Tiedättekö mihin teidät tai joku perheenjsäenistänne haudattaisin, jos niin ikävästi juuri nyt kävisi, että joku teistä kuolisi?
Ja jos - hyytävä ajatuskin eli älä syvenny siihen vaan vain siihen paikkajuttuun - lähtijä olisi lapsesi?Osa varmaan omien asuinkuntiensa hautuumaille. Minut ja isä ripoteltaisiin tuonne niemennokkaan.
vanhoilloilliset on jo ostanut kaikille hautapaikat. Ihan normia. minun testamentissa lukee se että minut pitää tuhkata. jos haluaat kyntiilän jouluna sytyttää niin riittä kun muistaa.Tiedättekö mihin teidät tai joku perheenjsäenistänne haudattaisin, jos niin ikävästi juuri nyt kävisi, että joku teistä kuolisi?
Nimipuunsa juurelle kotiin, meitä lähelle.Ja jos - hyytävä ajatuskin eli älä syvenny siihen vaan vain siihen paikkajuttuun - lähtijä olisi lapsesi?
Laitonta mutta ehdottomasti sellainen laittomuus mikä olisi oikein tehdä.Nimipuunsa juurelle kotiin, meitä lähelle.
Ei laitonta, luvanvaraista.Laitonta mutta ehdottomasti sellainen laittomuus mikä olisi oikein tehdä.
Kaunis ajatus. Toivottavasti ei koskaan tule sinulle ajankohtaiseksi.
Ok. Tuota en tiennytkään.Ei laitonta, luvanvaraista.
Suostumus vainajan tuhkan sirotteluun
Minun tuhkani ripoteltaisiin mereen, talomme edustalle.Tiedättekö mihin teidät tai joku perheenjsäenistänne haudattaisin, jos niin ikävästi juuri nyt kävisi, että joku teistä kuolisi?
Onko siellä tilaa?Ei ole mutta nyt ajattelisin että äitini viereen haluaisin mut haudattavan.
kun elossa. Ne ymmärtää. Kaikki jotka läheisiä tietää minkälainen olen ja mitä kun kuolen.Uskotko että se tuntuu riittävälle myös kaikille jälkeesi sureville ?
Uskon ymmärtäväni kyllä. Mä taas tein hoitotestamentin samasta syystä. =) Haluan säästää läheiset siltä päätöksen vastuulta ja sen miettimiseltä, mitä olisin ehkä itse toivonut. Kun asia on vielä tehty avoimesti niin, että hoitotestamentista tiedetään etukäteen, ei asia tule tilanteen ollessa päällä yllätyksenä kenellekään.Minä kaavailin tuollaista myös kun taannoin sovimme noita juttuja vanhempieni kanssa.
Sitten aloin miettimään, etten oikeasti tiedä milloin ja missä tilanteessa tuo läheisiäni kohtaisi. En tahtoisi, että pelkästään aiemman tahtoni vuoksi, ajaisin heidät henkisesti kestämättömään tilanteeseen joskus kun eläisivät muutenkin syystä tai toisesta kovin vaikeaa elämänvaihetta.
Mielummin siis riskeeraan sen halvaantuneena elämisen kuin sen, että rikon jonkun rakkaani...
Tajuan selittäväni asian huonosti.
Silti ehkä osa tajusi?