Onko naurettavampaa kuin valehdella pornosta 10 vuotta???

Olen aivan samaa mieltä kirjoittajan kommenteista. Valitsin tuohon kuitenkin otteen, jota haluaisin tarkentaa.

Ehkä toinen osapuoli ei katsonut asiaa niin tärkeäksi että haluaa pilata toisen päivän. Ei sillä että valehtelu olisi oikein, mutta jaksaisitko itse tapella jostain noin naurettavasta? 99% parisuhteissa on niitä valkoisiavalheita. Säästetään toisen tunteita. Oletko kuullut sanonnan "Oletko mielummin oikeassa kuin onnellinen?". Se hyvin pätee että esim jos tyttöystävä kysyy raskauden jälkeen että onko hän viehättävä ja minä "että olet maailman kaunein". Hän tietää mun liioittelevan mutta haluaa uskoa sen.

No voihan perkettien perketti sentään. Liioittelu on taitolaji.

 

Olen aivan samaa mieltä kirjoittajan kommenteista. Valitsin tuohon kuitenkin otteen, jota haluaisin tarkentaa.

Ehkä toinen osapuoli ei katsonut asiaa niin tärkeäksi että haluaa pilata toisen päivän. Ei sillä että valehtelu olisi oikein, mutta jaksaisitko itse tapella jostain noin naurettavasta? 99% parisuhteissa on niitä valkoisiavalheita. Säästetään toisen tunteita. Oletko kuullut sanonnan "Oletko mielummin oikeassa kuin onnellinen?". Se hyvin pätee että esim jos tyttöystävä kysyy raskauden jälkeen että onko hän viehättävä ja minä "että olet maailman kaunein". Hän tietää mun liioittelevan mutta haluaa uskoa sen.

Juu, aivan totta kyllä. Voin hyvin samaistua aloittajan kuvaileman miehen tilaan, olen itsekin aikoinani reagoinut samoin tosin ihan toisessa asiassa. Tänä päivänä en enää kuitenkaan mielelläni sortuisi hätävalheisiin tai sanoisi vasten sisintäni, vaan pyrin mieluummin puhumaan asiat asioina ja sopimaan pikemmin kuin kiemurtelemaan.

Tarkoitan, että aloittajan tilanteessa olisin hänen miehenään nykyään mieluummin nostanut kissan pöydälle ja yrittänyt selvittää asian perin juurin, mitä vaimolla on pornoa ja/tai itsensä tyydyttämistä vastaan, miten se olisi häneltä pois jos jatkaisin tätä toimintaa, ja katsoisin voisiko asiasta kenties sopia. Mieluummin kuin olla alistuvinaan vaimon hallintaan ja puolivillaisesti "sopia", etten enää tekisi niin, ja silti sisimmässäni olisin ollut varma, että kuitenkin teen.

Rehellisesti sanottuna en suoralta kädeltä kuitenkaan tiedä, miten toimisin, jos kävisi ilmi, että vaimoni yrityksistäni huolimatta haluaisi rajoittaa "itseni toteuttamista" kuvatulla tavalla. Suoraan sanoen se on mielestäni aviopuolison yksityisyyteen kajoamista. Jokaisella on oikeus tyydyttää itseään, käytti siihen pornoa avuksi tai ei.

Olisin tänä päivänä varmasti silloin sanonut vaimolleni, että hankkikoon itselleen terveemmän itsetunnon tai sitten uuden miehen, jos tämä hänen mielestään on niin vakava asia. Tai sitten pyytänyt häntä pitämään huolen, ettei tarvetta oman käden käyttöön enää ilmenisi.

Mutta nuorempana olisin tosiaan saattanut hyvinkin sortua hätävalheeseen, kuten aloittajan mies. Silloin oma itsetuntonikaan ei aina vielä jaksanut kannattaa aikuista miestä itsessäni.

 

Mutta nuorempana olisin tosiaan saattanut hyvinkin sortua hätävalheeseen, kuten aloittajan mies. Silloin oma itsetuntonikaan ei aina vielä jaksanut kannattaa aikuista miestä itsessäni.

Nuorena sitä ottaa itsensä niin tosissaan, on tiukkapipo ja joustamaton. Mitä vanhemmaksi elää, avartuu oma katsantokantakin, eikä asioita ota enää henkilökohtaisena loukkauksena.

Tosin tuota pornosta niuhottamista en ole koskaan ymmärtänyt. Johtunee varmaan siitä, että jo noin 13-14 vuotiaina löysimme siskon kanssa veljen pornolehdet. Jos emme olisi löytäneet, niin olisko minusta tullut niin suvaitsevainen pornon suhteen?

 

Ai sekin, että siitä valehtelee 10 vuotta,onko sekin normaalia?? Kaikille porno ei sovi, minä koin niin aiemmin ja yhdessä sovittiin ettei se kuulu meidän elämään. Parisuhteessa kun pitää olla pelisäännöt mitkä yhteisesti sovitaan.

On se normaalia.

 

Ai sekin, että siitä valehtelee 10 vuotta,onko sekin normaalia?? Kaikille porno ei sovi, minä koin niin aiemmin ja yhdessä sovittiin ettei se kuulu meidän elämään. Parisuhteessa kun pitää olla pelisäännöt mitkä yhteisesti sovitaan.

Mistä sä tiedät että hänelle riittää se vähäinen seksi mitä teillä on?
Eikös tuo pornon vahtaaminen ole vähän niinkuin hänen henkilökohtainen asia ja toiseksi pettämistä huomattavasti parempi vaihtoehto!?
Miten ihmeessä sä kuvittelet voivasi kontrolloida miestäsi noin ja samalla luulla hänen olevan onnellinen.
Sun tekstistä näkee jo heti et sä olet päättänyt, mihin sun mies on tyytyväinen ja millaista elämää hän sinun kanssa elää.
Sori vaan, mut sä olet aivan liian dominoiva! Anna miehesi hengittää.