No olipas tänne tullu juttua sitten eilisen
Oli hetkeksi lukemista, mukavaa!! Mä en meinaa enää mahtua hyvin tietokoneen ja sohvan väliin :kieh: Sohvaa ei voi enempää siirtää "taaksepäin", tulee kirjahylly vastaan ja meidän olohuone on muutenkin pieni, että ei voi edes järjestystä muuttaa. No eikö se tästä.
Tänään taas multa kysyttiin (postilaatikolla), että pianko poksahtaa. Sanoin, että kyllä sinne elokuun alkuun pitäis vielä odotella. Vanhempi nainen sanoi, että on kuulemma luvattu lämmintä ja pitkää kesää. Saa vain nähdä. Mua jo rupee ärsyttämään, kun jatkuvasti joku kyselee, että joko pian meet synnyttämään :kieh:
Onneksi täällä on muitakin joilla lonkat puutuu öisin etten ole ainut!! Mulla yöt menee lonkkien takia vaan pyörimiseen kyljeltä toiselle enkä juuri saa nukuttua. Aamulla on sitten hiton väsyksissä ja silmät kauan aikaa nurin päin :'( Jos en heti vaihda kylkeä, kun siltä alkaa tuntua, niin ai että kun sattuu.
Mulle tuli päätös äitiysrahasta ja äitiysavustuksesta (otin rahana) kaks viikkoa papereiden viemisestä kelaan, että ei täälä ainakaan tarvinnu kauaa odotella. Usein se on kuukausi, kun tulee mitään päätöksiä. Kai sekin on paikkakuntakohtaista....
Soma: Itse kirjoitin runon vauvan syntymästä valmiiksi (tyttö/poika, pituus, paino ja kellonaika vielä lisätään syntymän jälkeen), laitoin valmiiksi joille haluan viestin lähettää ja sitten vain tallensin viestin luonnoksiin odottamaan lähetystä. Toivottavasti ymmärsit selostuksestani jotain!
Soma: Mulla ensimmäisen raskauden aikana oli sokeriarvot korkeella eikä mun ainakaan tarvinnut mennä sairaalaan jatkotutkimuksiin eikä myöskään osastolle. Riitti, kun kotona seurasin itte sokeriarvoja pistämällä itteeni useita kertoja päivässä sormeen. Aina oli arvot hyvät. Muuta seurantaa ei mulle tullut.
Oon myös ollut kotona lasten kanssa 6 vuotta (vuodesta 2002) niin kuin täällä oli joku muukin ollut. Aina on ollut päivänselvää, että jään lapsen kanssa kolmeksi vuodeksi kotiin, kun syntyy. Nyt odotan siis neljättä lasta ja jään taas kotiin niin kauaksi, kun se täyttää 3 v. Mulla on tuloina kotihoidontuki, vauvan synnyttyä myös äitiysraha, lapsilisät ja ennen oli elatusmaksut (2 lasta edellisestä liitosta). Edellä mainituista elatusmaksut jäi pois, kun ex meni ja tappoi ittensä ja sen tilalle lapset saa kelasta jotain lapsen perhe-eläkettä. Hakemus vielä osittain vireillä. Mies on palkkatyössä. Kummasti sitä ollaan vain pärjätty suht pienillä tuloilla vaikka meillä on talolainaa, autolainaa, kaikki muut laskut päälle yms. Tämä järjestely sopii meille hyvin!
Onpas teillä joillakin suloisen pieniä masuja :heart: Mun mahani on sen verran suuri, että koko ajan ihmiset luulee, että synnytän jo pian :kieh:
Lauren-78 kyseli onko muilla haaveissa suurperhe vai ihan pieni. No, meillä on ilmeisesti suurperhe tiedossa, kun kerta neljäs lapsi tekee tuloaan!! Ite haluisin ehkä myöhemmin vielä viidennen lapsen, mutta mies on jyrkällä EI-kannalla. Niin se oli kyllä edellisenkin lapsen aikana ja silti vain kolmas syntyi
Joku mainitsi, että se äitiysavustus 140 euroa on tosi pieni raha, että sen takia ei sitä ehkä ottanutkaan vaan ennemmin pakkauksen. Onhan se näin, mutta meille tuo raha tuli hyvin tarpeeseen, kun keskimmäiselle lapselle piti ostaa vaatekaappi, kun vaatteet oli hoitopöydän laatikoissa ja tarvin ne tyhjiksi vauvan vaatteita varten. Ite piti laittaa vain 7 euroa lisää ja saatiin kunnon kaappi, jossa on henkari- ja hyllypuoli liukuovilla sekä vielä yläkaappi kahdella puolella!!
Miehistä myös ollut puhetta. Täällä mies on suhtautunut mun mielialojen muutokseen suht positiivisesti, kun tietää mistä ne johtuu suurimmaksi osaksi (raskaudesta). Sillon tällön illalla se kattoo mun masua ja tuumaa, että ei helv*** onko mun maha TAAS kasvanu
Aika hauskaa.
Tässäpä nämä tärkeimmät jutut tais ollakin. Omaan napaankaan ei mitään sen kummempaa kuulu. Vähän tossa aamulla supisti kipeesti, kun sain siivottua yläkerran, mutta meni hetken päästä ohi huilattuani. Huomenna tai perjantaina olis sitten alakerran siivouspäivä, huh.
Tatjana80 ja tyttö 28+5