Pitkästä aikaa minullakin on aikaa pikaisesti käydä täällä mutka. Kyllä se vauva pistää oikeasti arjen rutiinit niin uusiksi, ettei koneella oloon ole enää juuri aikaa. Vaikka tyttö nukkuu paljon, on tekemistä aina niin paljon (tai sitten pitää nukkua itsekin), ettei ehdi koneelle.
Joku kyseli Oysin ruuhkista. Synnytysosastolla ja vuodeosastoilla oli ollut ruuhkaa juuri ennen kuin minä menin sinne. Olin siis ensin pari päivää osastolla 11 raskausmyrkytyksen vuoksi käynnistyksessä. Kun sitten oli minun aikani synnyttää, oli synnytysosastolla hiljaista. Osastolla 13 olin ekan yön 2 hengen huoneessa, jonka jälkeen saimme perhehuoneen. Kätilöt kertoivat, että nuo tilanteet saattavat muuttua tosi nopeasti, joten valitettavasti tämän hetkistä tilannetta en osaa sanoa. Toivottavasti mahdollinen lakko ei kuitenkaan ruuhkauta Oysia täysin.
Pikkuneiti kasvaa hurjaa vauhtia, ainakin omaan silmään näyttää siltä. Oma olo on vielä niin ja näin. Minähän menetin verta aika paljon (hb sairaalassa 81) ja sain pari pussia verta. Samoin mulle tehtiin iso episiotomia (5cm pitkä, 3cm syvä ) ja repesin lisäksi 2. asteen repeytymän emättimen puolelle. Tikkejä ommeltiin 15 min ajan kolmeen kerrokseen.
Ponnistusvaihe oli pitkä ja hankala: vauva ei meinannut mahtua ulos ja jäi kiinni mm. päästä ja vyötäröstä sekä kohdunsuulle että emättimen suulle. Lopuksi lääkäri odotti oven takana imukupin kanssa, kun pää oli jo ulkona, mutta vyötärö oli jumissa kohdunsuulla. Vauvan sydänäänet heikkenivät, minut pakotettiin ponnistamaan vaikkei supistusta ollut, toinen kätilö työnsi vauvaa pepusta ulos ja lopulta onnistuin. Olihan se tunne sitten mahtava, kun sain vauvan rinnalleni, mutta olin ihan tajun menettämisen rajoilla, joten en voinut kauaa pitää vauvaa rinnallani.
Olin tosi, tosi kipeä. Lisäksi kotiin päästyäni haava tulehtui, osa tikeistä aukesi ja mä jouduin antibioottikuurille. Nyt on viimeinen päivä kuuria menossa ja pystyn ekaa kertaa istumaan joten kuten 2,5 viikkoon. Minulle jäi aikamoiset kauhukuvat synnytyksestä, tai pikemminkin ponnistuksesta, mutta pääasia kuitenkin, että vauva on terve! Jatkossa harkitsen kyllä vakavasti sektiota, kun ahtaus oli oikeasti suuri ongelma.
Ai niin, valitin aikoinaan hurjasta turvotuksesta ja painonnoususta raskauden loppupuolella. Myrkytyksestä johtuvaa turvotusta se sitten olikin: paino putosi ekan 1,5 vk:n aikana 15 kiloa ja enää on 2kg jäljellä lähtöpainosta!!!
Nyt taas vauva kutsuu, joten jatkan matkaa.. Hyvää odotusaikaa kaikille ja onnea vauvaantuneille!