Päivää, olen insinööri

....Jostain syystä eteeni tulla tupsahti tili, jonka omistaja oli "insinöörien vaimot ry."! Lopun kesän ja kai oikeastaan tähän astisen elämäni olen ihmetellyt, mitä ihmeen arvoa on insinöörin vaimolla....

Voi voi! Sellainenkin yhdistys on olemassa kuin Aliupseerien vaimot ry.

Täällä Kuopiossa kuitenkin on se onni olemassa, että arkkitehtienkin vaimoja tituleerataan suoraan sumeilematta arkkitehdeiksi, vaikka koulutus ammattiin onkin tapahtunut ns. keittiön, etten sanoisi "peräkammarin" kautta. Rakennuspiirtäjä tai konttoriapulainen saa Savossa korkeakoulututkinnon avioituessaan arkkitehdin kanssa.

 

70-luvulla oli haastateltu ihmisiä liikuntatottumuksista. Eräs nainen hiihtämisestä: mitäs minä, naimisissa oleva nainen -hiihtämään.

Minäkin näin tuon telkkarista ja nauratti kovasti. Nykyäänkin vielä tapaa tuollaisilla ajatuksilla varustettuja ihmisiä, ihme kyllä.

 

Voi voi! Sellainenkin yhdistys on olemassa kuin Aliupseerien vaimot ry.

Ei kait nyt ihan tuollaista järjestöä ole olemassa? Sen sijaan kyllä sellaiset kuinSuomen Reserviupseerien Naisten Liitto ja Reservin Aliupseerien Naisten Liitto on maassamme rekisteröity. Mielestäni nämä ovat siinä määrin järkevämpi idea kuin joku Insinöörien rouvat - vai mikä se nyt olikaan - että kenties näiden järjestöjen kautta naiset voivat harrastaa vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja heitä yhdistää halu osallistua tällaiseen, mutta tuota insnöörien vaimojen järjestön mielekkyyttä en kyllä ymmärrä : )

 

"Sitten YH-äidit, joiden lapsilaumassa jokaisella lapsella olisi eri sukunimi ja perheestä puuttuisi kokonaan isä."

Katsoin eilen iltauutisia. Erittäin viehättävä neljän lapsen yh-äiti opiskelee ja asuu paikkakunnalla ilman turvaverkkoa eli ihmissuhdeverkkoa. Sukulaiset, tuttavat ym. asuvat kaukana. Nainen oli saanut jonkun tahon kautta tueksi tukiperheen.

Eli korttipeliin pitää lisätä vielä tukiperhe.

 

"Sitten YH-äidit, joiden lapsilaumassa jokaisella lapsella olisi eri sukunimi ja perheestä puuttuisi kokonaan isä."

Katsoin eilen iltauutisia. Erittäin viehättävä neljän lapsen yh-äiti opiskelee ja asuu paikkakunnalla ilman turvaverkkoa eli ihmissuhdeverkkoa. Sukulaiset, tuttavat ym. asuvat kaukana. Nainen oli saanut jonkun tahon kautta tueksi tukiperheen.

Eli korttipeliin pitää lisätä vielä tukiperhe.

Niin ja sitten vielä muutamia sinkkunaisia perheenisien salarakkaiksi perheenäitien kiusaksi. Ja joku "uskollinen" perheenisä voisi käydä pelissä pökkimässä muidenkin perheiden kiimaisia pikkurouvia )

 

hmmm.. olin ajatellut hankkia sukulaispojille musta-pekkapelin, mutta alkaa olla niin monimutkainen nykyään, etten ainakaan minä pysy perässä. Eikös muuten ne salarakkaatkin ole usein tahollaan naimisissa, eli siitä vois saada ekstrapisteitä, jos pystyy linkittämään kaksi perhettä keskenään.

karismaako. anteeksi että romutin mielikuvasi minusta kukkamekko päällä niityllä kirmailemassa .. ja juu, sain tuloksia, ovatkin ainoa tuottamani jälkikasvu.

 

Tietääkseni Musta-Pekka -korttipeli on syrjinnän ehkäisemiseksi muutettu Hullunkurisiksi perheiksi, mikä oikeastaan kuvaakin nykyelämää paremmin.

Pelille olisi kyllä tarpeen kehitellä uudet säännöt, sillä on tosi vaikea kasata ja saada kokoon vain ydinperheitä: isä, äiti, poika, tyttö. Musta-Pekka on kyllä jo aikoinaan kuvannut hyvin pelin luonnetta. Aina on joku yksin ja sinkkuna kummittelee muiden perhekuvioissa. Pelitilanteessakin ovat korit (perheet) ihan sekaisin.

Onkohan ihan niin, että aikoinaan on liikaakin pelattu tätä "perhepeliä" ja on siten päädytty näihin kummallisuuksiin tosi elämässäkin. Oppia nääs ikä kaikki!

 

Juu, niinpäs onkin nykyään polittisesti korrektisti tuon pelin nimi hullunpuriset perheet. Onhan siitä kehitettykin käsittääkseni vähän modernimpia versioita, joita olen joskus bongaillutkin törkeään hintaan jossain sisustuskaupoista.

Nykyään lemmikeillä on muuten tärkeä asema perheenjäseninä ja lasten korvikkeina, eli jospas sille yhdelle yksinjäävälle sinkkumiehelle/naiselle kuuluisi pelissä pari kissaa, koira tai edes muutamia jyrsijöitä.

 

Tuli tässä mieleen ajatus, että taitaapi olla lasten kaapeissa epätäydellisiä korttipakkoja. Pelin tiimellyksessä on jokin korteista hävinnyt teille tietymättömille tai pantu kappaleiksi. Joskus luulin, ettei sellaisella korttipakalla tekisi mitään, ettei peli onnistu, mutta nytpä välähti, että oikein kivan lomahuvinhan siitä saisi. Voisi katsoa mitkä hullunkurisista perheistä ovat vielä kasassa, ja mitkä nimenomaiset kortit jäävät pejaajille käteen. Niistä voisi sitten kehitellä vaikka perhetarinaa, miksi puuttuu isä, miksi äiti tai lapsi ja voisiko niitä yhdistellä muihin perheisin vaikkapa ihan hullunkurisesti.

No, kummiksi "kummitelemaan" sopii lapsikin ja Musta-Pekkakin voi näin pelissä saada sinkkuäidin lapsineen. Niin ne maailman kirjat muuttuvat ja kortit ovat aina vain enemmän sekaisin.

 

"Onkohan ihan niin, että aikoinaan on liikaakin pelattu tätä "perhepeliä" ja on siten päädytty näihin kummallisuuksiin tosi elämässäkin. Oppia nääs ikä kaikki!"

Musta Pekka on ainut korttipeli mitä olen pelannut. Pelasimme monta korttipakkaa puhki ja meillä oli aina suunnattoman hauskaa. Toinen suosikkipeli oli Corona-lauta.

Minulle ei jäänyt oikeassa elämässä käteen edes Musta Pekka. Syön korvikkeena lakua. Suklaalakko on kestänyt jo reilun puoli vuotta.

Ehkä joku Elli löytää netistä korttipakan. En osaa sanoa mihin rouvaan nykyään haluan samaistua. Lentäjän rouva, kalastajan rouva ja mitä niitä olikaan. Siellä on selvästi sosiaalinen tilaus Uuno Turhapuron vaimolle.

 

http://www.nelostuote.fi/suomi/fp.php?id=suomi/pelikortitalkuu

Täältä niitä saa.. Löysin muuten viimeksi mökiltä koronalaudan. Mietin pitäisikö sille löytää paikka kaupungista, mutta miehellä oli pinna kireänä jo kaikesta muusta romppeesta mitä sieltä raahasin, niin päätin antaa asian olla. Ainakin toistaiseksi.

 

http://www.z-lehti.fi/index.php?page=shop.product_details&flypage=shop.flypage&product_id=31&category_id=7&manufacturer_id=0&option=com_virtuemart&Itemid=51

tässä uudempi versio

 

http://www.z-lehti.fi/index.php?page=shop.product_details&flypage=shop.flypage&product_id=31&category_id=7&manufacturer_id=0&option=com_virtuemart&Itemid=51

tässä uudempi versio

Kiitos n.m. pit linkistä. Ostin aikoinaan lapsillemme Hullunkuriset Perheet korttipakan.
Ehkä netistä löytyy linkki, jossa kortit ovat esillä. Muusikon vaimo soittaa harppua. Jos pinnistelen, kortit palautuvat hitaasti mieleen.

Corana-pelin näin pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksessa. Siellä oli myös matkalaukku, jota epäilen minun entiseksi. Laitoin sen kiertoon vuosia sitten muuton yhteydessä.

Kävelin eilen stadissa. Korviini kantautui seuraava repliikki kahden tytön kävellessä ohi:
"ennen sillä oli kierrossa korealainen, nyt on japanilainen...." Liekö ollut kyse Mustasta Pekasta tai sitten jostain vanhasta matkalaukusta.

 

Mä voisin olla Myrskyluodon muija. Joskus mökkikalliolla istuessani, ohi kulkevia laivoja ihallessani, mietin, miltä tuntuisi odottaa omaa "jannea" kotiin. Salarakkaana pitäisin naapurisaaren lammasfarmaria.

Ex-yh-Elli, -eikös se Uuno palanut aina vaan uudestaan vaimonsa luokse? ...Ja vaimo oli höntti kun aina otti takaisin, kun uskoi, että Uuno on muuttunut.

 

Mä voisin olla Myrskyluodon muija. Joskus mökkikalliolla istuessani, ohi kulkevia laivoja ihallessani, mietin, miltä tuntuisi odottaa omaa "jannea" kotiin. Salarakkaana pitäisin naapurisaaren lammasfarmaria.

Ex-yh-Elli, -eikös se Uuno palanut aina vaan uudestaan vaimonsa luokse? ...Ja vaimo oli höntti kun aina otti takaisin, kun uskoi, että Uuno on muuttunut.

Olen katsonut paljon Uunoa telkkarista ja joskus elokuvissakin. Kun Uuno ei ollut kulturelli elokuva 80-luvulla, eräs mies ei suostunut lähtemään katsomaan Uunoa. Sitten löysin miehen, joka lähti. Hänestä tuli vuosien varrella lähes identtinen Uuno.

Uuno leikkii johtajaa ja presidentin vävyä. Hänellä on vilkas mielikuvitus ja kova flaksi naisten keskuudessa.

Aloitin tänään päivän lukemalla aamiaispöydässä City-lehteä. Siellä on juttu pelimiehistä ja asiasta voi keskustella lehden sivuilla.

Minusta Uuno on pelimies, joka koukuttaa naiset. Tuskin Uuno yhtään aihettä käsittelevää kirjaa on lukenut. Ei silloin edes ollut tarpeeksi alan kirjallisuutta.

Nyt lopetan Elleissä lörpöttelyn tältä päivältä. Työkaveri sanoi, että netissä tehdään vain töitä. Kerroin Hesarin muumion DNA-jutusta (minulla ei ole Hesarin digioikeuksia.)

En istu kahvihuoneporukassa. Sieltä kuuluu mahdoton naurun pärske.

"Se pelaa ei joka pelkuri on...." Vanha iskelmä, jonka sanoja en enää muista.

Sipoo ja Helsinki yhdistää maa-alueita. Siinäkin on parisuhdetta kerrakseen. Mitähän hallikauppias nyt tekee asian eteen. Radiojutun mukaan taistelu vasta alkaa alueesta.

Ehkä ostan asunnon tuolta riita-alueelta. "Riita kahtia ja voita väliin" sanoi edesmennyt äitini. Ehkä Hullunkuristen ex-Musta Pekan pelaamisesta oli jotain hyötyä.....

 

Ehäpä tilaan tuon pelin itselleni.

Voidaan sopia tärskyt kaikkien halukkaiden pelaajien kanssa johonkin kauniiseen kesäkaupunkiin. Pelin pelaamisen lomassa voidaan arvuutella mikä naama ja mikä nimimerkki vastaa toisiaan

 

[Viestiä moderoitu]

 

Tärskyillä tämän "yrjölä" arvaavat kaikki heti, näyttää sata varmasti siltä kuin olisi syönyt kilon sitruunoita kuorineen:-DDD
Ihanaa, että hän on niin fiksu ja jopa korostaa sitä osuvalla nikillään.

 

Mustasta Pekasta muistu mieleen tapaus, josta en välttämättä ole erityisen ylpeä, mutta ehkä voisin sen perusteella esitellä itseni taiteilijana..No ehkei sentään. Olin kai tuolloin lyhyen, mutta kritiikkiä herättäneen urani ja luovuuteni huipulla. Pekalta kun mielestäni puuttui jotakin olennaista...

 

Mitä Pekalta puuttui? Mieleeni tulee toinen Pekka, alkuperäiseltä nimeltään Pelle Svanslös... et kai häneen vertaa itseäsi?

 

Voi ei!
karismaako on piirtänyt pekalle viikset! Toivon..

 

Mitä Pekalta puuttui? Mieleeni tulee toinen Pekka, alkuperäiseltä nimeltään Pelle Svanslös... et kai häneen vertaa itseäsi?

Tuollainen vertailu ei ollut mielessäni, mutta voin vakuutta että viimeistelemäni Musta Pekka saa Monninkin häpeämään...

Taisin kyllä taiteilullani tehdä karhunpalveluksen meille Suomen miehille...Tytöt kun oitis kiinnostu Mustasta Pekasta.

Olis pitänyt piirtä sittenkin viikset.

 

Edessäni on Musta-Pekka -korit. Yllätys, yllätys, tuosta pakasta ei puutu mitään. Perheiden edustajat ovat kaikki paikalla, joskin joku heistä hieman kärsineenä.

karismaako., sinulla on kyllä ollut liikaa mielikuvitusta, jos olet Pekalle pitkän "hännän" piirtänyt. Muutoin ei punaisista haaremihousuista voisi mitään näkyä, lahkeetkin ovat niin leveät. Paksu sikari sormien välissä kyllä antaa vihjeitä, että saattaa olla tavallista pekkaa pahempi.

Muistan kyllä itsekin, miten joihin kortteihin halusi samaistua ja joitakin ihaili. Sinä sitten sait tytöt ihastumaan Musta-Pekkaan?

Katselen tässä myös uudempia versioita ko. korteista. VIIKARI ja vekkuliperheet -korteissa on musta alkuasukaspoika niukassa lannevaatteessa pidellen pitkää keihästä. Siihen nähden Musta-Pekka on varsinainen herrasmies rusetti kaulassa, kultanapit liivissään ja kalvosimissaan. Kyllä perinteinen korttipakka on siis selvästi parempi.

 

Tulipas pengottua vanhoja ketjuja, ja tämän helmen löysin viimekesältä. Nauratti uudelleen monet kommentit ja kertomukset. Kiitos niistä

 

"Päivää, olen insinööri" sanoi uusi naapurini kolme vuotta sitten, kun esittelin itseni rapussa tavatessamme. Edelleenkään en tiedä miehen etunimeä, vaikka lähes päivittäin moikkaamme. Keskustellessamme hänestä puhumme aina alakerran insiööristä..

Heh, diagnoosinsa kullakin.

En oikeasti usko ihmisten jaotteluun ammatin tai koulutuksen perusteella. Nämä insinööri-vaivat tahtovat esiintyä samoilla ihmisillä, jotka haluavat osoittaa 'statustaan' tarhatuilla turkiksilla, 'omalla osakkeella' ja puhuttelemalla muita ihmisiä oktaavia ylempää kuin muut ja kolmannessa persoonassa:
'Helga-neiti on hyvä ja pitää sunnuntaiaamuna tunnin pidempään vapaata. Voitte nousta rasvaamaan insinöörin haulikkoa ketunmetsästystä varten vasta 5.30'