Onko teillä hautapaikka?

Kuoleman jälkeen moisella ei tietenkään kuolleelle mitään merkitystä. Jäljellejääneille sen sijaan on.

Sen tiedän että vielä kuolemaa tekevälle ihmiselle sillä voi olla suurikin merkitys.

Jälkeenjääneenä minulle sillä on merkitystä siten, että tiedän että minullekin on olemassa paikka samassa haudassa rakkaimpien ihmisteni kanssa. Kun aikani koittaa, voin kuolla rauhassa tietäen varmasti mihin maalliset jäännökseni päätyvät.

 

Ei ole, mies tietää mitä mä haluan jäännöksieni suhteen tehtävän ja toisinpäin =) Kumpikaan ei tahdo hautausta..

 

Sukuhauta löytyy. Itse asiassa useampikin ja miehen suvulta lisää. En kuitenkaan tiedä mihin tulisin haudatuksi. Järjestys riippuisi suurelti myös siitä missä järjestyksessä täältä tullaan lähtemään ja mitä mieheni ja lapseni ovat asiasta mieltä. Itse en sitä asiaa todennäköisesti tule päättämään.

 

Ei pihaan saakaan. Maanomistajan luvalla (meillä oma maa) riittävän kauas kaikesta, mielellään vesistöön.

Mun isotäti on haudattu muutama vuosi sitten kotipihalleen. Aikamoinen tilanne, jos ja kun tila ei säily suvussa.

 

En halua, että minua haudataan.

Kuoleman jälkeen ensin mahdollisimman paljon elimiä ja kudoksia tutkimuksiin/luovutukseen. Jos jotain rippeitä jää, ne tuhkataan ja tuhkat mielellään levitetään johonkin metsään lannoitteeksi.

 

Lapsemme hautaan meidät aikanaan laitetaan. Siihen mahtuu vielä yksi arkku ja kaksi uurnaa. Mies haluaa tulla haudatuksiarkussa, minä uurnassa.
Vaatii kyllä silloin sitä, että mies kupsahtaa ensin. Koska jos se olin minä jaminut tuhkataan, ei uurnan päälle voi enää arkkua haudata.

 

mulle on hautapaikka varattuna. Mulle, isälle, äidille ja pikkuveljelle. Meidät haudataan mun toisen veljen viereen. Tyttö aikanaan ( toivottavasti ) mun jälkeen mun päälle. Miehen kanssa ei päästä samaan hautaan jollen eroo ort. ja liity ev.lut tai toisinpäin.

 

En haluaisi haudattavan tähän nykyiseen kotipaikkakuntaan, koska tämä vaan ei tunnu näin monen vuodenkaan jälkeen vielä tarpeeksi kotimaiselta.
Haluan tuhkauksen ja minun tuhkat vois ripotella vuoren rinteelle tuonne pohjoiseen päin.
Jos lapsistani kuolee, haluan tuhkata (tietty elintenluovutus yms.) ja pidän tuhkat kyllä itselläni ja ehkä sitten ripotellaan samaan paikkaan minun kanssani.

Ihan hölmöä, kun kuoleman jälkeen millään ei ole enää mitään merkitystä ja maailma loppuu, mutta näin elävänä olisi jotenkin lohduttavampaa menetellä näin.

 

Ei ole hautapaikkoja. Vanhemmillani on pihallaan suht iso kivilaatta jonka haluavat hautakivekseen, itse oon miettinyt elintenluovutusta, mikäli ne mihinkään kelpaa ja tuhkausta omalle kohdalleni.

 

Ei ole hautapaikkaa eikä tule, kumpikaan meistä ei halua hautausta. Miehen suvussa tapana viedä tuhkat tiettyyn paikkaan mereen, ja se tuntuu ihan samalta kuin kävisi haudalla, paitsi paljon kauniimpi paikka, kun käy siellä merkki- ja juhlapäivinä viemässä kukan veteen. Tosin kumpikaan meistä ei niin välitä merestä, että varmaan jonnekin muualle tuhkat - tästä ei ole tullut juteltua. Tässä vain se mutta, että tiedän että vanhempani varmasti haluaisivat mulle hautauksen jonnekin lähelleen ja muistokiven jne jos niin heikosti kävisi että kuolisin ennen heitä. Voiskohan tuhkat pistää puoliksi??

Vanhempieni hautapaikoista ei ole tullut koskaan puhetta, olen melkein 100% varma että sellaisia ei ole. Tiedän vaan että äitini ei missään nimessä halua tuhkausta. Varmasti myös haluaisi aiemmille kotiseuduilleen missä muut sukulaiset, toivottavasti järjestää ennen kuolemaa, kun en oikein tiedä :| Pitää varmaan ottaa joskus puheeksi....

 

Haluan, että minut haudataan kotipaikkakunnalle lähelle omia vanhempiani ja synnyinseudun rauhaan.

Hoitotestamentin olen myöskin laatinut aluksi suullisesti, mutta koulutukseni kautta olen havahtunut siihen tosiasiaan, että se on oltava kirjallinen ja hyvässä tietopaikassa.

Minulla on elintenluovutuskortti.

 

On 2 paikkaa äidin, isän ja velipojan haudassa jäljellä. Jos "täyttyy" niin sitten samalta hautausmaalta toinen hautapaikka lisää, uurnapuolelta.