisille, sillä hoitajat näkevät ja kuulevat kaiken mitä tapahtuu (vaikka tekee sapuskaa). Näin pienet eivät tarvitse vielä hirveästi tilaa ympärilleen. Minusta on myös mukavaa, että on useampi hoitaja, koska silloin toimii eräänlainen "valvonta" heidän kesken. Henkilökunnan sairastumiset eivät myöskään vaikuta mitenkään.

Tietenkin asiaan vaikuttaa vielä se että olemme molemmat päivätöissä.

Kävimme tutustumassa siis kaikentyyppisiin hoitopaikkoihin ja se täytyy sanoa, että mielestäni hoitajat olivat joka paikassa erittäin ammattitaitoisen oloista porukkaa. Olisin voinut harkita lapseni viemistä niihin kaikkiin. Täytyy vaan toivoa että teimme oikean ratkaisun!

 

[molempiparempi]

Ei täällä kukaan ole nähdäkseni mustamaalannut päiväkoteja, mutta pph saa näköjään taas täysiä tyrmäyksiä.

Mä olen pph:n kannalla jos hyvä sellainen läheltä löytyy. Meillä esikoinen oli reilu kaksivuotiaaksi pph:lla. Huono puoli oli, että eivät ulkoilleet läheskään joka päivä vaikka oli hyvä ilma. Hyvä puoli oli pieni ryhmä ja rauhallinen kodin ilmapiiri.

Reilu kaksivuotiaana esikoinen meni päiväkotiin kun muutimme toiselle paikkakunnalle. Kävin parilla yksityisellä pph:lla, joka toinen ei vakuuttanut hoitajana ja toinen asui ilmiselvästi hometalossa. Joten, päädyimme päiväkotiin ja ihan hyvä paikka sekin on ollut esikoisellemme. Jakavat pienten ryhmää eri tiloihin, eikä hulina oli ikinä liian hurjaa vaikka ryhmä isompi.

Nyt meidän kuopus on aloittamassa päiväkodin ja vähän hirvittää kun on silloin vain 1a 2kk. Mutta kun kunnan pph:lle ei saa ja nuo yksityiset olivat mitä olivat. Mielelläni pitäisi lapsen reilu kaksivuotiaaksi pph:lla ja sitten päiväkotiin.

 

[Liila]

Tyttö oli vuoden perhepäivähoidossa, mutta ikinä enää en lapsiani pph:toon laita, sen verran huono kokemus oli. Hoitaja siirrettiinkin lopulta päiväkotiin avustajaksi valvovien silmien alle. Päiväkotipaikkaa aion hakea hoitovapaan jälkeen lapsille.

 

[...SannaA...]

Meilä ipana on perhepäivähoidossa ja olen T-O-D-E-L-L-A tyytyväinen, että löydettiin hyvä hoitaja ja toivon, että tyttö saa olla siellä hoidossa eskariin saakka.

Alkujaan toivoinkin pph:ta mutta jonkun aikaa ajatukseni horjuivat kun näin itse kotona ollessani kaiken maailman viheltäjää tuolla hiekkalaatikoilla ja ensin hainkin paikkaa suuresta päiväkodista. Kävi kuitenkin hyvin ja saimme mukavan pph:n

Huonoja puolia tässä kodinomaisuudessa on juuri se "kodinomaisuus", eli jos hoitaja on kipeänä niin lapselle on järjestettävä muu hoito ja lomat on sitten kun hoitaja lomailee. Mutta en näe sitä ylitsepääsemättömänä ongelmana ja joustoa on aina puolin ja toisin...

 

[4:n äiti, ei kirj]

Itse pidän päiväkodeista, aivan omiin henk.koht kokemuksiin perustuen. Lastentarhoissa(2 kpl) viihdyin aina, kahdessa perhepäivähoitopaikassa en.

Perhepäivähoitopaikoista toinen pani aina rivarin pihalle ja päästi sisälle vain syömään, vessaan ja just ennenkuin vanhemmat haki. Ei ollut mukana ulkona itse, ja kun vietin sen kaksi viikkoa siellä, oli ulkona pakkasta (tammi-helmikuun vaihdetta kai). Toinen paikoista antoi leikkiä yhdessä huoneessa, muut olivat kaikki poikia ja oli kova täti rähisemään...

Tarhoissa oli samanikäisiä kavereita paljon, tädit olivat mukavia ja oma lempitäti löytyi kaikille.

Mutta varmasti on hyviä perhepäivähoitopaikkoja, minulla vain ei onni käynyt kohdalle.

 

[Tuota]

Ottakaa huomioon myös se, että päiväkodeissa on ammattitaitoinen koulutettu henkilökunta, kun taas perhepäivähoitajaksi pääsee kuka vaan lyhyen kurssin käymällä.

 

[ehdottomasti]

päiväkoti. Siellä ihmiset ovat töissä, usein perhepäivähoitajat tekevät omia juttuaan "työajalla". Päiväkodissa ruuan laatu ja monipuolisuus, ulkoilut jne. on valvonnassa.
Joku laiska perhepäivähoitaja voi syöttää lapsille vaikka viikonlopun jämäruokia. Muutenkin epävarmempaa (kun sairastuu, lapsella vaihtuu hoitopaikka, kun pk:ssa hoitaja sairastuu, tuttuun ryhmään tulee sijainen)
3 v poika vuosi sitten, kun lähti juoksemaan perhepäivähoitajan pihalta joelle, joka oli monen sadan metrin päässä. Tämä tyyppi oli jättänyt lapsen yksin pihalle mennessään pukemaan muita lapsia

 

[siiiiiiis]

kuoli, vuosi sitten

 

[No huh huh´+]

Tyttö oli vuoden perhepäivähoidossa, mutta ikinä enää en lapsiani pph:toon laita, sen verran huono kokemus oli. Hoitaja siirrettiinkin lopulta päiväkotiin avustajaksi valvovien silmien alle. Päiväkotipaikkaa aion hakea hoitovapaan jälkeen lapsille.

Kummilapseni päiväkodista erotettiin lastentarhaopettaja (aivan niin, kouluja siis käynyt, ei "pelkkä" hoitaja) muiden työntekijöiden ja vanhempien painostuksesta. Kertakaikkiaan epäpätevin ihminen mitä maa päällään kantaa.
Että niin.
Perhepäivähoidoissa käy säännöllisesti kunnan tarkastajat, joskus jopa yllättäen, että hyvin on valvottuja. Ja jos pph sairastuu, kunnalla on velvollisuus löytää heti korvaava hoitopaikka.

Sen takia, että tiedämme millaiseen paikkaan olemme lapsemme viemässä, on kaikilla meillä vanhemmilla on oikeus tustua etukäteen paikkaan mihin toivomme lapsemme pääsevän hoitoon, muistakaa se!

Omien lapsieni kohdalla on negatiiviset kokemukset päikystä: Olimme lähdössä kotiin päiväkodin parkkipaikalta, kun kaksi lasta juoksi peräämme. He halusivat tulla saattamaan lastani, heidän ystäväänsä. Kun vein heidät takaisin leikkipihaan, kukaan ei edes ollut huomannut heidän lähteneen!!
Toisella kertaa lapseni sai aivotärähdyksen juoksenneltuaan päikyssä ja törmättyään keittiökärryihin jotka tulivat yllättäen kulman takaa (no joo, vahinkoja sattuu, mutta kun ei kukaan soittanut meille. Haettuamme hänet hoidosta ilmoittivat hänen oksentaneen ja vasta sitten selvisi tämä kolarikin...)
Nyt nuorin on pph;lla, ja täytyy sanoa että tämä ihminen on painonsa arvoinen kultaa äidille jonka on pakko mennä töihin ja jättää lapsensa...

 

[Mirkku33]

Oma kokemukseni perustuu vain päiväkotiin, ja täytyy ikäväkseni sanoa, että meillä päin ainoaan päiväkotiin en enää ikinä lapsiani vie hoitoon (nyt ovat kotona). Ennemmin järjestän hoitajan vaikka kotiin, vaikken kaikkea tukea siihen saakaan.
Meillä on vain yksi päiväkoti. Jos sieltä hoitaja sairastuu, kuka tahansa voidaan työkkärin kautta sinne ottaa tilalle. Siis ihan kuka vain, vaikka ei olisi minkäänlaista kokemusta lastenhoidosta. Tapauksia on nähty.
Toisekseen, kaikki kulut sun muut on vedetty niin tiukalle (kait?) että henkilökunta on tiukilla ja väsyneitä, ettei motivaatiota oikein ole. Siihen kun lisätään aimo annos mitä erilaisimpia tapaturmia ilman että niistä kerrottaisiin kotiin, niin jo on kova huoli omasta lapsesta. Myöskään ikäviin tapahtumiin (kuten kiusaaminen, toisten lasten lyöminen yms.) ei päiväkodissamme puututtu minusta tarpeeksi voimakkaasti, koska se jatkui aina vain.
Ja vaikka päiväkodissa olisi ammattitaitoinen henkilökunta ja kovasti peräänkuulutetaan yksilöllistä suhtautumista jokaiseen lapseen, se ei näy millään tavalla arjessa. Enkä tällä tarkoita mitään eri vapauksia tai sääntöjä lasten välillä, vaan että lapset ovat luonteiltaan erilaisia ja heihin pitäisi pystyä suhtautumaan yksilöllisesti.
Tiedän ja toivon että näitä meidän päiväkodin kaltaisia paikkoja on vähän, ja että jokainen joka vie lapsensa hoitoon, voi päivän olla levollisin mielin lapsensa turvallisuudesta ja huolenpidosta.

 

[ap kyselijä]

Kiitos kaikille vastauksista, oli mukava lukea puolin ja toisin mielipiteitä. Itse olen ollut pph puolella, mutta sain ajatuksia lisää ja onkin itse asiassa vaikea miettiä kumpaan nyt sitten laittaisin lapseni. Pystyn kumminkin hieman jatkamaan mammalomaa tekemällä töitä kotoa käsin muutamia kuukausia, joten aihe ei juuri nyt ajankohtainen, mutta pian. Ellei pikku kakkonen ilmoita tulostaan, sitten asia siirtyisi ilokseni paljon myöhempään ajankohtaan... Kaikkien vastaukset olivat avartavia, yhtä ainoata jäin epäuskoisena miettimään... ei kai kukaan pphoitaja voi laittaa lapsia rivarin takapihalle ja päästää vain syömään,vessaan ja sisälle hetkeä ennen kun äiti tai isi tulee hakemaan... vähän liioittelua...

 

[3-vuotiaan äiti]

Hoitolasten pitäminen pakkasessa pihalla kuulostaa kyllä hurjalta, tuskin tuollaista voi tapahtua ilman että kyseinen hoitaja pannaan viralta samantien! Mutta totta on se, että pph on yleensä yksin ainoana vastuussa koko ryhmästään, ja virheitä ja ylilyöntejä voi sattua ilman että niitä koskaan kukaan saa selville. Ja todellakin, pienet lapset eivät osaa kyseenalaistaa aikuisen toimia, joten räikeitäkin laiminlyöntejä voi sattua jatkuvasti. Onneksi tämä on varmasti tooodella harvinaista.

Meillä lapsi aloitti perhepäivähoidossa n. 1,5-v iässä, koska kunnassamme ei ainakaan silloin ollut tarhapaikkoja niin pienille. Hoitaja vaikutti tosi mukavalta, ja ryhmässä tuli tilaa koska osa edellistä hoitolapsista siirtyi eskariin. Tämäkin vaikutti positiivisesti: ainakin toiset olivat olleet tyytyväisiä hoitoon koska olivat pitäneet lapsensa samassa paikassa mahd. pitkään. Ryhmän ikäjakauma muuttui juuri lapsemme aloittaessa kovasti, eli eskariin menijöiden tilalle tulikin 1-3 vuotiaita. Periaatteessa oli hyvä että lapsella oli ikäistään seuraa, mutta poika ei löytänytkään yhteistä säveltä toisten lasten kanssa, vaan vaikutti näin jälkikäteen yksinäiseltä ja onnettomalta. Mutta mikä pahinta, myös hoitaja väsähti täysin niin pienten lasten kanssa, joten vuosi meni aikalailla takkuillen. Päivittäinen kommunikaatio ei pelannut, eli hoitaja ei kertonut ongelmistaan ennen kuin vaikutti jo siltä että hänen on jäätävä stressilomalle. Tilanne saatiin kuitenkin selvitettyä, mutta siitä jäi kyllä vähän sellainen tunne että anteeksi kun viemme lapsemme hoitoon... Onneksi poika kuitenkin tykkäsi hoitajastaan ja itsekin yritimme tehdä kaikkemme että homma olisi mahd. helppoa, mutta kyllä se luottamusta hieman söi.

Seuraavana syksynä poikamme aloittikin sitten päiväkodissa, ja meno oli heti aivan toista! Kavereita löytyi heti koska lapsiakin oli enemmän, hoitajat olivat ihania ja lapsi menee nyt aivan onnessaan hoitoon, joskus olisi menossa jopa viikonloppuna! Itsekin arvostan päiväkodissa työskentelevien koulutusta, mutta myös sitä että aikuisia on useampia: yhden huono päivä tai sairastuminen ei vaikuta koko pakettiin. Hoitajien ei myöskään tarvitse tehdä muuta kuin olla lasten kanssa, eli ruuat ja siivoukset hoitaa muu henkilökunta. Enää en pphoitoon vaihtaisi, ja tulevan kakkosenkin haluan esikoisen kanssa samaan tarhaan sitten kun homma on ajankohtaista.

 

[kiltti nyt]

Itselläni on todella huono kokemus perhepäivähoidosta. Olin jatkuvasti parvekkeella miettimässä tekosiani, koska en ollut tarpeeksi 'kiltti tyttö' (=hiljainen, tunteet sisällään pitävä). No nyt olen, ja katkera myös. Yritin kertoa vanhemmilleni, mutta kolmevuotiaan juttuja ei kuunneltu, kun hoitotäti kertoi muuta.

Tällä halusin vaan sanoa sitä, että aina asiat eivät tule ilmi lasten kautta. Päiväkodissa sentään on muitakin aikuisia valvomassa. Tosin sielläkin saatetaan suojella työkaveria tai pelätään puuttua asioihin.