Äittä: onnea vakipaikasta! =) Hieno homma!
Kette: onneksi tilanne rauhoittunut, toivottavasti pysyykin rauhallisena
Sairaalakassia en ole pakkaillu, oon miettiny sen verran, et mistä teen sairaalakassin En haluu mitään hirveetä matkalaukkua ottaa mukaan, en sentäs asumaan aio sinne mennä. Kai sitäki vois alkaa pikkuhiljaa paikkailla, oispa valmis kun lähtö joskus tulee.
Horoskoopeista: minä oon leijona ja mies oinas, saa nähä saammeko toisen oinaan perheeseemme LA on miehen syntymäpäivänä ja hän on vakaasti päättäny et laps syntyy kans sillon
Kavereista: Onneks ei ole sellaisia jotka oisivat kadonneet kuin pieru saharaan -tai sit en ole edes huomannu Ystäväni joka vuosi sitten sai lapsen niin mä en osannu olla hänen tukenaan, lähinnä koska olin niin järkyttynyt tästä isästä.. Ja kaikki tapahtu todella äkkiä et mä menin totaalisen lukkoon.. No kun synnytti niin ollaan taas lähennytty entiselleen, raskausaika oli mulle jotenki tosi raskas ja nyt kaduttaa ihan sikana kun en osannu pukata omia tuntemuksia pois ja olla tukena.. :ashamed: Virheistä oppii..
Lääkärikäynti pitäs olla vikan kolmanneksen aikana joskus mutten tiedä yhtään koska se on.. Neuvola on 20.päivä ja jotenki ei yhtään nappais..
Vatsa kyl toimii päivittäin, välillä tahtoo olla turhan kovalla ja sit tulee verta sekä pukamat pullahtaa ulkopuolelle. Mut toistaseksi runsaalla juonnilla ja luumuilla on pysyny (Vaihteeksi/Vielä) ihan siedettävänä..
Mua välillä vituttaa valittaa jostain kivusta ym oireesta mitä raskaus tuonut tullessaan, koska on niitä ihmisiä jotka eivät lasta saa vaikka kuinka yrittävät ja haluavat. Siksi tuntuu väärältä kun itse raskauduin suht helposti (4-5kk yrittämällä) ja silti valitan kun särkee, ummettaa, on pukamaa ja kymmenen muuta juttua Mutta kai se kuuluu ihmisluontoon..
Itselläni on yksi ystävä joka ei ole raskautunut lukuisista yrittämisistä huolimatta ja on ollut epäonnea miessaralla niin tuntuu ettei halua fb:ssä hehkuttaa omaa onnea jos hän sattuu sen lukemaan. Vaikka voihan sitä muokata ettei hän sitä näe, mutta kumminkin.
Muutenkin kun näen ystäviä niin en itse alota puhumaan vauvasta ja raskausajasta.. Vasta kun joku kysyy jotain niin sitten, luultavasti johtuu siitä kun on ollut pari kaveria jotka ootusaikana eivät puhuneet mitään muuta kuin "minä minä minä ja vauva vauva vauva" mikä alko ottaa ittee kupoliin niin en halua olla samanlainen :$
Mutta täytynee alkaa tekemään ruokaa kun nälättää opcorn: ja oikaseen pitkälleen kun istuminen alkaa ottaa koville..
Ps. Ujo ipana täälläkin! Kun oon itsekseni niin kova touhuuminen mut jos joku muu kokeilee vatsaa (vaikka mies) niin hiljaisuus laskeutuu ja hyvin harvoin mies tuntee liikkeitä Harmittaa miehen puolesta kun kovasti haluais niitä tuntea.. Eilen otin videoa kun temmelsi masussa ja laitoin sille töihin fb:hen videon =)
L & Ujopiimä 31+4 :heart:
Kette: onneksi tilanne rauhoittunut, toivottavasti pysyykin rauhallisena
Sairaalakassia en ole pakkaillu, oon miettiny sen verran, et mistä teen sairaalakassin En haluu mitään hirveetä matkalaukkua ottaa mukaan, en sentäs asumaan aio sinne mennä. Kai sitäki vois alkaa pikkuhiljaa paikkailla, oispa valmis kun lähtö joskus tulee.
Horoskoopeista: minä oon leijona ja mies oinas, saa nähä saammeko toisen oinaan perheeseemme LA on miehen syntymäpäivänä ja hän on vakaasti päättäny et laps syntyy kans sillon
Kavereista: Onneks ei ole sellaisia jotka oisivat kadonneet kuin pieru saharaan -tai sit en ole edes huomannu Ystäväni joka vuosi sitten sai lapsen niin mä en osannu olla hänen tukenaan, lähinnä koska olin niin järkyttynyt tästä isästä.. Ja kaikki tapahtu todella äkkiä et mä menin totaalisen lukkoon.. No kun synnytti niin ollaan taas lähennytty entiselleen, raskausaika oli mulle jotenki tosi raskas ja nyt kaduttaa ihan sikana kun en osannu pukata omia tuntemuksia pois ja olla tukena.. :ashamed: Virheistä oppii..
Lääkärikäynti pitäs olla vikan kolmanneksen aikana joskus mutten tiedä yhtään koska se on.. Neuvola on 20.päivä ja jotenki ei yhtään nappais..
Vatsa kyl toimii päivittäin, välillä tahtoo olla turhan kovalla ja sit tulee verta sekä pukamat pullahtaa ulkopuolelle. Mut toistaseksi runsaalla juonnilla ja luumuilla on pysyny (Vaihteeksi/Vielä) ihan siedettävänä..
Mua välillä vituttaa valittaa jostain kivusta ym oireesta mitä raskaus tuonut tullessaan, koska on niitä ihmisiä jotka eivät lasta saa vaikka kuinka yrittävät ja haluavat. Siksi tuntuu väärältä kun itse raskauduin suht helposti (4-5kk yrittämällä) ja silti valitan kun särkee, ummettaa, on pukamaa ja kymmenen muuta juttua Mutta kai se kuuluu ihmisluontoon..
Itselläni on yksi ystävä joka ei ole raskautunut lukuisista yrittämisistä huolimatta ja on ollut epäonnea miessaralla niin tuntuu ettei halua fb:ssä hehkuttaa omaa onnea jos hän sattuu sen lukemaan. Vaikka voihan sitä muokata ettei hän sitä näe, mutta kumminkin.
Muutenkin kun näen ystäviä niin en itse alota puhumaan vauvasta ja raskausajasta.. Vasta kun joku kysyy jotain niin sitten, luultavasti johtuu siitä kun on ollut pari kaveria jotka ootusaikana eivät puhuneet mitään muuta kuin "minä minä minä ja vauva vauva vauva" mikä alko ottaa ittee kupoliin niin en halua olla samanlainen :$
Mutta täytynee alkaa tekemään ruokaa kun nälättää opcorn: ja oikaseen pitkälleen kun istuminen alkaa ottaa koville..
Ps. Ujo ipana täälläkin! Kun oon itsekseni niin kova touhuuminen mut jos joku muu kokeilee vatsaa (vaikka mies) niin hiljaisuus laskeutuu ja hyvin harvoin mies tuntee liikkeitä Harmittaa miehen puolesta kun kovasti haluais niitä tuntea.. Eilen otin videoa kun temmelsi masussa ja laitoin sille töihin fb:hen videon =)
L & Ujopiimä 31+4 :heart: