outoja sääntöjä mitä muistatte lapsuudesta kavereiden perheissä??

Erään perheen lapset eivät saaneet sanoa edes yläasteikäisenä että on kakkahätä vaan piti sanoa että on puuppa.

eikä

minäkin tunnen perheen, jossa on käytetty tätä puuppa -ilmaisua.
Heillä se tosin taisi olla puppa..

 

Mietin tässä, koskakohan omien lasteni kaverit alkavat olla iässä, että eksyisivät tälläiselle palstalle. B) tunnistaisinko perheemme täältä.

 

Ruokailun aikana ei saanut juoda maitoa, sen sai juoda vasta, kun oli syönyt

 

Mulle muistuu vaan mieleen ekaluokalta tuore paras kaverini, joka aina joskus kertoi juttuja naapurin tytöstä, joka oli kuulemma kertonut tälle ystävälleni katsovansa pornoleffoja yhdessä isin kanssa. Muistan myös ihmetelleeni niillä kotona sitä, että kaverini sänky oli olohuoneessa. Tyttö muutti toiselle paikkakunnalle tokalla luokalla ja yhteys katkesi. Arvatkaa vaan montako kertaa oon miettinyt nyt aikuisena, että olikohan mitään 'naapurin tyttöä' olemassakaan... :X

 

Joo toi koskematon lumihanki -juttu on kyllä tuttu, noita oli naapurustossa useampiakin.

Luokkakaverin isä vaati, että päivällispöydässä äiti ja tytöt istuu hiljaa, isä ja pojat sai keskustella. Koski myös vieraita...

 

Mulle muistuu vaan mieleen ekaluokalta tuore paras kaverini, joka aina joskus kertoi juttuja naapurin tytöstä, joka oli kuulemma kertonut tälle ystävälleni katsovansa pornoleffoja yhdessä isin kanssa. Muistan myös ihmetelleeni niillä kotona sitä, että kaverini sänky oli olohuoneessa. Tyttö muutti toiselle paikkakunnalle tokalla luokalla ja yhteys katkesi. Arvatkaa vaan montako kertaa oon miettinyt nyt aikuisena, että olikohan mitään 'naapurin tyttöä' olemassakaan... :X

:'(

 

kaverin kotona vanhemmat vähensivät viikkorahasta esim 75 penniä, jos valot oli jääny päälle kun lähti kotoa

toisaaltahan toi vois olla ihan hyväkin keino

 

Mina muistan, kuinka itse lapsena olin aina sen dilemman edessa, etta leikkiako meidan pihan lumihangessa vai ei. Kun se oli koskemattomana niin natti, mutta toisaalta lumessa riehuminen houkutti .

 

Serkkuni joutui aina menemään vessaan pierasemaan kotonaan, tätä muistelin ihmetelleeni tenavana =)

 

Yhden kaverin luo ei kukaan hänen kavereistaa saanut mennä kylään, isänsä teki yötöitä portsarina ja nukkui päivällä, eikä tykännyt että siellä on lasten ääniä. Eli jos hän kävi leikkien lomassa kotona, kaveri odotti ulkona. En tiedä että kukaan luokkakavereista olis koskaan käynyt heillä kylässä (siis sisällä).

 

Ja toisen kaverin kotona ei saanut polttaa kynttilöitä keittiössä koska keittiöön oli just vaihdettu uus katto, ettei se mustu. Olohuoneessa sai olla tuikkukynttilöitä.

 

Mulla ei tuu nyt mitään mieleen mut kiva näitä oli lukea, pitää nostaa jos vaikka tulisi jatkoa.

 

erään kaveri isä oli ankara ja pelottava. kerran olin yökylässä ja mies pisti minut keskellä yötä ulos hermostuttuaan jostain, onneksi kotini oli lähellä... kaverin huoneen ovessa, sisäpuolella oli lukko ja joskus kesken barbileikkien kuului hirveä pamahdus kun mies kävi lyömässä siihen... perheen äiti oli baarissa töissä, isästä en tiedä mutta kaverilla vaihtuivat usein lapsenvahdit... ja joskus ei ollut ollenkaan. kerran olin yökylässä ja juostiin keskellä syksyä ilman ulkovaatteita baariin, parin kilsan päähän kun luultiin että kaverillani kummitteli... sekaisin oli kyllä tämä kaverinikin!! liekö perheensä takia vai miksi, mutta saattoi usein takalukita oven, eikä päästänyt pois... tai antoi karkkia ja käski yhtäkkiä sylkeäkkin ulos, pestä ja laittaa takaisin pussiin... ja kerran, kun kaverin veli oli ehkä vuoden vanha minulla oli omia leluja mukanani.. no, tämä pikkuveli sitten tutki yhtä ja kun yritin ottaa omani pois kaverin isä jyrähti "älä koske! se on x:n lelu nyt"... pirunmoiset traumat jäi koko perheestä...

 

Onko teistä tosiaankin outoa, jos yötyötä tekevän kotiin ei voi mennä kaverien kanssa leikkimään tai soittaa ovikelloa, kun isä/äiti nukkuu työvuoron jälkeen kotona? Mun mielestä noi asiat on ihan itsestäänselvyyksiä. Olisiko teistä mukava herätä kesken yöunien ovikellon soittoon? Lapset voi myös vuorotella leikkipaikan kanssa, ts. silloin kun äiti nukkuu, leikitään sun luona ja silloin kun se ei nuku, leikitään meillä.

Näillä kommentoijilla ei taida olla itsellä kokemusta säännöllisen yötyön tekemisestä. Ihan yhtälailla se päivällä nukkuja tarvitsisi kunnon unet kuin yöllä nukkujakin. Musta siinä on kyse yksinkertaisesti toisten huomioon ottamisesta, että ne unet mahdollistetaan näillä pienillä jutuilla sille yötyöläiselle.

 

Mun kaverin luona piti aina pestä kengät kun tultiin ulkoa sisään. Aina ovea avatessa kuului perheen äidin huuto että "peskää kengät". Ja aina kuitenkin oli heti imuroimassa oven edustaa kun joku oli tullut sisään. Tätä kesti monta vuotta. Oli muutenkin siivoushullu. Konttaili pitkin lattioita etsimässä harmaita jalanjälkiä ettei vaan kukaan ollut kävellyt kengät jalassa.

 

leivänpäälle ei saanut ottaa kuin yhden leikkeleen eikä muuta. Siis jos pöydässä oli vaikka juustoa, paprikaa ja leikkelettä, vain yhtä sai ottaa. Yhden luokse sisälle ei saanut aamuisin mennä kuin yksi (meitä kulki kouluun yhtä matkaa 5 tyttöä) ja muut joutui palelemaan ulkona.

 

Onko teistä tosiaankin outoa, jos yötyötä tekevän kotiin ei voi mennä kaverien kanssa leikkimään tai soittaa ovikelloa, kun isä/äiti nukkuu työvuoron jälkeen kotona? .

Normalaalia.

 

Tämä nyt ei ole varsinainen sääntö, mutta kaverillani oli aina kylään mennessä erillinen "leikkimekko", joka piti vaihtaa siellä päälle. Mun mielestä se oli vähän outoa, itse olin aina samoissa vaatteissa niin kavereilla kuin kotona.

 

Kaverin äiti oli hitusen neuroottinen. Tämän mun kaverin hommiin kuului kesällä pyykkien vienti narulle ja ne piti olla loogisessa järjestyksessä. Puserot vierekkäin, pikkarit vierekkäin jne...

 

Ai niin, oma äitini on kertonut isoäidistäni sen, että kun äitini oli pieni, matoilla ei saanut kävellä.Myöskään seiniin ei saanut koskea. Ja tällä hetkellä vanhempieni naapurit laittaa nuorimman lapsensa aina etupihalle syömään ruokansa, niin kesällä kun talvella.

 

Meidän naapurin isä oli poliisi ja kotona kaikki oli kirjattu "sääntöihin". Esim. polkupyörän sai talvivarastosta 15.5 ja vaikka maaliskuussa olisi maa ollut jo paljaana ja koko korttelin lapset ajellut fillareillaan, tämän talon lapset odottivat 15.5 asti, koska "se on polkupyörien ulosotto päivä".

Välipala oli joka päivä klo 15, siitä ei lipsuttu. Helteillä juotiin ylimääräinen mehulasi tasatunnein. Kaverini sai poluauton joululahjaksi, jolla sai ajaa vain autotallissa, ettei parkettiin tule jälkiä..

 

Loistavia sääntöjä ollu...
Ihmetyttää nää ettei toisille anneta ruokaa kun muistaa omaa ala-aste aikaa ja olin paljonkin kavereilla kun äiti teki lomittajan töitä ja aina oli ruokaa tarjolla ja mehua ja pullaakin usein.
Ja meillä myös tarjottiin aina ruoka myös kavereille jopa vielä yläasteella kun joku kaveri oli matkassa mkana äiti maksoi kaverinkin ruuat esim. mäkissä....

 

nostan

 

Ja tällä hetkellä vanhempieni naapurit laittaa nuorimman lapsensa aina etupihalle syömään ruokansa, niin kesällä kun talvella.

Siis MITÄ?

Lastensuojeluilmoitus ja äkkiä!

 

Kaverin äiti oli hitusen neuroottinen. Tämän mun kaverin hommiin kuului kesällä pyykkien vienti narulle ja ne piti olla loogisessa järjestyksessä. Puserot vierekkäin, pikkarit vierekkäin jne...

Tätä kannattaa oikeasti kokeilla on muuten tosi helppo kerätä pyykit pois narulta, kun ne on ripustettu sinne "oikein"