Onko muilla vanhempia jotka eivät ole lähtenyt takaajiksi?

Siitä valtion takauksesta jäi vielä tuo 10000e mihin tarvii vielä takaajan. Ja pystytään pikkusumma joka kuussa säästämän mutta saahan tuohon 10000e jonku aikaa säästää.

ottakaa pankin omatakaus (on eri nimillä eri pankeissa).

Iso peesi tähän.

Joo,pitääpä kysellä tuota pankin omatakausta miten toimii.

 

Mun vanhempani eivät olisi taanneet koska eivät omista mitään.Mieheni vanhemmat ovat osatakaajina tässä talolainassa osan takaa valtio lainaa ei tosin kuin 60000 euroa.

Minun vanhemmat omistaa ison talon, ison mökin järven rannalla ja 2 kolmiota hyvältä paikalta. Ai niin ja osakkuuden kahteen tunturimökkiin. Lisäksi heillä on metsää ja maata. Eivät takaa.

 

Eipähän tulisi mieleenkään kysyä vanhemmiltani takausta mihinkään lainoihin. Koskaan ei voi olla varma mitä tapahtuu, enkä halua vanhempien joutuvan rahavaikeuksiin itseni takia.

 

Mun vanhempani eivät olisi taanneet koska eivät omista mitään.Mieheni vanhemmat ovat osatakaajina tässä talolainassa osan takaa valtio lainaa ei tosin kuin 60000 euroa.

Minun vanhemmat omistaa ison talon, ison mökin järven rannalla ja 2 kolmiota hyvältä paikalta. Ai niin ja osakkuuden kahteen tunturimökkiin. Lisäksi heillä on metsää ja maata. Eivät takaa.

sitten en kyllä ymmärrä mikseivät takaa. tuolla omaisuudellahan voisivat hyvin vaikka lainata itse teille sen 10000.

 

Minun vanhemmat omistaa ison talon, ison mökin järven rannalla ja 2 kolmiota hyvältä paikalta. Ai niin ja osakkuuden kahteen tunturimökkiin. Lisäksi heillä on metsää ja maata. Eivät takaa.

No sniif sniif. Malta nyt hetki vielä, että kuolevat niin pääset nauttimaan omaisuudestaan.

 

Minun vanhemmat omistaa ison talon, ison mökin järven rannalla ja 2 kolmiota hyvältä paikalta. Ai niin ja osakkuuden kahteen tunturimökkiin. Lisäksi heillä on metsää ja maata. Eivät takaa.

No sniif sniif. Malta nyt hetki vielä, että kuolevat niin pääset nauttimaan omaisuudestaan.

Oho. Me ei tarvita takausta. Me taattiin veljeni perheelle mahdollisuus omaan kotiin. Vanhempani eivät sitä tehneet. Me, pienituloiset luotettiin siihen, että veli perheineen maksaa meidän osuuden pois rivarikolmiostaan pian. Ja näin kävikin. Veli remontoi asunnon vähitellen pienellä rahalla ja itse. Arvo nousi ja me vapauduttiin.

Ikävää, että suhtaudut noin.

 

Minun vanhemmat omistaa ison talon, ison mökin järven rannalla ja 2 kolmiota hyvältä paikalta. Ai niin ja osakkuuden kahteen tunturimökkiin. Lisäksi heillä on metsää ja maata. Eivät takaa.

Mun vanhemmillani ei ole noin suurta omaisuutta, mutta kun systeri muutama vuosi sitten halusi ostaa metsää, niin ei edes puhuttu siitä, että vanhempani olisivat menneet takaajiksi lainalle. Ratkaisu oli se, että mun vanhempani ostivat osan siitä metsästä. Systeri sai metsänsä - ei mun vanhempani ole siellä ikinä käyneet ja tuskin koskaan käyvätkään - mutta heidän ei myöskään tarvitse pelätä, että jonain päivänä joutuvatkin maksamaan takaamaansa lainaa.

Metsä on toki eri asia kuin asunto, mutta samalla tavalla mä aion auttaa lapsiani, jos he joskus tarvitsevat apua asunnon ostamiseen. Sitäpaitsi mä tunnen lapseni niin hyvin, että ihan vihonviimeinen asia heille olisi, että äiti takauksensa vuoksi joutuisi maksumieheksi. En halua, että lapseni sen vuoksi kurjistaisivat elämänsä äärimmilleen.

 

Eipähän tulisi mieleenkään kysyä vanhemmiltani takausta mihinkään lainoihin. Koskaan ei voi olla varma mitä tapahtuu, enkä halua vanhempien joutuvan rahavaikeuksiin itseni takia.

Näin minäkin ajattelen ja tiedän lasteni ajattelevan samoin. Ei kyse todellakaan ole siitä, että omaan lapseen - tai lapsen puolisoonkaan - ei luotettaisi. Enemmän mun mielestä on kyse siitä, ettei luoteta lapsen/puolison työnantajaan, tähän yhteiskuntaan, globaaliin maailmantalouteen ja ikuiseen terveyteen.

 

Onpas omituisia vastauksia. Tiedän kyllä, että kenenkään ei tarvitsisi loukkaantua, jos vanhemmat tai kukaan muukaan lähtisi takaamaan lainaa, mutta silti en ymmärrä miksi se takaaminen on noin iso mörkö. Meillä lähti miehen äiti ja minun isäni takaajiksi ja heidän takauksensa osuus ei ole kuin 10 000 euroa molemmilla. Nyt kun lainaa on lyhennetty pari vuotta nekin osuudet ovat pienentyneet roimasti.

Miksi se lähtökohtainen olettamus on, että takaajat joutuvat todennäköisesti suuriin vaikeuksiin? Onhan sekin tietysti mahdollista, mutta ei kyllä ainakaan tuttavapiirissä tietääkseni ole ketään, joka olisi pian lainan otettuaan joutunut sellaisiin maksuvaikeuksiin, että takaajatkin joutuvat ongelmiin. Eikös ne takaajien osuudet makseta lainasta ensin pois? Jos 20 vuoden laina-ajasta 4 vuotta menee siihen takaajien osuuden lyhentämiseen, niin eikö se ole aika mitätön aika sen takaajan pelätä maksuvaikeuksia.

No juu, toisaalta tiedän, että on näitä taivaanrannanmaalareita, jotka ovat maksuvaikeuksissa, ennen kuin uusi talo on edes rakennettu, mutta pääsääntöisesti kai useimmat hoitavat asiansa ihan kunnialla.

 

Mun äiti ei ainakaan takaisi, isä ehkä takaisikin koska sairastaa tappavaa tautia ja antaisi mulle vaikka kuun taivaalta varmaan nyt.. En kuitenkaan pyytäisi kumpaakaan.

Lapsellista suuttua tuollaisesta. Mulle on vanhemmat pienestä asti opettaneet, että kenenkään lainoja ei taata.

 

Mun äiti ei ainakaan takaisi, isä ehkä takaisikin koska sairastaa tappavaa tautia ja antaisi mulle vaikka kuun taivaalta varmaan nyt.. En kuitenkaan pyytäisi kumpaakaan.

Lapsellista suuttua tuollaisesta. Mulle on vanhemmat pienestä asti opettaneet, että kenenkään lainoja ei taata.

Lisään vielä, että syy tuohon viimeiseen lauseeseen on se, että pappani takasi hyvän ystävänsä lainat ja joutui ne maksamaan.

 

Miksi se lähtökohtainen olettamus on, että takaajat joutuvat todennäköisesti suuriin vaikeuksiin? Onhan sekin tietysti mahdollista, mutta ei kyllä ainakaan tuttavapiirissä tietääkseni ole ketään, joka olisi pian lainan otettuaan joutunut sellaisiin maksuvaikeuksiin, että takaajatkin joutuvat ongelmiin. Eikös ne takaajien osuudet makseta lainasta ensin pois? Jos 20 vuoden laina-ajasta 4 vuotta menee siihen takaajien osuuden lyhentämiseen, niin eikö se ole aika mitätön aika sen takaajan pelätä

No se riippuu vähän siitä takaajasta. Mä en ainakaan voi 100%:n varmuudella sanoa, että mulla ei työt loppuisi seuraavan 4:n vuoden aikana tai että en sitä ennen olisi työkyvytön. Mä en myöskään halua elää seuraavaa 4:ää vuotta varautuen siihen, että multa pitää se takaamani summa taskunpohjalta löytyä. Mä en myöskään halua, että lapseni mahdollisesti joutuisi viemään oman lasensa 10 kk ikäisenä päiväkotiin, jotta laina-aika ei veny. Mä en halua puuttua siihen, miten ja millaisia ratkaisuja lapseni tekevät ja miten sovittavat asuntolainansa maksamista omaan muuttuvaan elämäntilanteeseensa. Mä en halua, että lapseni syö joka päivä kaurapuuroa, jotta saa maksettua mahdollisimman nopeasti lainasta takaajan osuuden pois.

Mä olen elämässäni kohdannut sen, että tapahtui jotain, mitä ei pitänyt tapahtua. Tiedän, mitä on, kun talous keikahtaa persiilleen. Olen onnellinen siitä, ettei keikahtanut kenenkään muun talous siinä rytinässä vaan ainoastaan mun.

Kuten aiemmin kuitenkin ketjussa olen kirjoittanut, niin mä auttaisin kyllä lapsiani saamaan sen asuntonsa. Mutta en takaamalla heidän lainaansa.

 

Minun suvussani on menneinä vuosina taattu puolin ja toisin kaikenmaailman asunto/yrityslainoja ja osa on joutunut sitten oikeasti maksumieheksikin, kun jotkut osapuolet eivät ole hoitaneetkaan asioitaan tai ovat omaa typeryyttään tai tietämättömyyttään joutuneet vaikeuksiin (mm. konkurssit). Minun vanhempanikin ovat joutuneet vastaanottamaan karhukirjeitä ja setvimään sukulaisteni juttuja. Itse ovat kyllä asiansa osanneet hoitaa. Ison sukumme kesken on kyllä kohtuulliset välit lähes kaikilla, mutta kyllähän tuollaiset rahasotkut syövät luottamusta...Noista jutuista oppineena en tiedä, uskaltaisinko koskaan taata kenenkään lainaa. Todennäköisesti ainoastaan omieni lasteni (joita on neljä) asuntolainoja voisin kohtuullisilla summilla taata, mutta senkin näen vasta sitten kunhan he kasvavat ja näen miten he oppivat rahaa käyttämään.

Itse olemme ihme kyllä selvinneet ilman takaajia nyt, vaikka meillä on iso asuntolaina. Pankki oli ihmeen joustava aikoinaan (vuonna 2005), kun lainaa haimme. Meillä oli jonkin verran omaa pesämunaa säästettynä, joilla saimme tontin ostettua ja vähän rakennettuakin. Lainaa otimme ensin 150 000e ja vielä lisää 10 000e projektin kuluessa. Osalle lainasta on tosin lainavakuutus. Pääsimme nopeasti muuttamaan alakerta valmis-taloon...Olemme nyt rakentaneet taloamme loppuun pikku hiljaa sitä mukaa kuin on ollut varaa (ensin ulkovuoraus, kuistit, pihaa, yläkerta ja nyt piharakennus). Tälläkin hetkellä kaikki "ylimääräinen" menee isoon autotalliin. Nyt on lainaa vielä 155 000, kun ollaan aluksi tosi hitaasti maksettu pois jotta rahaa on jäänyt rakentamiseen. Mutta näin olemme kuin huomaamatta maksaneet ainakin 35% (n.80 000e/235 000e) omasta talostamme ja talon arvo on tuota loppusummaa korkeampi, koska itse tekemällä olemme säästäneet ehkä n.30-40 000euroa. Huomattakaan, että minulla ei ole tällä aikaa ollut edes vakitöitä ja kaksi lastakin on tullut lisää projektin aikana ja olen ollut äitiyslomalla/työttömänä. Mies on ihan keskituloinen. Tämä vain rohkaisuna siihen, että järkevälllä rahankäytöllä voi "säästää" ja saada sen oman kodin ihan ilman takaajiakin.

 

Miksi se lähtökohtainen olettamus on, että takaajat joutuvat todennäköisesti suuriin vaikeuksiin? Onhan sekin tietysti mahdollista, mutta ei kyllä ainakaan tuttavapiirissä tietääkseni ole ketään, joka olisi pian lainan otettuaan joutunut sellaisiin maksuvaikeuksiin, että takaajatkin joutuvat ongelmiin. Eikös ne takaajien osuudet makseta lainasta ensin pois? Jos 20 vuoden laina-ajasta 4 vuotta menee siihen takaajien osuuden lyhentämiseen, niin eikö se ole aika mitätön aika sen takaajan pelätä

No se riippuu vähän siitä takaajasta. Mä en ainakaan voi 100%:n varmuudella sanoa, että mulla ei työt loppuisi seuraavan 4:n vuoden aikana tai että en sitä ennen olisi työkyvytön. Mä en myöskään halua elää seuraavaa 4:ää vuotta varautuen siihen, että multa pitää se takaamani summa taskunpohjalta löytyä. Mä en myöskään halua, että lapseni mahdollisesti joutuisi viemään oman lasensa 10 kk ikäisenä päiväkotiin, jotta laina-aika ei veny. Mä en halua puuttua siihen, miten ja millaisia ratkaisuja lapseni tekevät ja miten sovittavat asuntolainansa maksamista omaan muuttuvaan elämäntilanteeseensa. Mä en halua, että lapseni syö joka päivä kaurapuuroa, jotta saa maksettua mahdollisimman nopeasti lainasta takaajan osuuden pois.

Mä olen elämässäni kohdannut sen, että tapahtui jotain, mitä ei pitänyt tapahtua. Tiedän, mitä on, kun talous keikahtaa persiilleen. Olen onnellinen siitä, ettei keikahtanut kenenkään muun talous siinä rytinässä vaan ainoastaan mun.

Kuten aiemmin kuitenkin ketjussa olen kirjoittanut, niin mä auttaisin kyllä lapsiani saamaan sen asuntonsa. Mutta en takaamalla heidän lainaansa.

Mutta tuo summahan pienenee sen neljän vuoden aikanakin koko ajan ja onko esim se max kymppitonni sitten loppujen lopuksi kovin iso summa, kun suhteuttaa siihen koko lainasummaan.

Tarkoitin lähinnä kommentillani sitä, kun monet täällä puhuvat, että joutuu KOKO lainan maksumieheksi, vaikkeihän se niin nykyään käsittääkseni mene.

 

Mun vanhemmat eivät takaa yhtään mitään. Syy: äidinisä on maksellut aikoinaan iuseammankin erän veljensä lainoja. Suku on pahin..

Mun asuntolainan takasi valtio, siis aspi oli. Nykyisen talon lainan takuuna oli talo&tontti (panttikirjat).. omia säästöjä oli 35% budjetista. Ettei niitä takaajia kyllä tarvitakaan, saa sen talon silti..

 

Miksi se lähtökohtainen olettamus on, että takaajat joutuvat todennäköisesti suuriin vaikeuksiin? Onhan sekin tietysti mahdollista, mutta ei kyllä ainakaan tuttavapiirissä tietääkseni ole ketään, joka olisi pian lainan otettuaan joutunut sellaisiin maksuvaikeuksiin, että takaajatkin joutuvat ongelmiin. Eikös ne takaajien osuudet makseta lainasta ensin pois? Jos 20 vuoden laina-ajasta 4 vuotta menee siihen takaajien osuuden lyhentämiseen, niin eikö se ole aika mitätön aika sen takaajan pelätä

No se riippuu vähän siitä takaajasta. Mä en ainakaan voi 100%:n varmuudella sanoa, että mulla ei työt loppuisi seuraavan 4:n vuoden aikana tai että en sitä ennen olisi työkyvytön. Mä en myöskään halua elää seuraavaa 4:ää vuotta varautuen siihen, että multa pitää se takaamani summa taskunpohjalta löytyä. Mä en myöskään halua, että lapseni mahdollisesti joutuisi viemään oman lasensa 10 kk ikäisenä päiväkotiin, jotta laina-aika ei veny. Mä en halua puuttua siihen, miten ja millaisia ratkaisuja lapseni tekevät ja miten sovittavat asuntolainansa maksamista omaan muuttuvaan elämäntilanteeseensa. Mä en halua, että lapseni syö joka päivä kaurapuuroa, jotta saa maksettua mahdollisimman nopeasti lainasta takaajan osuuden pois.

Mä olen elämässäni kohdannut sen, että tapahtui jotain, mitä ei pitänyt tapahtua. Tiedän, mitä on, kun talous keikahtaa persiilleen. Olen onnellinen siitä, ettei keikahtanut kenenkään muun talous siinä rytinässä vaan ainoastaan mun.

Kuten aiemmin kuitenkin ketjussa olen kirjoittanut, niin mä auttaisin kyllä lapsiani saamaan sen asuntonsa. Mutta en takaamalla heidän lainaansa.

Mutta tuo summahan pienenee sen neljän vuoden aikanakin koko ajan ja onko esim se max kymppitonni sitten loppujen lopuksi kovin iso summa, kun suhteuttaa siihen koko lainasummaan.

Tarkoitin lähinnä kommentillani sitä, kun monet täällä puhuvat, että joutuu KOKO lainan maksumieheksi, vaikkeihän se niin nykyään käsittääkseni mene.

Ei vältämättä pienee se takuusumma kovin nopeasti. Esim. jos asunnon arvo tipahtaa, se ei enään takaakaan itsessään niin iso osutta lainasta kun alunperin, joten saatta hyvinkin olla, että 4vuodenkin päästä on edelleen se takaajan 10te ihan käypänä ja maksamatta. Toisekseen, nykyajan trendin mukaan yhtälö iso laina ja pitkä maksuaika takaa sen, että laina ei ensimmäisinä vuosina lyhenee juuri ollenkaan, vaikka asunnon arvo säilysikin.

Siinä olet tietyisti oikeassa, että takaaja on vastuussa ainoastaan takaamasta summasta, ei koko lainasta.

 

Mutta tuo summahan pienenee sen neljän vuoden aikanakin koko ajan ja onko esim se max kymppitonni sitten loppujen lopuksi kovin iso summa, kun suhteuttaa siihen koko lainasummaan.

Tarkoitin lähinnä kommentillani sitä, kun monet täällä puhuvat, että joutuu KOKO lainan maksumieheksi, vaikkeihän se niin nykyään käsittääkseni mene.

Niin pienenee. Mutta siitä huolimatta mä haluan yleensä tietää, mitä maksuja mulla on odotettavissa. En mä halua edes 5000 euron laskua yks kaks. Entä jos se lasku tulee just silloin, kun olen säästöni käyttänyt pallolaajennukseen ja olen pitkällä sairaslomalla? Vai pitäisikö mun odottaa pallolaajennukseen menoa siihen asti, että mulla on sekä sen hetkinen takaussumma että pallolaajennukseen tarvitsemani summa kasassa? Ei kai?

Kuten sanoin, mä mieluummin otan sen takaussumman verran itse pankista lainaa, lainaan rahan korottomana lapselleni ja makselen asap pankille lainan takaisin. Lapseni voi maksaa ensin pois pankkilainansa ja sen jälkeen alkaa maksella mulle sen mukaan, miten sillä hetkellä pystyy ja haluaa. Vaikka euron kuukaudessa.

 

Tuolla aikaisemmin ainakin yksi kysyi jo, että jospa kiinteä omaisuus on panttina sihen toiseen lainaan (350 t?) ja omalla niemlläkin on jo piikki täynnä. Kun henkilötakaus ei enää takaa yhtä paljoa kuin ennen ja niitäkään ei montaa voi olla.

Että saattaa olla tilanne ettei kyse ole haluamisesta vaan siitä, ettei enää onnistu. Pankinkaan mielestä.

 

Ei vältämättä pienee se takuusumma kovin nopeasti. Esim. jos asunnon arvo tipahtaa, se ei enään takaakaan itsessään niin iso osutta lainasta kun alunperin, joten saatta hyvinkin olla, että 4vuodenkin päästä on edelleen se takaajan 10te ihan käypänä ja maksamatta. Toisekseen, nykyajan trendin mukaan yhtälö iso laina ja pitkä maksuaika takaa sen, että laina ei ensimmäisinä vuosina lyhenee juuri ollenkaan, vaikka asunnon arvo säilysikin.

Siinä olet tietyisti oikeassa, että takaaja on vastuussa ainoastaan takaamasta summasta, ei koko lainasta.

No olkoon niin tai näin, niin se takaus kuitenkin maksetaan ensimmäisenä pois, ei kestä koko laina aikaa eikä koske koko lainasummaa. Se on nyt ainoa pointtini. Ja eikö tuossa mainitsemassasi tilanteessa (arvon aleneminen) pyydetä joko lisää takaajia tai muita vakuuksia? Eihän takaajan osuus automaattisesti nouse ilman takaajan suostumusta.

 

Isä sanoi ettei todellakaan lähde takaajaksi ja että säästäkää. Tympäsee alkaa nyt monta vuotta säästämän kun tämänki ajan voisi omaa maksaa pois, eikai se auta. Kummallakin on vakipaikatin. Tekis mieli pistää välit poikki vanhempiin kun näin paljon luotaa omaan lapseen

Pankin oma takaus
Se oli meidän pelastus Miehen puolelta ei ketään ole elossa,
minulla on mutta,
toisella luotot menneet ja vain äiti olisi voinut olla takaajana.
Tosin äitini käytös muuttui siihen malliin että ei kannattanut ottaa takaajaksi.
Eli meille kävi siis näin:
Kysyin äitiä takaamaan,äiti suostuu
seuraavana päivänä äiti soittaa ja kyselee joko paperit on pankissa ja meneekö hän allekirjoittamaan lappuset (välimatkaa siis sen 250km joten pankit lupasi lähetellä lappujaan)
No ei olleet vielä, äiti sitten sanoi samalla kun hän nyt takaa meille lainan hän vaatii meille myös oman avaimen jotta voi tulla milloin haluaa kylään kun hän kuulemma omistaa silloin talomme ja pyyti avainta toimitettavan sillä samalla hetkellä kun hän nimensä paperiin laittaa.
En suostunut,
äiti suuttui ja alkoi vaatimalla vaatimaan että kyllä se avain on annettava kuten osa meidän huonekaluistakin sillä hän nyt omistaa nekin ja kaikki uusi minkä hankimme kysymme ensin häneltä ja sitten vasta päätetään tuleeko se uusi tavara meille vai äitini kotiin..
Sillä äitini takaa miedän lainan joten se tarkoittaa sitä että äiti siis mielestään omistaa talomme niin kauan kunnes ollaan se maksettu.
Ei paljon tarvinnut miettiä otetaanko äitiä takaajaksi vai otetaanko hiukan kalliimpi pankin omatakaus.

 

Isä sanoi ettei todellakaan lähde takaajaksi ja että säästäkää. Tympäsee alkaa nyt monta vuotta säästämän kun tämänki ajan voisi omaa maksaa pois, eikai se auta. Kummallakin on vakipaikatin. Tekis mieli pistää välit poikki vanhempiin kun näin paljon luotaa omaan lapseen

Siinäpä on taas tämän velaksi elävän sukupolven täydellinen edustaja. Kaikki pitää saada nyt ja heti, ilman että näkee mitään vaivaa. Ja kun kakka alkaa valumaan housuun, luotetaan siihen että muut (ne takaajat) pelastaa. "Jos ei ole varaa, älä osta!! Osta vasta, kun on rahat (talokaupoissa käsiraha) säästetty!!" siinä kaksi hyvää periaatetta.

 

nykään tuntuu että kaikilla pitää olla kaikki heti ja viimeisen päälle. Vanhempien pitää vähintään tulla takaamaan isot lainat ja sitte suututaan jos eivät tuu. vanhempien odotetaan maksavan lapsilleen sitä ja tätä vaikka lapset on aikuisia ja perheellisiä. Loukkaannutaan jos mummolaan ei voikaan joka viikonloppu viedä lapsia ja anoppi ei suostukaan joka käänteessä tulemaan lapsenvahdiksi. Tää sukupolvi, joka nyt on nuoria äitejä ja isiä, on saaneet kaiken liian helposti ja monella on jääny se irrottautuminen omista vanhemmista jotenkin kesken. Odotetaan että isi ja äiti tai appi ja anoppi rientävät apuun niin ajallisesti kuin rahallisesti joka käänteessä ja sitte ollaan suivaantuneita jos eivät teekään niin.

itsellä ei kävisi mielen vieressäkään kysyä ketään takaajiksi. Jos ei säästämällä ja omatakauksella lainaa saa niin ollaan sitten ilman ja asutaan vuokralla. Ketään ei takaajaksi pyydetä mihinkään lainaan.Myöskään rahaa ei keltään pyydetä edes lainaan, pitää osata elää niin, että omat rahat riittää. Eri asia tietysti jos tapahtuu joku isompi katastrofi, mutta jos me ei niitä reimatecceja omilla rahoilla lapsille saada niin sitte ollaan ilman (tähän asti on kuitenki saatu). Ei vanhempien tehtävä oo paapoa ja antaa rahaa aikuisille lapsilleen.On ihan oikein vanhemmilta olettaa että aikuinen lapsi pärjää omin avuin.

 

Isä sanoi ettei todellakaan lähde takaajaksi ja että säästäkää. Tympäsee alkaa nyt monta vuotta säästämän kun tämänki ajan voisi omaa maksaa pois, eikai se auta. Kummallakin on vakipaikatin. Tekis mieli pistää välit poikki vanhempiin kun näin paljon luotaa omaan lapseen

Jestas, ei tullut mieleenkään ottaa takaajia...säästettii käsiraha ja sitten ostettiin itse...olen TÄYSIN samaa miletä isäsi kanssa. Aikuistukaan hyvät ihmiset!!! Täällä itketään lastenhoitajien, rahan ja takaajien perään. Missä ihmeessä on oma vastuu itsestä, elämästä ja lapsista!

P.S. Minkä ikäisiä te olette??

Se että pyytää apua esim lastenhoitoon ei ole mun mielestä sitä ettei osaisi ottaa vastuuta elämästään.Ärsyttää muutenkin tää suomalainen ja vanhanaikainen "minä en tarvitse apua,me pärjätään kyllä ihan yksinkin"... Mutta samaa mieltä olen siitä että ymmärrän kyllä tätä isää..koska sen se laina täytyy maksaa jos jotain tapahtuu.Eikä se aina ole ihmisestä kiinni jos jotain tapahtuu...

 

Kuten sanoin, mä mieluummin otan sen takaussumman verran itse pankista lainaa, lainaan rahan korottomana lapselleni ja makselen asap pankille lainan takaisin. Lapseni voi maksaa ensin pois pankkilainansa ja sen jälkeen alkaa maksella mulle sen mukaan, miten sillä hetkellä pystyy ja haluaa. Vaikka euron kuukaudessa.

No eikö tuossa tapauksessa kannattaisi alkaa säästämään itse takaajaksi suostuttuaan sitä takausssummaa kasaan. Ja jos tulee lainan ottajalle tulee maksuvaikeuksia eikä sinulla ole tarvittavaa summaa kasassa , ottaa sitten vasta sen lainan. Miksi on siis paha taata jonkun laina, mutta kuitenkin voi ottaa itse lainaa auttaakseen toista?

 

No meillä mun vanhemmat takasivat rivariasuntomme, samoin veljeni kerrostaloasunnon. Olemme jo maksaneet heidät ulos takauksesta (eli oli sellainen juttu, että kun tietty summa lainasta maksettu, niin vanhempani pääsevät irti takauksesta).

Mieheni vanhemmat eivät varmasti olisi ruvenneet takaajiksi.