osaatko pitää kulissit yllä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Taare-
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

Taare-

Vieras
voitko elää kaksoiselämää niin että välttämättä kukaan ulkopuolinen ei näe kuinka paha sinulla on olla omassa elämässäsi tai liitossasi?

tää on oikeesti taitolaji, koota itsensä kun lähtee pihalle tai puhelin soi, mutta kun kotona on yksin niin kaikki romahtaa. ja minä perussuomalainen en osaa puhua miltä sisällä tuntuu niin en osaa edes ottaa puhelinta käteen ja soittaa lääkärille aikaa, koska en vain halua kertoa siellä kuinka paha minulla on olla ja mitä kaikkea paskaa ajattelen pääni sisällä :(
 
osasin.
enään ei tartte kun päätin alkaa rehelliseks, eli jos joku kysyy niin vastaan muuten en asiasta puhu.pitää kyllä kans tietää että kenelle voi puhua ilman että siitä tulee sen isompaa farssia, eli ian kaikille en kaikkea sano.
 
Minulta jos joku kysyy että miten menee niin kyllä rehellisesti sanon... Välillä liiankin paljon höpöttelen omia asioitani... En vaan osaa pitää sisällä jos on paha olla... Joskus kun on ukkosen kansa sattunu olee vähän vaikeeta ja äitee soittanu niin melkeen samantein purskahtanu itkuun kun äiti on kysyny että mitäs teille... Kiva siinä sitten yrittää äitiä "rauhotella" että ei nyt mitään vakavaa, vähän vaan vaikeeta...
Eli en kyllä osaa mitään kulissia pitää yläälä...
 
Hei Taare, olet ehkä vielä aika nuori ihminen ? Kyllä kannattaa varata jotain keskusteluaikaa jollekulle, jos ei ole muita läheisiä, joiden kanssa jutella asioista. Itse käyn joskus mielenterveystoimistossa juttelemassa, vaikka on mulla ihana mies ja ystäviäkin. Käytän mielialalääkettä joka päivä, koska kärsin masennuksesta ja ilman lääkettä en voisi mennä ulos kotoa tai ajaa autoa. Pahimmillaan en halunnut edes vastata puhelimeen, vaan eristäydyin. Lapsi tehtiin silti, eihän kaikki vanhemmat voi olla ns. ihannevanhempia ja täysin terveitä ! Pitää vaan yrittää hyväksyä itsensä tällaisena kuin on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keski-ikäinen:
Hei Taare, olet ehkä vielä aika nuori ihminen ? Kyllä kannattaa varata jotain keskusteluaikaa jollekulle, jos ei ole muita läheisiä, joiden kanssa jutella asioista. Itse käyn joskus mielenterveystoimistossa juttelemassa, vaikka on mulla ihana mies ja ystäviäkin. Käytän mielialalääkettä joka päivä, koska kärsin masennuksesta ja ilman lääkettä en voisi mennä ulos kotoa tai ajaa autoa. Pahimmillaan en halunnut edes vastata puhelimeen, vaan eristäydyin. Lapsi tehtiin silti, eihän kaikki vanhemmat voi olla ns. ihannevanhempia ja täysin terveitä ! Pitää vaan yrittää hyväksyä itsensä tällaisena kuin on.

oi kuule, oon saanu aika tehokkaasti karkoitettua kaikki ihmiset ympäriltäni koska en halua näyttää heille kuinka paha mulla on olla :( viimeksi eilen siskoni kanssa sain sodan aikaan ja luulempa että hänestä ei kuulu pitkään aikaan mitään :'( kaikki tämä omaa paskamaisuuttani, ja jos ihminen ei osaa kadota osaan kyllä saada hänelle pahan olon.
lääkkeitä en käytä koska ne eivät ole koskaan antaneet mitään vastetta, ainoa reaktio jonka olen niistä saanut on se että kävelen kuin sumussa ja minulla ei ole enää mitään tunteita, kiitos ei sitä enää. mielumin vaikka itken ja raivoan omassa itsessäni ja mietin kuolemaa.
 
Osittain osaan ja osittain en.

Opin siitä pois, ja olen oppinut siihen osittain takaisin sen jälkeen, kun lapsella todettiin vakava sairaus. Opittuani sen, että monikaan ei halua kuulla ajatuksia jotka liittyy pelkoon lapsen menetyksestä tai muista mitä siihen liittyy. Aika pian opin vastaamaan kysymykseen "miten menee?" että "ihan hyvin" vaikka oikeasti tuntui siltä, että kaikki on päin helvettiä ja että en jaksa enää yhden yhtä päivää enää.
 

Yhteistyössä