Onko sinulla ruma lapsi?

[anteeksi]

Ok, ehkä hieman provosoiva otsikko ja tarinakin, mutta oikeasti ajattelen näin..

Kaikki äidit ovat sitä mieltä, ettei rumia lapsia ole olemassakaan. Ymmärrän, että äiti ei niin lapsestaan ajattele, mutta mielestäni ärsyttävän näköisiä ja oloisia lapsia on olemassa! Olen sen verran realisti, että myöntäisin kyllä itselleni jos ajattelisin lapseni olevan ruma.. :S En ehkä sanoisi sitä kellekään, mutta jos päälle tulisi vielä märisevä ja ärsyttävä luonne, niin kyllä minua potuttaisi.. Varmasti rakastaisin tuota lasta (tottakai), mutta tiedän, että ärsyyntyisin enemmän tuollaisesta kuin nätistä ja kiltistä lapsesta :S (tai vaikka nätistä mutta ärsyttävästä)

Jos täällä on joku samalla tavalla ajatteleva, niin haluaisin tietää, ärsyttääkö lapsi sinua enemmän kuin pitäisi? Joo ja tiedän, etten ole valmis äidiksi jos näin ajattelen, mutta ajattelenkin sitä syntymättömän lapsen parasta..

 

[vieras]

juu, aika provosoiva otsikko kyl!
mutta tosiaan kun lapsi syntyi, katsoin että ompa vähän ruma, mutta päivän päästä näytti jo sievältä oli juuri syntyessään ruttuinen, suu vinossa.. mutta ne korjaantuivat
nyt erittäin komea miehenalku!

 

[Ruma]

Rumaakin rumempi. Iso nenä, isot korvat.

 

[Maija]

Hooh. Oon aivan sataprosenttisen varma, että pitäisit lastas kauniina jos sellaisen saisit.

 

[Ruma]

Häpeän kulkea yleisillä paikoilla.

 

[vieras]

kenenkään äidin mielestä OMA lapsi ei ole ruma. muiden lapsista sitten löytyy rumia.

 

[RottenCorpse]

omasta mielestäni ei tietenkään ole!!
toinen tyttö on kuulemma nätti prinsessa ja toinen on vaan äitinsä näkönen :snotty:

 

[Ruma]

Naapurin mummelikin sanoi että onpas sun lapsellasi harvinaisen iso nenä ja korvat.

 

[Ruma]

Naapurin mummelikin sanoi että onpas sun lapsellasi harvinaisen iso nenä ja korvat.

 

[Rukoilijasirkka]

Rakkaus aiheuttaa, tai pitäisi aiheuttaa sen, että kun näkee ne omat piirteet lapsessaan, alkaa rakastaa niitä itsessäänkin.

Lapsihan on vanhempiensa näköinen. Jos ei pidä omasta tai miehensä ulkonäöstä, eikä voi oppia koskaan pitämään, niin ei silloin voi nähdä ei-niin kauniina sen omankin lapsen. Ellei rakkaus tee sitä tepposta, että omatkin piirteet alkavat enemmän miellyttää, kun ne näkee rakkaan lapsen kasvoista.

 

[Ruma]

Kyllä mun lapsi on ruma. Varmasti koulussa tulevaisuudessa kiusaavat. Ja toi mun hymiö meni väärinpäin. Näin sen piti olla

 

[sss]

Eilen näin kaupassa ruman lapsen ja rumemmaksi hänet teki todella huono käyttäytyminen

 

[Meillä]

tosi söpö,mutta kun kiukkuaa söpöys hetkellisesti katoaa,suu vääntyy rumaksi ja naama tulee ihan punaiseksi...no,kukas sitä nyt söpö raivotessaan olis.

 

[Rukoilijasirkka]

Kyllä mun lapsi on ruma. Varmasti koulussa tulevaisuudessa kiusaavat. Ja toi mun hymiö meni väärinpäin. Näin sen piti olla

Et ehkä pidä omasta ulkonäöstäsi, tai lapsen isän ulkonäöstä.

 

[karua mutta totta]

minulla on kaunis lapsi mikä on ihme kun mies ja minä ollaan aika rujon näköisiä

 

[Ruma]

Kaunis rukoilijasirkan kirjoitus. Täytyy ruveta miettimään tuota sisältöä.

 

[vieras]

no ei todellakaan oo ruma, koska näköiseni on=) heh...

 

[ap]

No kun minä olen "ihan nätti", mutta ehkä hieman valju (vaaleapiirteinen) ja mieheni taas ihan komea, vähän erikoisen näköinen mutta tummapiirteinen, meillä on mahdollisuus saada joko nätti lapsi jos perii tietyt piirteet tai aivan kamalannäköinen, jos perii sitten juuri ne väärät..
Eikö se aika usein mene niin, että tavis/rumilla vanhemmilla on nätti lapsi ja näteillä vanhemmilla sitten se rumempi tapaus?

 

[Tämmönen tapaus]

Kaikki vanhemmat eivät todellakaan rakasta omia lapsiaan. Varsinkaan niitä vähemmän kauniita.

 

[Ruma]

En ole itsekään mikään kaunis. Mun nenä ja korvat tolla on! Ja mä myönnän sen.

 

[Kahlemestari]

Kyllä musta mun lapset on kyllä tosi kauniita En sitten voi tietää mitä muut ajattelee. Kai sitä vaan kiintyy omaansa niin että ei sitä osaa edes sillälailla katsoa. Esikoinen on kyllä kieltämättä välillä hyvin hyvin hyvin väsyttävä, mutta hänellä onkin asperger niin tämä taas auttaa itseään henkisesti jaksamaan ja ymmärtämään kun tietää miksi on vaikea.

Kyllä mielestäni olen nähnyt rumia lapsia. Sitten taas vaikka yhden kaverin lapset oli alussa musta vähän rumia, mutta kun tutustuin niihin ja kiinnyin niin nyt ne on vaan suloisia =)

Eli niin... Kai se kauneus on katsojan silmissä. Jokainen äitikin varmiasti näkee lapsessaan vaikka miehensä piirteitä mitkä herättää lämpöä jo itsessään. Esim. mulla esikoinen on entisen miehen kanssa ketä oli hyvin väkivaltainen. Erovaiheessa koin esikoisen kasvot ja ilmeet välillä hyvin ahdistaviksi kun muistuttivat miehestä, mutta ei enään

 

[Lilith Le Mort]

Rumista tiedä mutta on niitä vähemmän kauniita. Poika on sen verran nätti että olen ajatellut poikaa vaatemalliksi.

 

[Empuuu]

Mun mielestä on olemassa rumia lapsia, sorry vaan. En mä sitä kuitenkaan ääneen tuolla huutele.

Oma lapsi on tietysti söpö ja suloinen, mutta en mä oleta muiden niin ajattelevan.

 

[Rukoilijasirkka]

En ole itsekään mikään kaunis. Mun nenä ja korvat tolla on! Ja mä myönnän sen.

Etkö voisi oppia hyväksymään niitä piirteitä itsessäsi, kun katsot lastasi?

 

[Ruma]

Ja mua kiusattiin nenäni takia koulussa. Olin sen verran kovaluonteinen että opin kestämään kiusaamisen. Ja kun en välittänyt enää, kiusaajat etsivät uuden uhrin.