heippa taas
Missäs kaikki Oulun seudun äidit luuraa?
Nostelen meitä taas täältä tänne muitten joukkoon
Missäs kaikki Oulun seudun äidit luuraa?
Nostelen meitä taas täältä tänne muitten joukkoon
Oulun seudun odottajat
- Viestiketjun aloittaja miiku84
- Ensimmäinen viesti
Pitkästä aikaa pääsen taas kirjoittamaan tänne (omituisia kirjautumisongelmia). Viikko 28 jo menossa ja pikkhiljaa alkaa jännittää synnytys ja vauvantulo. Suuremmin en synnytyksen yksityiskohtia ole miettinyt, mutta ylipäätään se syntyykö vauva jo tämän vuoden puolella jännittää. Toivottavasti malttaa odottaa laskettuun aikaan (10.1.) asti. Kuulemma oysissa on aina ruuhkaa. Kaveri oli viimeviikolla synnyttämässä ja kertoi että hänellä oli ollut rauhallinen vastaanotto, mutta seuraavana päivänä oli jo ollut taas hirmu hulina. Kaikesta kiireestä huolimatta henkilökunta on kuulemma erittäin ystävällistä ja itsekin sain sen kokea kun pääsin ystävääni pikaisesti tapaamaan vaikka en ole perheenjäsen eikä edes ollut vierailuaika.
Tänään mennään hakemaan äitiyspakkaus postista. Onko täällä muuten muita jotka käyvät äitiysjoogassa?
Tänään mennään hakemaan äitiyspakkaus postista. Onko täällä muuten muita jotka käyvät äitiysjoogassa?
Viia: Me ollaan siskon kanssa mietitty tuota äitiysjoogaa kun siskokin on raskaana... Kansalaisopiston ryhmään ei mahduttu enää ja teknopalatsin äitiysjooga on vielä mietinnässä kun sisko meinas että on hänelle vähän liian kallis. Onko täällä muita äitiysjoogaryhmiä kun nuo?
Voi että tää kone nyt tökkii ihan täysillä.
Piipa75 onnekis olkoon oikein kovasti pienestä tytön tylleröstä :flower: :heart:
Omaan napaan ei kuuluu mitään erikoista.
Minttuliina 30+0
Piipa75 onnekis olkoon oikein kovasti pienestä tytön tylleröstä :flower: :heart:
Omaan napaan ei kuuluu mitään erikoista.
Minttuliina 30+0
Piimmi84:lle Kun kattellin tuolta Oulun jooga ty:n sivulta niin siittä oli linkit erijärjestäjien sivuille sekä oulussa että nääpurikunnissa... http://www.oulunjooga.net/oulussa.htm
Miten muilla odottajilla jäskättääkö teitä miten tää hoitajien irtisanoutuminen vaikuttaa oys:in synnytysosaston toimintaa? tai mitenhän on oulaskankaan tilanne? ja kenties yhdistävätkö noita vai mitenhän menee? kun mun tarttis huomenna neuvolassa osata sanoa sekin kumpaan aion synnyttää ja olin jo kallistumassa oulaskankaan puolelle mutta nyt taas mietityttää että mitenkähän nuo menee... ja kun nuo meidän lapsukaiset ovat olleet sen verran nopeita kaikki että hyvä jos sairaalaan ehdin...
Miten muilla odottajilla jäskättääkö teitä miten tää hoitajien irtisanoutuminen vaikuttaa oys:in synnytysosaston toimintaa? tai mitenhän on oulaskankaan tilanne? ja kenties yhdistävätkö noita vai mitenhän menee? kun mun tarttis huomenna neuvolassa osata sanoa sekin kumpaan aion synnyttää ja olin jo kallistumassa oulaskankaan puolelle mutta nyt taas mietityttää että mitenkähän nuo menee... ja kun nuo meidän lapsukaiset ovat olleet sen verran nopeita kaikki että hyvä jos sairaalaan ehdin...
Pitkästä aikaa minullakin on aikaa pikaisesti käydä täällä mutka. Kyllä se vauva pistää oikeasti arjen rutiinit niin uusiksi, ettei koneella oloon ole enää juuri aikaa. Vaikka tyttö nukkuu paljon, on tekemistä aina niin paljon (tai sitten pitää nukkua itsekin), ettei ehdi koneelle.
Joku kyseli Oysin ruuhkista. Synnytysosastolla ja vuodeosastoilla oli ollut ruuhkaa juuri ennen kuin minä menin sinne. Olin siis ensin pari päivää osastolla 11 raskausmyrkytyksen vuoksi käynnistyksessä. Kun sitten oli minun aikani synnyttää, oli synnytysosastolla hiljaista. Osastolla 13 olin ekan yön 2 hengen huoneessa, jonka jälkeen saimme perhehuoneen. Kätilöt kertoivat, että nuo tilanteet saattavat muuttua tosi nopeasti, joten valitettavasti tämän hetkistä tilannetta en osaa sanoa. Toivottavasti mahdollinen lakko ei kuitenkaan ruuhkauta Oysia täysin.
Pikkuneiti kasvaa hurjaa vauhtia, ainakin omaan silmään näyttää siltä. Oma olo on vielä niin ja näin. Minähän menetin verta aika paljon (hb sairaalassa 81) ja sain pari pussia verta. Samoin mulle tehtiin iso episiotomia (5cm pitkä, 3cm syvä ) ja repesin lisäksi 2. asteen repeytymän emättimen puolelle. Tikkejä ommeltiin 15 min ajan kolmeen kerrokseen.
Ponnistusvaihe oli pitkä ja hankala: vauva ei meinannut mahtua ulos ja jäi kiinni mm. päästä ja vyötäröstä sekä kohdunsuulle että emättimen suulle. Lopuksi lääkäri odotti oven takana imukupin kanssa, kun pää oli jo ulkona, mutta vyötärö oli jumissa kohdunsuulla. Vauvan sydänäänet heikkenivät, minut pakotettiin ponnistamaan vaikkei supistusta ollut, toinen kätilö työnsi vauvaa pepusta ulos ja lopulta onnistuin. Olihan se tunne sitten mahtava, kun sain vauvan rinnalleni, mutta olin ihan tajun menettämisen rajoilla, joten en voinut kauaa pitää vauvaa rinnallani.
Olin tosi, tosi kipeä. Lisäksi kotiin päästyäni haava tulehtui, osa tikeistä aukesi ja mä jouduin antibioottikuurille. Nyt on viimeinen päivä kuuria menossa ja pystyn ekaa kertaa istumaan joten kuten 2,5 viikkoon. Minulle jäi aikamoiset kauhukuvat synnytyksestä, tai pikemminkin ponnistuksesta, mutta pääasia kuitenkin, että vauva on terve! Jatkossa harkitsen kyllä vakavasti sektiota, kun ahtaus oli oikeasti suuri ongelma.
Ai niin, valitin aikoinaan hurjasta turvotuksesta ja painonnoususta raskauden loppupuolella. Myrkytyksestä johtuvaa turvotusta se sitten olikin: paino putosi ekan 1,5 vk:n aikana 15 kiloa ja enää on 2kg jäljellä lähtöpainosta!!!
Nyt taas vauva kutsuu, joten jatkan matkaa.. Hyvää odotusaikaa kaikille ja onnea vauvaantuneille!
Joku kyseli Oysin ruuhkista. Synnytysosastolla ja vuodeosastoilla oli ollut ruuhkaa juuri ennen kuin minä menin sinne. Olin siis ensin pari päivää osastolla 11 raskausmyrkytyksen vuoksi käynnistyksessä. Kun sitten oli minun aikani synnyttää, oli synnytysosastolla hiljaista. Osastolla 13 olin ekan yön 2 hengen huoneessa, jonka jälkeen saimme perhehuoneen. Kätilöt kertoivat, että nuo tilanteet saattavat muuttua tosi nopeasti, joten valitettavasti tämän hetkistä tilannetta en osaa sanoa. Toivottavasti mahdollinen lakko ei kuitenkaan ruuhkauta Oysia täysin.
Pikkuneiti kasvaa hurjaa vauhtia, ainakin omaan silmään näyttää siltä. Oma olo on vielä niin ja näin. Minähän menetin verta aika paljon (hb sairaalassa 81) ja sain pari pussia verta. Samoin mulle tehtiin iso episiotomia (5cm pitkä, 3cm syvä ) ja repesin lisäksi 2. asteen repeytymän emättimen puolelle. Tikkejä ommeltiin 15 min ajan kolmeen kerrokseen.
Ponnistusvaihe oli pitkä ja hankala: vauva ei meinannut mahtua ulos ja jäi kiinni mm. päästä ja vyötäröstä sekä kohdunsuulle että emättimen suulle. Lopuksi lääkäri odotti oven takana imukupin kanssa, kun pää oli jo ulkona, mutta vyötärö oli jumissa kohdunsuulla. Vauvan sydänäänet heikkenivät, minut pakotettiin ponnistamaan vaikkei supistusta ollut, toinen kätilö työnsi vauvaa pepusta ulos ja lopulta onnistuin. Olihan se tunne sitten mahtava, kun sain vauvan rinnalleni, mutta olin ihan tajun menettämisen rajoilla, joten en voinut kauaa pitää vauvaa rinnallani.
Olin tosi, tosi kipeä. Lisäksi kotiin päästyäni haava tulehtui, osa tikeistä aukesi ja mä jouduin antibioottikuurille. Nyt on viimeinen päivä kuuria menossa ja pystyn ekaa kertaa istumaan joten kuten 2,5 viikkoon. Minulle jäi aikamoiset kauhukuvat synnytyksestä, tai pikemminkin ponnistuksesta, mutta pääasia kuitenkin, että vauva on terve! Jatkossa harkitsen kyllä vakavasti sektiota, kun ahtaus oli oikeasti suuri ongelma.
Ai niin, valitin aikoinaan hurjasta turvotuksesta ja painonnoususta raskauden loppupuolella. Myrkytyksestä johtuvaa turvotusta se sitten olikin: paino putosi ekan 1,5 vk:n aikana 15 kiloa ja enää on 2kg jäljellä lähtöpainosta!!!
Nyt taas vauva kutsuu, joten jatkan matkaa.. Hyvää odotusaikaa kaikille ja onnea vauvaantuneille!
Heips vaan kaikille!! :wave:
Taidanpa ilmottautua mukaan tähän pinoon.. =)
Elikkäs esikoista odotellaan syntyväksi huhtikuussa.. :heart: eli nyt viikkoja tasan 15..
Raskaus tuli pienenä yllätyksenä siinä mielessä että lähtökohdat olivat vähän huonot..Mutta hyvä näin! Toivottu ja haluttu raskaus on! =)
Taidanpa ilmottautua mukaan tähän pinoon.. =)
Elikkäs esikoista odotellaan syntyväksi huhtikuussa.. :heart: eli nyt viikkoja tasan 15..
Raskaus tuli pienenä yllätyksenä siinä mielessä että lähtökohdat olivat vähän huonot..Mutta hyvä näin! Toivottu ja haluttu raskaus on! =)
A
ankka-80
Vieras
Hei pitkästä aikaa! Meille syntyi tyttö lauantaina 13.10. (rv40+4). Mittaa neidillä oli 3680g ja 50,5cm.
Tervehdys taas täältäkin! Tyttö nukkuu, joten on taas hetki aikaa käydä koneella. On pieni kyllä NIIN suloinen.. täytyy myöntää, että en ole elämässäni saanut aiemmin mitään näin suurta ja mahtavaa aikaiseksi! Äidin rakkaus omaan lapseen on kyllä jotain sellaista, mitä ei tiennyt aiemmin olevan edes olemassakaan! :heart: :heart: :heart:
Oma olo on EHKÄ vähän parempi, tosin jouduin uudelle antibioottikuurille. Käy sääliksi kyllä vauvaa, kun ekan viikon ajan söin joka päivä kovia kipulääkkeitä. Sitten olikin 10 pv antibioottikuuri ja nyt alkoi taas toinen. Tyttö täyttää tänään vasta 3 viikkoa ja on jo saanut noin paljon lääkkeitä elimistöönsä. Kävin ostamassa nyt RelaDropseja (maitohappobakteereita), jos ne helpottaisivat pikkuisen masuvaivoja, joita nämä lääkkeet ilmiselvästi aiheuttaa.
Niin, haava ei ole siis vieläkään parantunut. Kävin eilen neuvolassa ja kaksi terkkaria yhdessä kauhisteli, miten valtava haava ja miten paljon tikkejä mulla on alapäässä. Just mietin, että kun (toivottavasti) joskus saa alapään fyysisesti kuntoon, niin sitten alkaakin se henkinen parantaminen; miten saada oma seksuaalinen itsetunto takaisin, kun olo tuntuu lähinnä silvotulta (ja siltä alapää näyttääkin). :'(
Jostain syystä mun elimistö lisäksi vierastaa niitä sulavia tikkejä eikä ne ole sulaneet mulla. Terkkarit ja lääkäri yhdessä yrittivät saada niitä pois, mutta niitä on niin PALJON, että jäi osittain yritykseksi. Nyt pitää taas maanantaina käydä näyttämässä, mikä on tilanne, ja jos ei ole parantunut, niin sitten Oysin Gynen polille.
Itkettää välillä tämä tilanne tosi paljon. :'( Onneksi kuitenkin vauva on terve!!! Voi silti olla, että alatiesynnytykset jäi tältä naiselta tähän yhteen kertaan ja jos lapsia lisää vielä tulee, sektio lienee ainoa tapa. Eihän siinä ole mitään järkeä, että jos sektiohaava on noin 10 cm niin mulle pitää alatiesynnytyksessäkin tehdä lähes yhtä iso leikkaus + lisäksi repeän.
Olipas tämä negatiivinen purkaus. Sori. Tunteet on taas vain vähän pinnassa, kuten synnytyksen jälkeen varmasti monesti onkin. Hyvää viikonloppua kuitenkin kaikille!
Oma olo on EHKÄ vähän parempi, tosin jouduin uudelle antibioottikuurille. Käy sääliksi kyllä vauvaa, kun ekan viikon ajan söin joka päivä kovia kipulääkkeitä. Sitten olikin 10 pv antibioottikuuri ja nyt alkoi taas toinen. Tyttö täyttää tänään vasta 3 viikkoa ja on jo saanut noin paljon lääkkeitä elimistöönsä. Kävin ostamassa nyt RelaDropseja (maitohappobakteereita), jos ne helpottaisivat pikkuisen masuvaivoja, joita nämä lääkkeet ilmiselvästi aiheuttaa.
Niin, haava ei ole siis vieläkään parantunut. Kävin eilen neuvolassa ja kaksi terkkaria yhdessä kauhisteli, miten valtava haava ja miten paljon tikkejä mulla on alapäässä. Just mietin, että kun (toivottavasti) joskus saa alapään fyysisesti kuntoon, niin sitten alkaakin se henkinen parantaminen; miten saada oma seksuaalinen itsetunto takaisin, kun olo tuntuu lähinnä silvotulta (ja siltä alapää näyttääkin). :'(
Jostain syystä mun elimistö lisäksi vierastaa niitä sulavia tikkejä eikä ne ole sulaneet mulla. Terkkarit ja lääkäri yhdessä yrittivät saada niitä pois, mutta niitä on niin PALJON, että jäi osittain yritykseksi. Nyt pitää taas maanantaina käydä näyttämässä, mikä on tilanne, ja jos ei ole parantunut, niin sitten Oysin Gynen polille.
Itkettää välillä tämä tilanne tosi paljon. :'( Onneksi kuitenkin vauva on terve!!! Voi silti olla, että alatiesynnytykset jäi tältä naiselta tähän yhteen kertaan ja jos lapsia lisää vielä tulee, sektio lienee ainoa tapa. Eihän siinä ole mitään järkeä, että jos sektiohaava on noin 10 cm niin mulle pitää alatiesynnytyksessäkin tehdä lähes yhtä iso leikkaus + lisäksi repeän.
Olipas tämä negatiivinen purkaus. Sori. Tunteet on taas vain vähän pinnassa, kuten synnytyksen jälkeen varmasti monesti onkin. Hyvää viikonloppua kuitenkin kaikille!
:flower: :flower: Onnittelut sinulle sekä koko perheelle pikku prinsessaan syntymän johdosta. :heart:
Piipalle hieman myöhästyneet onnittelut!! :flower:
Ja kovasti jaksamisia tuon haavahomman kanssa :hug: Mulla ei tilanne ollu esikoisen syntymän jälkeen noin paha, mutta haava oli tosi kipeä KAUAN ja mä jouduin syömään ihan 1000mg panadolia maksimimäärän päivässä parin kuukauden ajan että pystyin olemaan edes suht normaalisti... Petihommia mun haava haittas yli puoli vuotta synnytyksen jälkeen eikä vieläkään paikat tunnu normaaleilta tai "omilta", mutta ei kait sitä voikaan olettaa että kaikki palautuis semmosen venytyksen jälkeen ihan entiselleen
Toivottavasti sulla haava alkais paranemaan pikkuhiljaa ja paikatkin palautuis ajan kanssa semmosiksi ettei olo tunnu silvotulta... Ja tuo on kyllä tosi, että sulla on varmasti tunteet muutenkin aika pinnassa vielä jonkun aikaa, että tuo homma tuntuu niiden ihanien hormoonihyppelyjen takia vieläkin kauheammalta :hug:
Vielä Ankka-80:lle myös onnittelut! :flower:
...Ja sänkyä kohti pitäis taas suunnistaa...
Ja kovasti jaksamisia tuon haavahomman kanssa :hug: Mulla ei tilanne ollu esikoisen syntymän jälkeen noin paha, mutta haava oli tosi kipeä KAUAN ja mä jouduin syömään ihan 1000mg panadolia maksimimäärän päivässä parin kuukauden ajan että pystyin olemaan edes suht normaalisti... Petihommia mun haava haittas yli puoli vuotta synnytyksen jälkeen eikä vieläkään paikat tunnu normaaleilta tai "omilta", mutta ei kait sitä voikaan olettaa että kaikki palautuis semmosen venytyksen jälkeen ihan entiselleen
Toivottavasti sulla haava alkais paranemaan pikkuhiljaa ja paikatkin palautuis ajan kanssa semmosiksi ettei olo tunnu silvotulta... Ja tuo on kyllä tosi, että sulla on varmasti tunteet muutenkin aika pinnassa vielä jonkun aikaa, että tuo homma tuntuu niiden ihanien hormoonihyppelyjen takia vieläkin kauheammalta :hug: Vielä Ankka-80:lle myös onnittelut! :flower:
...Ja sänkyä kohti pitäis taas suunnistaa...
Piti rueta täältä kyseleen onko kukaan kuullu miten oys:issä ja oulaskankaalla meni nuo irtisanoutujat? lähinnä kuin paljon oli synnytysosaston henkilökuntaa ja miten vaikuttaa toimintaa? kun en ole mistään lukenut osastoittain noita lukuja...
Tuttemui: Me taidettiin ostaa kaikki esikoisen vauvatarvikkeet Baby Stylesta ja Patentullin Lastentarvikeliikkeestä. Molemmat on Limingantullissa ja molemmilla on myös nettisivut mistä voit käydä vilkasemassa hintoja ym...
http://www.babystyle.fi/
http://www.lastentarvike.fi/
Muita ei nyt äkkiseltään tuu mieleen, mutta jos joku muu tietää niin kertokaa
http://www.babystyle.fi/
http://www.lastentarvike.fi/
Muita ei nyt äkkiseltään tuu mieleen, mutta jos joku muu tietää niin kertokaa
Tämän päivän kalevasta tää juttu:
"Oulun yliopistollinen sairaala joutuu muuttamaan synnytyskäytäntöjään, jos Tehyn joukkoirtisanoutumiset toteutuvat.
Sairaalassa siirrytään niin sanottuun lyhytjälkihoitoiseen synnytykseen, jossa tuore äiti viettää synnytyksen jälkeen vauvoineen osastolla korkeintaan 48 tuntia.
Lyhimmillään kaksikko ohjataan kotiin kuuden tunnin osastolla olon jälkeen.
"Näin voidaan toimia myös ensisynnyttäjien kohdalla", Oysin synnytys- ja naistentautien klinikan ylilääkäri, professori Juha Tapanainen selittää.
Hänen mukaansa äiti tulee viettämään osastolla vauvoineen keskimäärin vuorokauden. Tällä hetkellä hoitoa tarjotaan keskimäärin 3--4 vuorokautta.
Naistentautien leikkausosastolta kaikki sairaanhoitajat ovat irtisanoutuneet ja näin ollen esimerkiksi keisarinleikkausten tekeminen saattaa olla todella ongelmallista", Tapanainen varoittaa.
"Jos joukkoirtisanoutumiset toteutuvat siinä laajuudessa, minun on vaikea kuvitella, että voimme turvata täysin riskittömän synnytyksen", hän myöntää.
Vuoden vaihteen jälkeen tarkoituksena oli tarjota lyhytjälkihoitoista synnytystä vain tietyille potilasryhmille, irtisanoutumistilanteessa sitä saavat kaikki äidit.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä joudutaan turvautumaan irtisanoutumistilanteessa myös muihin erittäin radikaaleihin toimenpiteisiin. Sairaanhoitopiirissä suljetaan osastoja ja supistetaan toimintoja kauttaaltaan.
Kiinni menevät esimerkiksi lasten tehohoito ja yksi aikuisten tehohoito-osasto."
"Oulun yliopistollinen sairaala joutuu muuttamaan synnytyskäytäntöjään, jos Tehyn joukkoirtisanoutumiset toteutuvat.
Sairaalassa siirrytään niin sanottuun lyhytjälkihoitoiseen synnytykseen, jossa tuore äiti viettää synnytyksen jälkeen vauvoineen osastolla korkeintaan 48 tuntia.
Lyhimmillään kaksikko ohjataan kotiin kuuden tunnin osastolla olon jälkeen.
"Näin voidaan toimia myös ensisynnyttäjien kohdalla", Oysin synnytys- ja naistentautien klinikan ylilääkäri, professori Juha Tapanainen selittää.
Hänen mukaansa äiti tulee viettämään osastolla vauvoineen keskimäärin vuorokauden. Tällä hetkellä hoitoa tarjotaan keskimäärin 3--4 vuorokautta.
Naistentautien leikkausosastolta kaikki sairaanhoitajat ovat irtisanoutuneet ja näin ollen esimerkiksi keisarinleikkausten tekeminen saattaa olla todella ongelmallista", Tapanainen varoittaa.
"Jos joukkoirtisanoutumiset toteutuvat siinä laajuudessa, minun on vaikea kuvitella, että voimme turvata täysin riskittömän synnytyksen", hän myöntää.
Vuoden vaihteen jälkeen tarkoituksena oli tarjota lyhytjälkihoitoista synnytystä vain tietyille potilasryhmille, irtisanoutumistilanteessa sitä saavat kaikki äidit.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä joudutaan turvautumaan irtisanoutumistilanteessa myös muihin erittäin radikaaleihin toimenpiteisiin. Sairaanhoitopiirissä suljetaan osastoja ja supistetaan toimintoja kauttaaltaan.
Kiinni menevät esimerkiksi lasten tehohoito ja yksi aikuisten tehohoito-osasto."
ankka-80 onnea pienestä prinsessasta
:flower:
Siis voi apua, eihän sen irtisanomisen voida antaa tapahtua
Pitää vissiin alkaa etsiä itselleen kätilöä kotiin.
Mulla ainakin pelottaa lähteä vauvan kanssa heti synnytksen jälkeen kotiin, mitä sitten jos vauvalla onkin joku huonosti ja minä en sitä osaa tulkita. Esikoisella oli streptokokki ja minä en olisi kyllä sitä huomannut, joten hunosti olisi käynyt jos meidät kotiin ois ajettu. Ja tuo vielä että teho-osastoja suljetaan :headwall:
Kyllä nyt pitäisi jonkun ottaa järki käteen ja alkaa tosissaan miettimään.
Täytyy vain toivoa että näin ei anneta tapahtua ja kyllä minä uskon että tämän maan jehuilla on järki päässä ja sairaanhoitajat saavat korotuksensa ja hoitavat meitä sitten entistä tehokkaammin ja hymyissä suin.
:flower:
Siis voi apua, eihän sen irtisanomisen voida antaa tapahtua
Pitää vissiin alkaa etsiä itselleen kätilöä kotiin.
Mulla ainakin pelottaa lähteä vauvan kanssa heti synnytksen jälkeen kotiin, mitä sitten jos vauvalla onkin joku huonosti ja minä en sitä osaa tulkita. Esikoisella oli streptokokki ja minä en olisi kyllä sitä huomannut, joten hunosti olisi käynyt jos meidät kotiin ois ajettu. Ja tuo vielä että teho-osastoja suljetaan :headwall:
Kyllä nyt pitäisi jonkun ottaa järki käteen ja alkaa tosissaan miettimään.
Täytyy vain toivoa että näin ei anneta tapahtua ja kyllä minä uskon että tämän maan jehuilla on järki päässä ja sairaanhoitajat saavat korotuksensa ja hoitavat meitä sitten entistä tehokkaammin ja hymyissä suin.
Minäkin oon tässä katellu uutisia silmät pyöreenä ja ihmetelly, että miten ne vois antaa asioiden mennä niin pitkälle että teho-osastoja jouduttais sulkemaan ja vastasyntyneet vauvat ja synnyttäjät olis vaarassa Ymmärrän kyllä hoitajia, mutta jos itse olisin hoitaja niin en pystyis lähtemään vaan kotiin tietäen että pienet vauvat joutuis vaaraan jonkun palkkakiistan takia... Toivottavasti saavat hommat sovittua ilman mitään irtisanomisia :/
Meillä oli muuten rakenneultra tiistaina ja kaikki oli hyvin Sukupuolta ei näkynyt kun pieni osasi peitellä liian hyvin, mutta saadaanpa tällä kertaa jännätä loppuun asti.
Jahas, ukko tuli kotiin viikonlopuksi työmaalta... Pitääpä lähtä nauttimaan hänenkin seurastaan kun maanantaina lähtee taas reissuun
Pimmi 18+2
Ymmärrän kyllä hoitajia, mutta jos itse olisin hoitaja niin en pystyis lähtemään vaan kotiin tietäen että pienet vauvat joutuis vaaraan jonkun palkkakiistan takia... Toivottavasti saavat hommat sovittua ilman mitään irtisanomisia :/ Meillä oli muuten rakenneultra tiistaina ja kaikki oli hyvin
Sukupuolta ei näkynyt kun pieni osasi peitellä liian hyvin, mutta saadaanpa tällä kertaa jännätä loppuun asti.Jahas, ukko tuli kotiin viikonlopuksi työmaalta... Pitääpä lähtä nauttimaan hänenkin seurastaan kun maanantaina lähtee taas reissuun
Pimmi 18+2
:attn: :attn:
nostelenpas taas meidätkin tänne ylemmäs jos vaikka jollain olis uutisia
täällä olen viime viikon ollu syyslomalla ja nyt olis "hiihtoloma" ja sitte alkaakin jo äippäloma kyllä tuo aika on menny sitte vauhdilla vaikka jossain vaiheessa tuntu että se matelee niin hitaasti...
meinaa olla viime päivinä vaan supistellu sen verran että saas nähä miten menee... yks yö oli jo tosi kivuliaita ja piti laskeskella niitä mutta nyt onneks ei niin kipeitä vaikka meinaavat olemista välillä häiritäkkin ja oikeen mitään ei kestä tehdä ettei heti supistais ja kotitöitä ja piha hommia olis vaikka kuin mutta ne ei taida karata vaikka ne jättää vähemmällekkin ja elelee tässä sotkussa :kieh: :kieh:
nostelenpas taas meidätkin tänne ylemmäs jos vaikka jollain olis uutisia
täällä olen viime viikon ollu syyslomalla ja nyt olis "hiihtoloma" ja sitte alkaakin jo äippäloma
kyllä tuo aika on menny sitte vauhdilla vaikka jossain vaiheessa tuntu että se matelee niin hitaasti...meinaa olla viime päivinä vaan supistellu sen verran että saas nähä miten menee... yks yö oli jo tosi kivuliaita ja piti laskeskella niitä mutta nyt onneks ei niin kipeitä vaikka meinaavat olemista välillä häiritäkkin ja oikeen mitään ei kestä tehdä ettei heti supistais ja kotitöitä ja piha hommia olis vaikka kuin mutta ne ei taida karata vaikka ne jättää vähemmällekkin ja elelee tässä sotkussa :kieh: :kieh:
Ilmottaudun joukkoon kirjavaan
Eli meillä on poika, 06 tammikuussa syntynyt tehopakkaus. Nyt kakkosen la on 4.6.08, asumme Oulussa ja vietämme normaalia työssäkäyvän perheen (raskastakin) arkea. Ainakin nyt mulla on ollut tooosi vaikeaa kun poden ties monettako poskiontelotulehdusta (varmaan 5.) ja oireena on armoton väsymys ja vielä armottomampi yskä. Nyt on pari viikkoa mennyt niin että emäntä yskii ensin keuhkot pihalle ja sit käy oksentaan kaikki mahasta pihalle :/ Jippiajee.
Keskiviikkona kävin punkteeraan poskiontelot ja ehkä vähän on helpottanut yskä ja samalla se jatkuva yrjöäminen. Sairaslomalla olen ollut tän viikon, lääkäri kaikessa komeudessaan meinasi mulle että jää kotiin, olet niin huonovointisen näköinen. heh. Hyvä että tulee totuus sanottua. Myönnän kyllä etten ole ihan kansikuvatytön näköinen nyt, en edes Mervi Nykäsen
Mutta kaikesta huolimatta olen niiiiin onnellinen, jos me saamme toisen ihanan lapsosen! Mulla tuli keskenmeno ennen pojan odottamista, joten vähän jännittää koko ajan. Olen käynyt yksityisellä ultrassa rv 7+4 oli silloin ja syke oli vahva. Siellä se pieni ihme sai kyyneleen äidin silmään!
Mie oon vienyt myös pojan hoitoon tällä viikolla, koska en kartakaikkiaan jaksa tehdä yhtään mitään muuta kuin nukkua ja oksentaa! Itse ajattelin niin että äidin pitää parantua ja näin lepäämällä se käy nopeimmin ja toiseksi poika turhautuis täällä kotona kun en jaksaisi leikkiä ja ulkoilla hänen kanssaan. Parempi siis pitää se normaali rytmi ja viedä tarhaan.
Tsemppiä kaikille odottajille!
Mamma, Luka ja masu rv9+2
Eli meillä on poika, 06 tammikuussa syntynyt tehopakkaus. Nyt kakkosen la on 4.6.08, asumme Oulussa ja vietämme normaalia työssäkäyvän perheen (raskastakin) arkea. Ainakin nyt mulla on ollut tooosi vaikeaa kun poden ties monettako poskiontelotulehdusta (varmaan 5.) ja oireena on armoton väsymys ja vielä armottomampi yskä. Nyt on pari viikkoa mennyt niin että emäntä yskii ensin keuhkot pihalle ja sit käy oksentaan kaikki mahasta pihalle :/ Jippiajee.
Keskiviikkona kävin punkteeraan poskiontelot ja ehkä vähän on helpottanut yskä ja samalla se jatkuva yrjöäminen. Sairaslomalla olen ollut tän viikon, lääkäri kaikessa komeudessaan meinasi mulle että jää kotiin, olet niin huonovointisen näköinen. heh. Hyvä että tulee totuus sanottua. Myönnän kyllä etten ole ihan kansikuvatytön näköinen nyt, en edes Mervi Nykäsen
Mutta kaikesta huolimatta olen niiiiin onnellinen, jos me saamme toisen ihanan lapsosen! Mulla tuli keskenmeno ennen pojan odottamista, joten vähän jännittää koko ajan. Olen käynyt yksityisellä ultrassa rv 7+4 oli silloin ja syke oli vahva. Siellä se pieni ihme sai kyyneleen äidin silmään!
Mie oon vienyt myös pojan hoitoon tällä viikolla, koska en kartakaikkiaan jaksa tehdä yhtään mitään muuta kuin nukkua ja oksentaa! Itse ajattelin niin että äidin pitää parantua ja näin lepäämällä se käy nopeimmin ja toiseksi poika turhautuis täällä kotona kun en jaksaisi leikkiä ja ulkoilla hänen kanssaan. Parempi siis pitää se normaali rytmi ja viedä tarhaan.
Tsemppiä kaikille odottajille!
Mamma, Luka ja masu rv9+2