onko vanhemmallasi uusi kumppani?

[suru]

tämä tuntuu niin vaikealta...äitini kuoleman jälkeen isälläni on nyt uusi kumppani,joka toisaalta on aivan ihana asia.toisaalta ärsyttää ja pelottaakin että tämä uusi kumppani muuttaa meidän lapsuudenkotiimme asumaan,pieniä viitteitä siihen on jo nähty,samoin hänen lapsenlapsensa ovat vallanneet täysin isäni kodin jossa vielä on paljon meidän tavaroitamme,lasten leluja ym.leikkivät siellä lähes päivittäin.On jotenkin raskasta mennä nykyään kotiin kun siellä aina on joku "vieras",ennemmin kun kävimme siellä usein,siivosimme,laitoimme ruokaa,ja vain olimme isän seurana.Olenko ihan typerä kun tällaisia ajattelen...ahdistaa vaan kun koti ja pappala ei tunnu enää entiseltä

 

[hmm]

Ehkä se olo siitä ajankuluessa muuttuu.. Onko äitisi kuolemasta kauan? Eikö ole kuitenkin hyvä asia että isäsi on onnellinen

 

[Non compos mentis]

Ukkini hiljaa hiipui pois vaimonsa kuoltua. Ei sekään ollut kivaa katseltavaa. Ole onnellinen isäsi uudesta onnesta. Ei se pyyhi hänen aikaansa äitisi kanssa pois. Mutta elävä kuollut leski on oikeasti todella surullinen asia.

 

[vieras]

Minä olin iloinen kun äitini löysi uuden kumppanin ja löysi onnen elämäänsä. Oli niin surullinen isäni kuolemasta.

 

[ap]

olen onnellinen siitä että isällä on kumppani ja ihan kiva sellainen.ahdistaa vaan tuo kun on niin paljon isänluona ja ne lapsenlapset siinä sekaamassa kaiken aikaa...enhän omianikaan vie isänluo jokapäivä ja nyt hän joutuu katselemaan vieraita pikkulapsia päivästä toiseen,tiedän että se on isälle raskasta.tahtoisi välillä omaa rauhaa.ja harmittaa että nyt koti ei enää ole koti kun sielä majailee vieras nainen...ennen saatiin tulla ja mennä miten haluttiin...

 

[ap]

siis raskainta tässä on että tuo ihminen muutaisi minun lapsuudenkotiini...muutaisi sitä jotenkin,tutkisi ja tonkisi paikkoja,kuitenkin se on minun lapsuudenkotini ja isän kuoltua jäisi minulle...

 

[TULKINNANVARAINEN]

olet täysin oikeutettu tuntemaan noin ja tuo on aivan luonnollistakin. oman vanhemman menetys on kova paikka ( itse sen kokenut ). kun isäni löysi uuden naisystävän tunteet olivat ristiriitaiset...mutta kyllä siihen sopeutuu ja nyt isäni on naimisissa tämän naisen kanssa. parempi niin kuin se että hukuttaisi surunsa vaikkapa viinaan.

 

[TULKINNANVARAINEN]

siis raskainta tässä on että tuo ihminen muutaisi minun lapsuudenkotiini...muutaisi sitä jotenkin,tutkisi ja tonkisi paikkoja,kuitenkin se on minun lapsuudenkotini ja isän kuoltua jäisi minulle...

se on isäsi koti ja sinulla on oma koti. mikäli menevät naimisiin on se myös tämän naisen talo isäsi kuoltua. et voi odottaa että isäsi muuttaisi kotoaan muualle vain sen vuoksi että äitisi on asunut samaisessa talossa.

 

[ap]

tuota naimisiinmenoakin olen ajatellut,toivottavasti niin ei kuitenkaan käy...itsekäs olen tässäasiassa,isälläni on melko mittava omaisuus,tällä naisella taas ei juuri mitään...olisi katastrofi jos puolet omaisuudesta jäisikin tälle naiselle...isä on kuitenkin sanonut että naimisiin ei ole tarkoitus mennä,mutta jotenkin pelkään että tämä nainen on kovasti isän rahojen perään ja houkuttelee isän naimisiin kanssaan...isäni on niin hyväsydäminen...

 

[Non compos mentis]

Isälläsi on oikeus rakastua ja käyttää omaisuuttaan ja kotiaan miten tykkää.

 

[TULKINNANVARAINEN]

Isälläsi on oikeus rakastua ja käyttää omaisuuttaan ja kotiaan miten tykkää.

näin se menee. isä on tienannut ne rahat ja omaisuuden ja on vapaa käyttämään ne ihan kuin tahtoo. on vain perillisille plussaa jos on jotain perittävää. ei missään laissa sanota että koko elämä on pyhitettävä omaisuuden keräämiseen jotta lapsilla olisi paljon perittävää.

 

[ap]

tiedänhän minä...jotenkin tuntuu vain niin surkealta...miten voikin elämä muuttaa suuntaa muutamassa viikossa.tämä nainen puhuttelee lapsilleni itseään mummaksi ja se kirpaisee ;( otan tämän ehkä hiukan raskaasti...

 

[ap]

jos teemme sukupolven vaihdoksen,jääkö talo ja tila silloin minulle vaikka menisivätkin naimisiin?siitä on ollut puhetta jo useamman vuoden.

 

[ap]

Koti ja tila vaan ovat niin äärettömän rakkaita ja työskentelen siellä keväästä syksyyn...ehkä tämänkanssa oppii elämään...

 

[TULKINNANVARAINEN]

jos teemme sukupolven vaihdoksen,jääkö talo ja tila silloin minulle vaikka menisivätkin naimisiin?siitä on ollut puhetta jo useamman vuoden.

no jos tila siirtyy sinun nimiisi, mutta isäsi saisi asua tilalla. silloin olisi sinun. oliko äitisi minkä ikäinen? omani oli 48v ja tuntui niin väärältä että meni niin nuorena ja isä löysi aika pian uuden.

 

[vieras]

Ymmärrän sun tunteet, mut mä olen sitä mieltä et mun vanhemmat on tienannu ja ansainnu omaisuutensa, ei niiden velvollisuus ole mulle mitään jättää. Tuhlatkoon vaikka mihin sen, pääasia on että elävät onnellisina. Ja jos isäsi tähän naiseen rakastuu, niin oikeus hällä on jakaa omaisuutensakin tän naisen kanssa. Mutta jos tila on sulle rakas, niin juttele suoraan isäsi kanssa ajatuksistasi, niin ei turhaan tule katkeruutta tätä naista kohtaan.

 

[TULKINNANVARAINEN]

oliko tila yksin isäsi nimissä? vai miksi et siitä saanut osuuttasi?